Tilinpaatos 2024

 
 
 
 
Toimintakertomus 
ja 
tilinpäätös 2024 
Ilmarinen • Porkkalankatu 1, Helsinki • FI-00018 ILMARINEN • Porkalagatan 
1, Helsingfors 
Puh / Tfn / Tel 
+358 10 284 11 • www.ilmarinen.fi • Y-tunnus 
0107638-1 

 
Sisällys 
Toimintakertomus
3
Kestävyysraportti
19
Tilinpäätös
98
Tuloslaskelma
99
Tase
100
Rahoituslaskelma
101
Liitetiedot
102
Laatimisperiaatteet
102
1.
Vakuutusmaksutulo
107
2.
Maksetut korvaukset
107
3.
Sijoitustoiminnan nettotuoton erittely
108
4.
Tuloslaskelman erä liikekulut
109
Kokonaisliikekulut toiminnoittain
109
5.
Henkilöstöä ja toimielinten jäseniä 
koskevat liitetiedot 
109
6.
Sijoitusten käypä arvo ja arvostusero, 
emoyhtiö 
110
6.
Sijoitusten käypä arvo ja arvostusero, 
konserni 
110
7.
Johdannaiset ja lyhyeksimyynnit
111
8. 
Kiinteistösijoitukset
111
9.
Sijoitukset saman konsernin yrityksissä ja 
omistusyhteysyrityksissä
112
10.
Osakkeet ja osuudet saman konsernin 
yrityksissä ja omistusyhteysyrityksissä 
113
11.
Sijoitukset muissa yrityksissä
115
12.
Lainasaamiset
136
13.
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden 
muutokset, emoyhtiö
137
13.
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden 
muutokset, konserni
137
14.
Muut saamiset
138
15.
Muut siirtosaamiset
138
16.
Oma pääoma
138
17.
Vakuutustekninen vastuuvelka
139
18.
Muut velat
139
19.
Siirtovelat
139
20.
Vakuudet ja vastuusitoumukset
140
21. 
Emoyhtiön lähipiiri
143
22.
Vakavaraisuuspääoma
143
23.
Konsernitilinpäätökseen yhdistellyt tytäryritykset 
ja osakkuusyritykset
144
Tunnusluvut
147
24.
Tiivistelmä tunnusluvuista
147
25.
Tulosanalyysi
147
26.
Vakavaraisuus
148
27.
Sijoitusjakauma käyvin arvoin
149
28.
Sijoitustoiminnan nettotuotto sitoutuneelle 
pääomalle
150
29.
Hoitokustannustulos
151
30.
Työkyvyttömyysriskin hallinta
151
31.
Vakuutusliikkeen tulos
151
Riskienhallinta
152
Hallituksen ehdotus voiton käytöstä
161
Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen 
allekirjoitukset
161
Tilinpäätösmerkintä
161
Tilintarkastuskertomus
162
Kestävyysraportin varmennuskertomus
166

Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
 
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
3 
Toimintakertomus 
Ilmarisen vuosi lyhyesti 
Ilmarisen sijoitustuotto oli 8,6 prosenttia eli 
5,0
miljardia euroa. Kustannustehokkuus pa-
rani edelleen vakuutusmaksutulon kasva-
essa 2 prosenttia ja hoitokulujen laskiessa 2 
prosenttia. Asiakkaamme hyötyvät suoraan 
tehokkuutemme parantumisesta. 
Vuoden 2025 alusta Ilmarisen työeläkevakuu-
tusmaksun hoitokustannusosa alenee keski-
määrin 10 prosentilla.
Maailmantalouden kasvu oli vuoden aikana hi-
dasta, mutta vakaata. Inflaation hidastuminen on 
jatkunut globaalisti, ja keskuspankit aloittivat oh-
jauskorkojen laskun. Pääomamarkkinoiden kehi-
tys oli valtaosin positiivista.
Ilmarisen sijoitustuotto oli 8,6 (5,8) prosenttia 
eli 5,0 miljardia euroa (3,3). Tuottoa kasvattivat 
erityisesti osakesijoitukset 14,1 (10,1) prosentin 
tuotolla. Vakavaraisuuspääoma vahvistui 13,9 
(12,2) miljardiin euroon ja vakavaraisuusaste 
127,5 (125,4) prosenttiin. Sijoitusten pitkän aika-
välin tuotto
vuodesta 1997 alkaen on 5,8 pro-
senttia, mikä vastaa 3,9 prosentin reaalituottoa.
Vakuutusmaksutulo nousi 2,0 prosenttia 7,0 
(6,8) miljardiin euroon. Kasvun taustalla on Ilma-
risen asiakkaiden TyEL-palkkasumman 1,9 pro-
sentin kasvu ja YEL-työtulon 4,4 prosentin 
kasvu. 
Maksutulon kasvuun vaikuttivat myös positiivi-
nen nettoasiakashankinta ja nettosiirtoliike. Net-
toasiakashankinta sisältää TyEL- 
ja YEL-vakuu-
tusten uusmyynnin ja nettosiirrot. Maksutulolla 
mitattuna nettoasiakashankinta oli 179 (225) mil-
joonaa euroa. Siirtoliikkeessä yhtiön maksutulo 
kasvoi nettomääräisesti 77 (70) miljoonalla eu-
rolla. Asiakaspysyvyys oli hyvällä tasolla 96,7 
(96,5)
prosentissa. Ilmarinen maksoi eläkkeitä 
7,6 (7,2) miljardia euroa eli 680 miljoonaa euroa 
enemmän kuin vakuutusmaksutuloa kertyi. 
Sähköisten palveluiden käyttö lisääntyi. Työ-
eläkeotetta katsottiin verkkopalvelussa 763 000 
kertaa, mikä on 25 prosenttia enemmän kuin 
edellisvuonna. Vuonna 2023 avattiin mahdolli-
suus siirtyä OP:n mobiilipankin kautta Ilmarisen 
verkkopalveluun katsomaan tieto omasta karttu-
neesta eläkkeestä 
sekä arvio tulevasta eläkkeen 
määrästä. OP-mobiilipankin kautta tavoitetaan 
erityisesti nuoria asiakkaita ja saadaan heidät 
kiinnostumaan omasta eläketurvastaan. 
Olimme tehokkain työeläkeyhtiö vuonna 2023; 
kulumme vakuutettuja ja eläkkeensaajia kohden 
olivat alan pienimmät. Vuonna 2024 operatiivi-
seen toimintaan käytetyt hoitokulut laskivat in-
flaatiosta huolimatta edelleen 1,8 prosentilla 
92,2 (93,9) miljoonaan euroon ollen 0,33 (0,34) 
prosenttia TyEL-palkkasummasta ja YEL-työtu-
losta. Työeläkevakuutusmaksuun sisältyvä hoi-
tokustannusosa muuttui vuoden 2023 alusta työ-
eläkeyhtiökohtaiseksi, ja asiakkaamme hyötyvät 
kustannustehokkuudestamme suoraan mata-
lampina vakuutusmaksuina. Parantuneen tehok-
kuuden seurauksena Ilmarisen työeläkevakuu-
tusmaksun hoitokustannusosa laskee keskimää-
rin 10 prosenttia vuoden 2025 alussa. Vuoden 

Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
4 
2018 alussa toteutetusta Ilmarisen ja Eteran fuu-
siosta lähtien Ilmarisen kustannustehokkuus on 
parantunut merkittävästi, kun hoitokulut ovat las-
keneet 51 miljoonaa euroa eli 36 prosenttia 
maksutulon kasvaessa samaan aikaan 1,9 mil-
jardia euroa eli 36 prosenttia. 
Vuoden 2024 kestävyystiedot raportoimme 
European Sustainability Reporting Standard 
(ESRS) -standardien mukaisessa kestävyysra-
portissa toimintakertomuksen osana. Ilmarisen 
strategian ytimessä on sijoittaa tuottavasti, tur-
vaavasti ja vastuullisesti, olla yksi Suomen par-
haista työpaikoista, tehdä eläketurvaa tunnetuksi 
henkilöasiakkaille sekä hoitaa hallinto hyvin. Ta-
voitteemme on myös hallita sijoitustemme ilmas-
toriskiä. Olemme saavuttaneet merkittävän osan 
asettamistamme ilmastotavoitteista etuajassa. 
Suorien listattujen osakesijoitusten hiili-intensi-
teetti on laskenut 62 prosenttia ja suorien listat-
tujen yritysten joukkovelkakirjalainasijoitusten 
hiili-intensiteetti 51 prosenttia vuoden 2020 ver-
tailuarvosta (tavoite 50 prosentin lasku vuoteen 
2030 mennessä). Myös sijoitukset ilmastoratkai-
suihin ovat lisääntyneet 50 prosenttia suorassa 
listatussa osakesalkussa ja 157 prosenttia suo-
rassa yritysten joukkovelkakirjalainasalkussa 
vuoden 2020 tasoon verrattuna (tavoite 50 pro-
sentin kasvu vuoteen 2025 mennessä). Tavoit-
teenamme on päivittää ilmastotiekarttamme 
vuonna 2025.
Työeläkejärjestelmän kehitys 
Suomalaisten keskieläke nousi 1 977 euroon 
vuonna 2023, kun se edellisenä 
vuonna oli 1 
845 euroa Eläketurvakeskuksen ja Kelan tilasto-
jen mukaan. Miesten keskieläke oli 2 216 euroa 
ja naisten 1 779 euroa kuukaudessa. Kokonai-
suudessaan noin 1,6 miljoonasta eläkkeensaa-
jasta yli 60 prosenttia sai alle 2 000 euron kuu-
kausieläkettä ja noin kaksi prosenttia sai yli 
5 000 euron kuukausieläkettä. 
Työkyvyttömyyseläkkeiden rahoituksen mak-
suluokkamalli uudistui vuoden 2024 alussa. 
Muutos tulee voimaan vaiheittain ja täysimääräi-
sesti vuonna 2029. Muutoksilla pyritään paranta-
maan muun muassa ikääntyvien ja vaikeasti 
työllistyvien henkilöiden työllistymistä. Uudistus 
kannustaa työnantajia ennakoimaan työkykyris-
kejä ja pitämään entistä 
parempaa huolta henki-
löstönsä työkyvystä. Uudistuksen tuleviin vaihei-
siin valmistauduttiin vuonna 2024 monin tavoin, 
ja käytännössä ensimmäiset vaikutukset vakuu-
tusmaksuun toteutuvat vuonna 2025. 
Vuonna 2023 aloitetut uuden lain mukaiset 
yrittäjien työtulojen tasojen tarkistukset jatkuvat. 
Yrittäjien työtulot tarkistetaan kolmen vuoden vä-
lein, 
jollei työtuloon ole tehty olennaista tarkis-
tusta viimeisen kolmen kalenterivuoden aikana.
Vuonna 2024 tarkistus koski yrittäjiä, joiden työ-
tulo on alle 25 000 euroa vuodessa. Vuonna 
2025 tarkistukset kohdistuvat yrittäjiin, joiden 
työtulo on yli 25 000 euroa vuodessa tai joilla on 
pienemmät työtulot, joita ei ole tarkistettu kol-
meen vuoteen. Työeläkevakuuttaja voi nostaa 
työtuloa tarkistuksessa enintään 4 000 eurolla, 
jotta yrittäjän kuukausittaisen vakuutusmaksun 
korotus pysyy kohtuullisena. Tämä tarkoittaa 
korkeintaan 85 euron nousua YEL-kuukausi-
maksuun. Työtulo voi jäädä myös ennalleen tai 
laskea. Muutoksen tavoitteena on parantaa yrit-
täjien eläke- ja sosiaaliturvaa sekä 
tukea yrittä-
jän eläkelain toimeenpanoa. Sosiaali- 
ja terveys-
ministeriö asetti joulukuussa 2024 selvityshank-
keen yrittäjien eläkejärjestelmän kehitystarpei-
den kartoittamiselle. 
Keskeiset työmarkkinajärjestöt saivat hallituk-
selta toimeksiannon valmistella ehdotuksen elä-
keuudistuksesta hallitusohjelman mukaisesti 
tammikuun 2025 loppuun mennessä. Tavoit-
teena oli valmistella muutokset työeläkelainsää-
däntöön, jotta eläkejärjestelmän rahoituksellinen 
kestävyys voidaan varmistaa ja etuustaso tur-
vata. Muutoksia tarvitaan huoltosuhteen heikke-
nemiseen sekä talouden kehitykseen, eläkeva-
rojen sijoitustuottoihin ja tulevaan maksukehityk-
seen liittyvän epävarmuuden takia. 
Suomen eläkejärjestelmä 
sijoittui seitsemän-
neksi kansainvälisessä Mercer CFA Institute 
Global Pension Index -vertailussa 2024. Mukana 
vertailussa oli 48 maata. Suomi sai jo yhdennen-
toista kerran peräkkäin parhaat arviot 
eläkejärjestelmän hallinnon luotettavuudesta ja 
läpinäkyvyydestä. 
Suomalaisten luottamus eläkejärjestelmään 
on säilynyt korkealla tasolla. Eläketurvakeskuk-
sen kesäkuussa 2024 julkaiseman Eläkebaro-
metrin mukaan 70 prosenttia vastaajista luottaa 
eläkejärjestelmään ja kaksi kolmesta on sitä 
mieltä, että eläkevaroja hoidetaan luotettavasti. 
Luottamus on pysynyt samalla tasolla kuin vuo-
den takaisessa vastaavassa kyselytutkimuk-
sessa. 
Hintojen ja palkkojen nousu on tasoittunut 
edellisistä 
vuosista. Työeläkeindeksi nousi 1,3 
prosenttia ja palkkakerroin noin 2,2 prosenttia 
vuoden 2025 alussa. Työeläkeindeksillä 
korote-
taan maksussa olevia eläkkeitä ja palkkakertoi-
mella korotetaan eläkkeelle siirtyvien henkilöi-
den työuran aikaiset ansiot eläkkeen alkamis-
vuoden tasolle. 
Taloudellinen toimintaympäristö ja 
sijoitusmarkkinat 
Maailmantalouden kasvuvauhti oli vuoden 2024 
aikana hieman yli kolme prosenttia. Kasvun en-
nakoidaan pysyvän samalla tasolla parin seu-
raavan vuoden aikana. Kasvu on hitaampaa ver-
rattuna pandemiaa edeltävään aikaan. Kehitty-
neissä maissa kasvun ajurina oli Yhdysvaltain 
talous. Euroopassa energiakustannusten nousu 
heikentää teollisuuden kannattavuutta ja 

Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
5 
tuottavuuskasvu on edelleen jäänyt Yhdysval-
loista. Kehittyvillä markkinoilla talouskasvu oli 
voimakkainta Intiassa, Kiinan talouden kasvu-
vauhti on hidastunut. Suomen talous oli edelleen 
taantumassa 2024. 
Inflaation hidastuminen kohti keskuspankkien 
tavoitetasoja jatkui globaalisti tarjontakapeikko-
jen helpottaessa, energian hintojen nousun ta-
soittuessa ja talouden kasvua rajoittavan raha-
politiikan seurauksena. Kuluttajahintojen vuosi-
muutos oli joulukuussa euroalueella 2,4 prosent-
tia ja ruoan ja energian vaikutuksista puhdistettu 
pohjainflaatio 2,7 prosenttia. Yhdysvalloissa in-
flaation palautuminen kohti keskuspankin tavoi-
tetasoa on ollut hitaampaa; kuluttajahintojen 
vuosimuutos oli joulukuussa 2,9 prosenttia ja 
pohjainflaatio 3,2 prosenttia. Hyödykeinflaatio 
laski ripeästi, mutta palveluinflaation lasku oli hi-
taampaa. Inflaation hidastuminen mahdollisti 
keskuspankkien ohjauskorkojen laskun aloitta-
misen kohti neutraalia tasoa. Odotuksia nope-
ampi talouskasvu ja inflaation hidastuminen ovat 
pienentäneet taantuman riskiä. 
Poliittinen epävarmuus on ollut korostetusti 
esillä vuoden aikana. Euroopassa sekä Sak-
sassa että Ranskassa valtaa pitävä hallituskoali-
tio hajosi. Yhdysvalloissa ensin presidentinvaa-
leihin ja sittemmin uuden hallinnon politiikkaan 
liittyvä epävarmuus heiluttelivat markkinoita. Ve-
näjän hyökkäyssota Ukrainassa ja geopoliittiset 
jännitteet Lähi-idässä varjostavat edelleen 
kasvu- ja inflaationäkymiä ja lisäävät yleistä epä-
varmuutta. 
Yhdysvaltojen keskuspankki Federal Reserve 
(Fed) aloitti ohjauskorkojen laskun kohti neutraa-
lia korkotasoa syyskuun kokouksessaan ja laski 
ohjauskorkoa loppuvuoden aikana kaikkiaan yh-
dellä prosenttiyksiköllä. Yhdysvaltain talouden 
ennustetaan kasvavan 2,7 prosenttia vuonna 
2025. Euroalueella inflaatio vakautui suunnilleen 
odotusten mukaisesti. 
Tämä mahdollisti Euroo-
pan keskuspankille (EKP) ohjauskoron alentami-
sen kesäkuusta alkaen yhdellä prosenttiyksi-
köllä. EKP:n talletuskorko vuoden lopussa oli 3 
prosenttia. Euroalueella energiashokin vaimene-
minen ja inflaation lasku tukevat reaalitulojen 
kasvua, ja vuodelle 2025 IMF ennustaa 1 pro-
sentin reaalista talouskasvua. 
Kiinan talouskasvu oli odotettua vaimeampaa, 
mikä nosti odotuksia kasvua tukevan raha- ja fi-
nanssipolitiikan suhteen. Vuoden aikana julkais-
tiin taloutta ja rahoitusolosuhteita tukevia toimia, 
joiden mittakaava jäi kuitenkin maltilliseksi. Kii-
nan talouden rakenteelliset ongelmat ovat mitta-
via, erityisesti kiinteistösektorilla, joten elvytyk-
sen pidemmän ajan vaikutuksia on vielä ennen-
aikaista arvioida. Kiinan talouskasvu näyttää ole-
van edelleen laskevalla trendillä. 
Suomen Pankin mukaan Suomen talous on 
taantumassa ja bruttokansantuote supistui 0,5 
