Mitä kuuluu, HR-ammattilainen?
HR-ammattilaiset työskentelevät usein innostuneina ja koko sydämellään muiden ihmisten hyvinvoinnin eteen. Mutta miten he itse voivat? Kuka huolehtii heidän jaksamisestaan?
HR eli suomeksi henkilöstöhallinto on varsin laaja ja työllistävä tehtäväalue. Työtä ja kehittämistä yrityksen inhimillisten voimavarojen parissa riittää runsaasti. Laadukkaan työkykyjohtamisen merkitys on tiedostettu monissa organisaatioissa, ja sopivien toimintamallien kehittämisprojektit ovat työllistäneet HR-ammattilaisia. Joissakin organisaatioissa on rakennettu laajat HR-tiimit. Toisissa taas joku voi uurastaa HR:ssa melko yksin.
Yhteistä kaikille henkilöstöhallinnon ammattilaisille on kuitenkin tavoite ylläpitää ja edistää henkilöstön työkykyä. HR:ssa pohditaan jos jonkinlaisia ratkaisuja työpaikan toiminnallisiin ja rakenteellisiin riskeihin. Erityisesti etsitään keinoja kehittää työtä ja tukea työkykyä yksittäisistä työntekijöistä tiimeihin, esihenkilöihin ja aina johtoryhmään asti. Olenkin havainnut, että näissä tehtävissä työskentelee usein hyvin aktiivisia, osaavia, innostuneita, kaikkensa antavia ja työn imussa olevia ammattilaisia.
Kuka huolehtii HR:n jaksamisesta?
Olen saanut tehdä useiden vuosien ajan tiiviistä yhteistyötä HR-ammattilaisten kanssa. Olen osallistunut erilaisiin kehittämisprojekteihin, ja olemme suunnitelleet varhaisen tuen käytäntöjä ja kouluttaneet esihenkilöitä yhdessä. Se, mikä keskusteluissa on monesti loistanut poissaolollaan, on HR:n oman jaksamisen huomioiminen. Maailmantilanteen muutokset ovat tuoneet tullessaan huomattavan paljon lisätyötä ja huomioitavaa jo valmiiksi kiireiseen HR-maailmaan joka organisaatiossa.
Usein kohtaamisissa tulee kysyttyä, mitä HR-ammattilaiselle itselleen kuuluu. Erityisesti silloin, jos tiedossa on ollut paljon kuormitustekijöitä. Usein keskusteluissa suurimpana arjen haasteena nousee esiin ajanpuute. Kehittämistarpeita on samanaikaisesti paljon ja priorisointitaidot tulevat tarpeeseen. Toisinaan tärkeiden projektien käynnistäminen on viivästynyt merkittävästi, kun aikaa ei yksinkertaisesti ole löytynyt. Tuolloin yritysjohdossa on hyvä pysähtyä pohtimaan, ovatko henkilöresurssit HR:ssa riittävät suhteessa yrityksen tarpeisiin.
Huolehditaan heistä, jotka huolehtivat meistä
Pyrimme Ilmarisessa huomioimaan myös HR-ammattilaiset. Hyvin positiivisen vastaanoton ovat saaneet esimerkiksi aktiiviset HR-verkostomme, joissa henkilöstöalan osaajat pääsevät verkostoitumaan keskenään ja sparrailemaan yhdessä tärkeiksi kokemistaan aiheista. Me tuomme puolestaan verkostoissa Ilmarisen asiantuntijanäkökulmaa keskusteluihin mukaan.
Verkostoitumismahdollisuuksia tarjoaa myös Työkykymestari-koulutuksemme, jossa voi vahvistaa työkykyjohtamisen taitoja ja solmia uusia HR-tuttavuuksia. Myös Oma asiantuntija -palvelumme toimii HR:n sparrauskumppanina ja auttaa esimerkiksi työkykyriskien tunnistamisessa, hallinnassa ja kehittämisessä. Pyrimme Ilmarisessa kuulemaan HR-ammattilaisten tarpeita ja vastaamaan niihin.
Työkyvyn tukeminen on meidän kaikkien yhteinen asia. Muistetaan huolehtia myös heistä, jotka huolehtivat meistä!
Heli Rantanen
työkykyjohtamisen asiantuntija, Ilmarinen
Lue myös:
- Tietoa ja työkaluja työkykyjohtamiseen löydät TyökykyAreenasta
- Oma asiantuntija -palvelu antoi käytännön vinkkejä työkykyjohtamiseen
- Tutustu koulutus- ja webinaaritarjontaamme
Lisää aiheesta
Yli viisikymppisten syrjintä on työelämän pahinta myrkkyä
Suomessa väestörakenne on suuressa muutoksessa. Syntyvät ikäluokat ovat yhä pienempiä, työikäisten suhteellinen määrä vähenee ja vanhempien ikäryhmien osuus kasvaa. Samaan aikaan kun työuria pitäisi pidentää, suomalaisessa työelämässä ikäsyrjitään edelleen yli 55-vuotiaita. Tarvitsemme laajaa asennemuutosta ja monimuotoisuuden tunnistamista työpaikoilla – myös johtamisen pitää muuttua.
Tilannekuvasta toimeen – Näin tieto ohjaa parempaan työkykyjohtamiseen
Useissa yrityksissä pohditaan, miten parhaiten suunnistaa erilaisen henkilöstön työkykyyn liittyvän datan keskellä. Mikä data on tärkeämpää kuin toinen ja mitä johtopäätöksiä datasta voi tehdä? Tiedolla johtamisen palvelumme tilannekuva antaa kuvan kokonaisuudesta ja auttaa eteenpäin.
Uskalla puhua eläkkeestä
Kuinka moni miettii eläkettä 17-vuotiaana, kun ensimmäisistä työansioista alkaa kertyä eläkettä? Palkkalaskelmalla kyllä näkyy työeläkemaksun osuus, mutta eläke tuntuu kaukaiselta vanhusten jutulta. Työelämän, opiskelun ja perhe-elämän muutoskohdissa on kuitenkin hyvä tietää, millaista turvaa lakisääteinen työeläkejärjestelmä meille kaikille tuottaa ja miten siihen voi itse vaikuttaa.