Blogit ja artikkelit
Tervetuloa artikkeleiden ja blogien pariin.
Edelleen ilmassa – Työkaverit ja mielekäs työ saavat seniorin jatkamaan ja jaksamaan
Rita Paavolainen käy kuntosalilla, hiihtelee ja herää aikaisin aamulla pirteänä purserin töihin Norran lennoille. Aktiivista elämää viettävä Paavolainen olisi jo voinut jäädä eläkkeelle, mutta veri vetää edelleen töihin. Työn merkityksellisyys, mukavat asiakkaat ja työyhteisön vetovoima saivat Paavolaisen jatkamaan töissä vielä seniori-iässä.
Edelleen ilmassa – Työkaverit ja mielekäs työ saavat seniorin jatkamaan ja jaksamaan
Voiko yrittäjä saada sairauspäivärahaa?
Kyllä, yrittäjä voi saada sairauspäivärahaa Kelalta, kun YEL-vakuutus on kunnossa. Katso alta vastaukset yrittäjien yleisimpiin kysymyksiin sairauspäivärahasta.
Tilannekuvasta toimeen – Näin tieto ohjaa parempaan työkykyjohtamiseen
Useissa yrityksissä pohditaan, miten parhaiten suunnistaa erilaisen henkilöstön työkykyyn liittyvän datan keskellä. Mikä data on tärkeämpää kuin toinen ja mitä johtopäätöksiä datasta voi tehdä? Tiedolla johtamisen palvelumme tilannekuva antaa kuvan kokonaisuudesta ja auttaa eteenpäin.
Työuupumus – mistä sen tunnistaa ja miten sitä voi ehkäistä?
Työuupumus kehittyy pitkäkestoisen stressin seurauksena. Mikä työelämässä uuvuttaa? Miten tunnistaa työuupumus ja miten ehkäistä sitä työpaikalla?
Lisää artikkeleja
Aivoystävällinen johtaminen – miten saat sen osaksi arkea?
Tuloksellinen johtaminen on ennen kaikkea aivojen johtamista. Siksi tulevaisuuden johtamisjärjestelmissä tulee huomioida aivojen hyvinvoinnin vahvistaminen. Se edellyttää uudenlaista ajattelua ja johtamiskäytäntöjä.
Esteettömyys on investointi hyvään palveluun
Esteettömyys vaatii ymmärrystä erilaisista tavoista liikkua ja toimia. Se vaatii tahtoa tehdä asiat paremmin kaikkien kannalta.
Työkyvyttömyydestä työkyvyn johtamiseen – miksi työkyky ei ole vielä osa yritysten strategiaa?
Henkilöstön työkyvyn merkitys yksilöille, työpaikalle ja yhteiskunnalle ymmärretään laajasti. Miksi siitä huolimatta edelleen koetaan, ettei johto ole aina riittävän kiinnostunut työkykyasioista?
Yrityksen suurin liiketoimintariski on yrittäjä itse
Kolmannes yrittäjistä kokee työkykynsä alentuneeksi, paljasti Ilmarisen kyselytutkimus. Yrittäjälle suurin liiketoimintariski on usein yrittäjä itse. Yritys lakkaa olemasta, jos yrittäjä kaatuu. Tästä näkökulmasta yrittäjän työkyvystä huolenpito on olennainen osa yrityksen riskien hallintaa. Jotain, jota on kerta kaikkiaan tyhmää jättää tekemättä.
Tulevaisuuden laboratorio: Mitä jos työkykyjohtaminen olisi tulevaisuudessa vastuullista ja vaikuttavaa?
Henkilöstön työkyvystä huolehtiminen on kannattavaa ja vastuullista. Onko työkykyjohtaminen todellista vastuullisuutta vai juhlapuhetta ja jo ilmenneisiin ongelmiin reagoimista? Miten varmistamme vastuullisuuden? Mistä tiedämme, että toimenpiteet ovat vaikuttavia?
Innostavaa ja ihmiskeskeistä – sellaistako on tulevaisuuden työ?
Elämme ennennäkemätöntä työn murrosaikaa. Työmarkkinarakenteita ravistelevat yhtä aikaa globalisaatio, geopoliittiset muutokset ja automaatio- ja informaatioteknologian kehitys. Viimeisimpänä syksyllä 2022 alkanut generatiivisen tekoälyn vallankumous on jo nyt mullistanut etenkin tietotyön arjen. Ihan niin kuin tässä ei olisi jo tarpeeksi, kaiken muun muutosrytinän ohella mustat joutsenet kuten korona, Ukrainan sota tai energian hintakriisi haastavat ajatteluamme tavoilla, johon nykyrakenteet taipuvat vain natisten.
Onko rekrytointiprosessinne esteetön?
Kun yritykseen halutaan parhaat osaajat töihin, rekrytointiprosessin kannattaa olla esteetön. – Asenteet ja tieto ratkaisevat, kertoo Riesa Consultative Oy:n esteettömyysasiantuntija Anni Kyröläinen.
Lisätään Ilmastotyön kunnianhimoa rakentamisessa ja korjaamisessa
Rakennetulla ympäristöllä on suuri yhteiskunnallinen ja taloudellinen merkitys. Ilmarinen on yksi Suomen suurimmista kiinteistöomistajista ja rakennuttajista. Tavoitteenamme on hiilineutraali sijoitussalkku vuoden 2035 loppuun mennessä. Niinpä myös Ilmarisen kiinteistösijoittamista ohjaavat vastuullisuus ja ilmastonäkökulmat.
Naisen eläke on pienempi kuin miehen eläke – Miksi muutos tapahtuu hitaasti?
Eläkettä kertyy ja sitä maksetaan samoin periaattein kaikille ihmisille. Naisten työeläke on kuitenkin edelleen keskimäärin pienempi kuin miesten. Ero on tasoittunut vuosien varrella, vaikkakin hitaasti. Miksi eläketasa-arvoa ei ole vieläkään saavutettu?