prosenttia vuonna 2024. Elpyminen on hidasta, 
mutta takaisin kasvu-uralle päästään ennustei-
den mukaan vuonna 2025. Erityisen heikossa ti-
lanteessa on rakennussektori, jonka aktiviteettia 
kuvaavat uusien rakennusten aloitukset ja uudet 
rakennusluvat ovat finanssikriisiä heikommilla 
tasoilla. Vienti ulkomaille supistui muun muassa 
Suomelle tärkeän vientimaan Saksan heikon ta-
louskehityksen seurauksena. Inflaatio on hidas-
tunut nopeasti, ja Suomessa yleisesti käytössä 
olevat lyhyet viitekorot ovat laskeneet viime vuo-
den korkeimmilta tasoiltaan. Taloussuhdanteen 
ennustetun kasvun ajureina ovatkin kuluttajien 
parantuva ostovoima reaaliansioiden kasvaessa 
ja luottamuksen asteittainen palautuminen. 
Osakemarkkinat kehittyivät tasaisesti lukuun 
ottamatta heinä-elokuun vaihdetta, jolloin taantu-
mapelot ja Japanin keskuspankin rahapolitiikan 
kiristäminen toivat merkittävää, mutta väliai-
kaiseksi jäänyttä, heiluntaa osakekursseihin. 
Osakemarkkinoiden tuotot olivat vuoden lopussa 
maailmanlaajuisesti pääsääntöisesti positiivisia. 
Tuottojen välillä oli kuitenkin suuria alueellisia ja 
sektorikohtaisia eroja. Yhdysvaltain osakemark-
kinat (S&P 500 -indeksi) tuottivat tammi–joulu-
kuussa 25 prosenttia. Positiivinen kehitys painot-
tui teknologiasektorille. Teknologiayritysten tu-
loskehitys on ollut vahvaa, mikä edelleen vah-
visti optimismia tekoälyn ympärillä. Euroopassa, 
missä Ranskan ennenaikaiset parlamenttivaalit 
kesällä ja Saksan hallituskoalition hajoaminen 
syksyllä heiluttelivat osakekursseja, STOXX 600 
-indeksin tammi–joulukuun tuotto oli 8,8 prosent-
tia. Helsingin pörssin tuotto jäi päämarkkinoista 
ja tuotti tammi-joulukuussa -0,1 prosenttia. Suo-
men osakemarkkinan heikomman tuoton taus-
talla oli vaisu tuloskehitys. 
Markkinat hinnoittelevat EKP:n ja Fedin jatka-
van ohjauskorkojen laskua vuoden 2025 aikana. 
Euroopassa ohjauskoron odotetaan asettuvan 
hieman alle kahden prosentin tasolle kesään 
2025 mennessä. USA:ssa keskuspankin hinnoi-
tellaan jatkavan koronlaskuja maltillisemmin, 
mutta kuitenkin jatkavan koronlaskujen linjalla. 
Lyhyiden ohjauskorkojen laskusta huolimatta 
pitkien valtionlainojen korot nousivat maltillisesti 
vuoden aikana. Korkojen tuottokäyrä on siis jyr-
kentynyt. Saksan valtion 10 vuoden korko oli 
joulukuun lopussa noin 2,35 prosenttia. Nousua 
vuoden alusta oli noin 0,35 prosenttiyksikköä. 
Euroalueella Ranskan ja Saksan 10 vuoden kor-
koero leveni 80 korkopisteeseen eli korkeimmil-
leen sitten viime vuosikymmenen eurokriisin ta-
sojen. Syynä tähän olivat Ranskan ennenaikais-
ten vaalien nostamat poliittiset riskit. Yhdysval-
tain 10 vuoden korko oli joulukuun lopussa 4,6 
prosenttia eli 0,7 prosenttiyksikköä korkeam-
malla tasolla kuin vuoden alussa. 
Sijoittajakysyntä yritysten liikkeelle laskemille 
luottoriskillisille arvopapereille pysyi vahvana 

Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
6 
läpi vuoden. Yrityslainojen tarjoama luottoriski-
preemio pysyi koko vuoden vakaana ja historial-
lisesti matalalla tasolla. Koronakriisin aikana 
otettujen matalakorkoisten lainojen erääntyessä 
yritysten rahoituskustannukset nousevat, kun lai-
noja rahoitetaan uudelleen. Toistaiseksi uudel-
leenrahoitukseen ja ylivelkaantumiseen liittyvät 
ongelmat ovat säilyneet yritys- ja sektorikohtai-
sina painottuen kiinteistösektorille. 
Euro heikentyi suhteessa Yhdysvaltain dolla-
riin noin 7 prosenttia vuoden aikana. Valuuttapa-
rin vaihteluväli pysyi vuoden mittaan maltillisena 
1,03–1,12. Erot rahapolitiikkaodotuksissa olivat 
keskeinen ajuri valuuttaliikkeille. 
Ilmarisen tulos ja vakavaraisuus 
Ilmarisen kokonaistulos käyvin arvoin vuodelta 
2024 oli 1 804,3 (579,0) miljoonaa euroa. Tulos 
muodostuu sijoitustoiminnan tuloksesta, vakuu-
tusliikkeen tuloksesta ja hoitokustannustulok-
sesta. Yhtiön sijoitusten tuotto käyvin arvoin oli 
8,6 (5,8) prosenttia eli 5 043,9 (3 271,7) miljoo-
naa euroa. Käyvin arvoin laskettu sijoitustoimin-
nan tulos oli 1 796,6 (527,4) miljoonaa euroa, 
kun vastuuvelalle hyvitettiin korkoa 1 832,5 
(1 764,3) 
miljoonaa euroa ja osaketuottosidon-
nainen tuottovaade oli 1 414,9 (980,0) miljoonaa 
euroa. 
Yhtiön omalla vastuulla olevan vakuutusliik-
keen tulos oli 5,6 (37,9) 
miljoonaa euroa. Vakuu-
tusliikkeen tulos on vakuutusmaksussa peritty-
jen, vakuutusriskin kattamiseen tarkoitettujen 
maksujen ja korvausten erotus. Tuloksen piene-
nemiseen vaikutti erityisesti TyEL-vakuutusmak-
sun työkyvyttömyysosan aleneminen ja edellis-
vuotta alhaisempi kuolleisuus. 
Hoitokustannustulos oli -0,6 (10,6) miljoonaa 
euroa. Hoitokustannustulos on määrä, jolla va-
kuutusmaksun hoitokustannusosat ja muut vas-
taavat tuotot ylittävät niillä katettavat liikekulut; 
tehokkuuden paranemisen myötä hoitokulut las-
kivat 92,2 (93,9) miljoonaan euroon. Hoitokus-
tannustuotot laskivat 91,6 (104,5) miljoonaan 
euroon. Tämä johtuu pääosin aiempaa alem-
masta maksun hoitokustannusosasta. 
Tehostu-
neen toiminnan ansiosta TyEL-vakuutusmaksun 
hoitokustannusosaa laskettiin 20 prosenttia vuo-
delle 2024. 
Ilmarisen TyEL-vakuutustoiminnan hoitokus-
tannustulos otetaan huomioon tulevien vuosien 
maksun hoitokustannusosissa. Vuoden 2025 
alusta Ilmarisen työeläkevakuutusmaksun hoito-
kustannusosa alenee edelleen keskimäärin 10 
prosentilla. 
Vakavaraisuuspääoma eli yhtiön käypiin ar-
voihin arvostettujen varojen ja vastuiden erotus 
oli 13 894,6 (12 226,5) miljoonaa euroa. Vaka-
varaisuuspääoma on tarkoitettu vakuutus- 
ja 
sijoitustoiminnan riskien kantamiseen. Vakava-
raisuuspääoma oli tilikauden päättyessä 1,5 
(1,6)-kertainen verrattuna yhtiön riskijakauman 
edellyttämään vakavaraisuusrajaan. Vakavarai-
suusaste eli eläkevarat suhteessa vastuuvel-
kaan oli vuoden 2024 päättyessä 127,5 (125,4) 
prosenttia. 
Asiakashyvityksiin siirretään käytettäväksi 
