Toimintasuunnitelma perustuu yhdessä määriteltyihin tarpeisiin

Kartoita nykytila ja tarpeesi toimintasuunnitelman perustaksi

Ensimmäinen askel on selvittää yrityksesi nykytila. Sinulla on jo paljon tietoa sairauspoissaoloista, työkyvyttömyyseläkkeistä, henkilöstön ikärakenteesta ja vaihtuvuudesta. Riskinarvioinnista ja työterveyden tekemästä työpaikkaselvityksestä saadut tiedot ja työterveyden kanssa käydyt keskustelut antavat lisää tietoa siitä, millainen työterveystoiminta palvelee parhaiten työpaikkasi tarpeita.

Varaa riittävästi aikaa nykytilanteen kartoittamiseen ja tärkeimpien työkykyriskien ja kehityskohteiden tunnistamiseen.

Aseta käytännönläheiset ja mitattavat tavoitteet 

Seuraavaksi sovitte työterveyden kanssa muutaman tärkeimmän tavoitteen työterveysyhteistyölle. Sopikaa myös, millä toimenpiteillä näihin pyritte. Työterveyden tulee selkeästi esittää, mikä osa toiminnasta on lakisääteistä eli pakollista ja mikä vapaaehtoista lisäpalvelua.  Se luo raamit, joiden sisällä voitte suunnitella toimintaa.

Tavoitteiden tulee olla konkreettisia

Yhteisten tavoitteiden tulee olla konkreettisia ja mitattavia. ”Työterveysyhteistyön syventäminen” tai ”Työntekijöiden työhyvinvoinnin tukeminen” ovat liian yleisiä tavoitteita. Niihin on hankala tarttua, ja vielä vaikeampaa on seurata, toteutuivatko ne. Tavoitteet kannattaa rajata muutamaan tärkeimpään, ja keskittyä niihin. Silloin ne todennäköisemmin myös toteutuvat. Kun päivitätte, voitte lisätä uusia tavoitteita mukaan.

Toimintasuunnitelman tekeminen on työnantajan vastuulla, ja se tehdään yhdessä työterveyden kanssa 1–5 vuodeksi. Huolehdi työterveyshuollon toimintasuunnitelman päivittämisestä vähintään kerran vuodessa.

Tutustu aiheeseen lisää alla olevan videon kautta (01:22 min.).

Pilko haasteet pienemmiksi kokonaisuuksiksi

Jos vasta aloitatte työkykyjohtamista ja työterveysyhteistyötä, voi ensimmäinen tavoite olla esimerkiksi se, että laaditte työkyvyn varhaisen tuen käytännöt ja kirjaatte ne varhaisen tuen malliin. Sen jälkeen tavoitteena voi olla saada varhaisen tuen toiminta aktiivisesti käyttöön. Työkykyjohtaminen ja työterveysyhteistyö ovat jatkuvaa yhteistyötä, joka kehittyy ja paranee tekemällä.  

Kun mietitte keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi, pohtikaa tarkkaan, vastaako toimenpide realistisesti tavoitetta ja tukeeko se yrityksesi työkykyjohtamisen kokonaisuutta.

Saat meiltä Ilmarisesta tarvittaessa työkaluja ja neuvoja työterveysyhteistyön kehittämiseksi. 

Esimerkki haasteiden pilkkomisesta

Jos tavoitteena on vähentää sairauspoissoloja, on epätodennäköistä, että pääsette siihen (ainakaan pelkästään) terveystarkastuksia lisäämällä. Sen sijaan, jos lisäätte mukaan toimivan varhaisen tuen mallin, työpaikalla tapahtuvat erilaiset työn joustot ja koulutatte esihenkilönne ottamaan työkykyasiat puheeksi, saavutatte tavoitteen paljon todennäköisemmin.

Toimintasuunnitelman sisältö

Työterveyshuollon palveluntuottajilla on toimintasuunnitelman laatimiseen valmiit lomakepohjat, jotka ovat kaikki vähän erilaisia. Toiset ovat selkeämpiä kuin toiset, mutta kaikki sisältävät vaadittavat asiat.

Hyvä toimintasuunnitelma sisältää​ ainakin nämä asiat:   

• yrityksesi keskeiset piirteet   
• tärkeimmät tunnistetut työntekijöiden terveyteen ja työkykyyn liittyvät haasteet ja vaaratekijät 
• yhteistyössä määritellyt ja priorisoidut työterveystarpeet​  
• yhdessä asetetut tavoitteet kirjattuina siten, että niiden toteutumista voidaan seurata ja mitata​  
• toiminta suhteessa tavoitteisiin​  ja käytössä olevat resurssit 
• tiedon siitä, miten ja milloin tarkastelette toiminnan vaikuttavuutta sekä milloin päivitätte suunnitelman.