vuodelta 2024 yksi prosentti vakavaraisuuspää-
omasta eli 140,3 (123,5) miljoonaa euroa. Siirto 
on 0,5 (0,5) prosenttia vakuutetusta palkkasum-
masta, mikä alentaa TyEL-vakuutusmaksua 
vuonna 2025. 
Edellä esitetyt tulosta ja vakavaraisuutta kos-
kevat tiedot perustuvat tilinpäätöksen liitetie-
doissa esitettyihin, käyvin arvoin laskettuihin tun-
nuslukuihin. Ne kuvaavat yhtiön taloudellisen tu-
loksen ja tilan paremmin kuin tuloslaskelma ja 
tase. Sijoitusten arvostus kirjanpidossa perustuu 
hankintamenoon tai sitä alempaan käypään ar-
voon, ja tuloslaskelmassa näytettävän voiton 
määrää sosiaali- 
ja terveysministeriön etukäteen 
vahvistama laskuperuste. Kirjanpidollisen koko-
naistuloksen ja tuloslaskelman voiton erotus kir-
jataan poistoeron muutosta lukuun ottamatta 
vastuuvelkaan. Vuonna 2024 tuloslaskelman 
mukainen voitto oli 10,6 (10,7) miljoonaa euroa. 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
7 
Taulukossa 
oleva siltalaskelma kuvaa tulos-
laskelman tuloksen yhteyttä käypien arvojen mu-
kaiseen kokonaistulokseen. 
Vakuutuskanta ja vakuutusmaksutulo 
Ilmarisen vakuutusmaksutulo nousi 2,0 prosen-
tilla 6 956,2 (6 822,1) miljoonaan euroon. TyEL-
vakuutusten vakuutusmaksuja kertyi 6 533,1 
(6 417,7) 
miljoonaa euroa, ja TyEL-maksuun 
alennuksina annetut asiakashyvitykset olivat yh-
teensä 123,5 (175,3) miljoonaa euroa. YEL-va-
kuutusten maksutulo oli 423,1 (404,4) miljoonaa 
euroa. YEL-vakuutusten työtulosumma kasvoi 
4,4 prosenttia 1 816,5 (1 740,5) miljoonaan eu-
roon. YEL-työtulotarkistuksia tehtiin vuoden ai-
kana yhteensä 
12 129 
kappaletta. 
TyEL-vakuutuksia oli vuoden 2024 lopussa 
voimassa 51 346 (57 041), ja vakuutussopimuk-
sen tehneiden työnantajien lisäksi 8 580 (9 311) 
tilapäistä työnantajaa tilitti Ilmariseen TyEL-va-
kuutusmaksuja. Yhtiössä vakuutettu TyEL-
palkkasumma oli 26 537,2 (26 050,4) miljoonaa 
euroa eli 1,9 prosenttia edellisvuotta korkeampi. 
TyEL-vakuutusten piirissä oli vuoden päättyessä 
595 659 (602 069) vakuutettua. YEL-vakuutuk-
sia oli vuoden lopussa 70 455 (73 283), ja YEL-
vakuutusten työtulo oli yhteensä 1 816,5 
(1 740,5) 
miljoonaa euroa. 
Maksutulolla mitattuna nettoasiakashankinta 
oli 179 (225) miljoonaa euroa. Siirtoliikkeessä 
yhtiön maksutulo kasvoi nettomääräisesti 77 mil-
joonalla eurolla, ja asiakaspysyvyys oli 96,7 
(96,5) prosenttia. 
Luottotappiot saamatta jääneistä TyEL-va-
kuutusmaksuista olivat 17,1 (15,3) miljoonaa 
euroa sisältäen sekä toteutuneet luottotappiot 
että luottotappiovarauksen muutoksen. 
Luotto-
tappioiden osuus maksutulosta oli 0,3 (0,3) pro-
senttia. Luottotappiot saamatta jääneistä YEL-
vakuutusmaksuista olivat 3,6 (3,1) miljoonaa eu-
roa. YEL-luottotappioista ei kuitenkaan jää tap-
piota yhtiölle, sillä YEL-eläkkeiden 
rahoitusjärjestelmässä valtion osuus korvaa va-
kuutuksenottajilta saamatta jäävän vakuutus-
maksun, ja maksamattomat vakuutusmaksut 
leikkaavat yrittäjän tulevaa eläkkeen määrää.
 
Vakuutusmaksutaso 
Vuoden 2024 keskimääräinen TyEL-maksu oli 
24,81 (24,84) prosenttia palkoista. Vuoden 2024 
maksu sisälsi vuonna 2020 voimassa olleen tila-
päisen maksunalennuksen kolmannen takaisin-
maksuerän 0,41 prosenttia 
palkoista. TyEL-
maksua alennettiin koronapandemian takia 2,6 
prosenttiyksikköä touko-joulukuussa 2020. Alen-
nus kohdistui työnantajan osuuteen maksusta. 
Alennuksesta aiheutunut vaje maksukertymään 
kuoletetaan korottamalla työnantajan maksua 
vuosina 2022–2025 siten, että alennuksen vai-
kutus saadaan täysimääräisesti kompensoitua. 
Siltalaskelma, milj. €
2024
2023
Tilikauden voitto tuloslaskelmalla 
11
11
Osittamattoman lisävakuutusvastuun muutos 
-1 061
1 716
Siirto asiakashyvityksiin 
140
123
Poistoeron muutos 
2
1
Arvostuseron muutos 
2 712
-1 272
Tulos käyvin arvoin 
1 804
579

 
 
 
 
 
 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
8 
Työntekijöiden maksuosuudet pysyivät 
vuonna 2024 edellisvuoden tasolla. Alle 53-vuo-
tiaiden ja 63 vuotta täyttäneiden työntekijöiden 
maksu vuonna 2024 oli 7,15 prosenttia ja 53–
62-vuotiaiden työntekijöiden maksu 8,65 pro-
senttia palkoista. Työnantajien maksu vuonna 
2024 oli keskimäärin 17,34
(17,37) prosenttia 
palkoista. Työnantajan maksu vaihtelee vakuu-
tuskohtaisesti ja riippuu myös työeläkeyhtiökoh-
taisesta hoitokustannusosasta ja asiakashyvityk-
sistä. Vuoden 2024 maksutasoa määrättäessä 
keskimääräiseksi asiakashyvitykseksi arvioitiin 
0,4 prosenttia työnantajan palkkasummasta. 
Taulukossa 
on esitetty Ilmarisen vuonna 2024 
maksamien asiakashyvitysten määrä (123,5 mil-
joonaa euroa) suhteessa palkkasummaan asia-
kassegmenteittäin. Segmentit ovat sosiaali- 
ja 
terveysministeriön ohjeistuksen mukaisia, eläke-
yhtiöiden yhteisessä raportoinnissa käytettäviä 
segmenttejä. Koska TyEL-vakuutusmaksun hoi-
tokustannusosa on määräytynyt vuoden 2023 
alusta työeläkeyhtiökohtaisesti, 
hoitokustannusylijäämä ei enää vaikuttanut 
vuonna 2024 maksettavien asiakashyvitysten 
määrään. Vuonna 2025 maksettavien asiakas-
hyvitysten määrä on 140,3 miljoonaa euroa, 
mikä on 0,5
(0,5) prosenttia palkkasummasta. 
Työeläkeyhtiöt voivat jakaa asiakashyvityksinä 
enintään 1,0 prosenttia vakavaraisuuspää-
omasta vuodelta 2024. Vastaava osuus vuonna 
2025 pienenee 0,95 prosenttiin vakavaraisuus-
pääomasta. 
Vuodelle 2025 vahvistettu keskimääräinen 
TyEL-maksu on 24,85
prosenttia palkoista. 
Työnantajan keskimääräinen maksu on 17,38 
prosenttia palkoista. Maksu sisältää vuoden 
2020 tilapäisen maksunalennuksen neljän-
nen ja samalla viimeisen takaisinmaksuerän 
0,45 prosenttia 
palkoista. Työntekijöiden 
maksu ei muutu, jolloin alle 53-vuotiaiden ja 
63 vuotta täyttäneiden työntekijöiden maksu 
vuonna 2025 on edelleen 7,15 prosenttia ja 
53–62-vuotiaiden maksu 8,65 prosenttia pal-
koista. 
Yrittäjäeläkkeen maksuprosentti vuonna 2024 
oli alle 53-vuotiailla ja yli 62-vuotiailla 24,10 pro-
senttia ja muilla 25,60 prosenttia vahvistetusta 
työtulosta. Maksuprosentit ovat samat myös 
vuonna 2025. 
Liikekulut 
TyEL-vakuutuksissa siirryttiin vuoden 2023 
alussa yhteisistä hoitokustannusperusteista työ-
eläkeyhtiökohtaisiin hoitokustannusperusteisiin. 
Tämän muutoksen myötä työeläkeyhtiöt mitoitta-
vat hoitokustannusosan vastaamaan hoitokus-
tannusosalla katettavia liikekuluja. Asiakas saa 
parantuneen kustannustehokkuuden hyödyt 
edukseen suoraan vakuutusmaksussaan. 
Ilmarisen kokonaisliikekulut olivat 143,5 
(145,6) miljoonaa euroa. Tästä hoitokuluja oli 
92,2 (93,9) miljoonaa euroa. 
Hoitokustannustuotot olivat 91,6 (104,5) mil-
joonaa euroa, ja yhtiön hoitokustannustulos oli 
-0,6 (10,6) miljoonaa euroa. Kustannustehok-
kuutta mittaava hoitokulujen suhde palkkasum-
maan ja työtuloon oli 0,33 (0,34) prosenttia. 
TyEL-toiminnan hoitokustannustuotot olivat 
71,8 (84,4) miljoonaa euroa ja kulut 71,8 (73,6) 
miljoonaa euroa. TyEL:n hoitokustannusylijäämä 
Segmenttirajat, milj. € (2023 tasossa)
Hyvitykset / palkat
0–0,5
0,4 %
0,5–2,3
0,4 %
2,3–11,1
0,4 %
11,1–37,4
0,5 %
37,4–
0,6 %

 
 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
9 
oli -0,0 (10,8) miljoonaa euroa. TyEL:n hoitokus-
tannustuottojen pieneneminen johtuu pääosin 
aiempaa alemmasta maksun hoitokustan-
nusosasta. Tehostuneen toiminnan ansiosta va-
kuutusmaksun hoitokustannusosaa laskettiin 20 
prosenttia vuodelle 2024. YEL-toiminnan tuotot 
olivat 19,8 (20,1) miljoonaa euroa ja YEL-kulut 
20,4 (20,3) miljoonaa euroa. YEL-hoitokustan-
nusalijäämä oli 0,6 (0,2) miljoonaa euroa. 
Lakisääteiset maksut olivat 12,2 (12,0) miljoo-
naa euroa. Ne rahoitetaan erillisellä vakuutus-
maksuun sisältyvällä lakisääteisten maksujen 
osalla. Nämä maksut ovat Eläketurvakeskuksen 
kustannusosuus, Finanssivalvonnan valvonta-
maksu ja oikeushallintomaksu. Sijoitustoiminnan 
liikekulut olivat 31,0 (33,0) miljoonaa euroa eli 
0,05 (0,06) prosenttia sijoitusten käyvistä ar-
voista. Ne rahoitetaan sijoitustoiminnan tuotoilla. 
Työkyvyn ylläpitotoiminnan
kustannukset olivat 
8,1 (6,8) miljoonaa euroa. Ne rahoitettiin vakuu-
tusmaksuun sisältyvällä työkyvyttömyysriskin 
hallintaosalla.
 
Sijoitustoiminta 
Ilmarinen sijoittaa eläkevarat tuottavasti, turvaa-
vasti ja vastuullisesti. Tämän vuoksi 
eläkevarojen sijoittamisessa korostuu pitkäjän-
teisyys. Ilmarisen sijoitustoiminnan tavoitteena 
on sijoitusten mahdollisimman korkea tuotto pit-
källä aikavälillä. Sijoitusten keskimääräinen riski 
ei kuitenkaan saa olla liian suuri suhteessa yh-
tiön riskinkantokykyyn. 
Pääomamarkkinoiden kehitys oli valtaosin po-
sitiivista vuoden 2024 aikana. Listattujen osake-
sijoitusten tuotto oli erityisen hyvä. Valtion jouk-
kovelkakirjalainojen tuotto jäi korkojen lievän 
nousun vuoksi vaisuksi. Sijoitusten tuotto käy-
ville arvoille laskettuna oli 8,6 (5,8) prosenttia eli 
5 043,9 (3 271,7) miljoonaa euroa, ja 
sijoitusomaisuuden käypä arvo oli vuoden 2024 
päättyessä yhteensä 63 313,2 (58 923,5) miljoo-
naa euroa. 
Kymmenen viimeisimmän vuoden sijoitus-
tuotot yhteensä olivat 27,2 miljardia euroa, ja 
vuotuinen keskituotto käyville arvoille oli 5,7 pro-
senttia, mikä vastaa keskimäärin 3,6 
prosentin 
vuotuista reaalituottoa. Laskettuna vuodesta 
1997 yhtiön sijoitusten kokonaistuotto käyville 
arvoille oli keskimäärin 5,8 prosenttia vuotta 
kohden. Tämä vastaa 3,9 prosentin vuotuista re-
aalituottoa. 

 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
10 
Kuvassa on eritelty yhtiön sijoitusomaisuuden 
käypä arvo omaisuusluokittain. Tilinpäätöksen 
liitetietoihin sisältyvät tämän perusjakauman li-
säksi sijoitusten riskijakauma sekä taulukko sijoi-
tustuottojen jakautumisesta eri sijoituslajeihin. 
Oheisissa kuvissa on lisäksi esitetty noteerat-
tujen osakkeiden maantieteellinen jakauma, kor-
kosijoitusten jakauma sijoituslajeittain, joukko-
velkakirjalainojen jakauma luottoluokittain sekä 
kiinteistösijoitusten jakauma kiinteistötyypeittäin 
ja alueittain. 
Noteerattujen ja noteeraamattomien osakesi-
joitusten sekä pääomasijoitusten osuus sijoituk-
sista oli 51,6 (46,0) 
prosenttia eli 32 689,5 
(27 113,2) miljoonaa euroa, 
ja niiden käyvin ar-
voin laskettu tuotto oli 14,1 (10,1) prosenttia. No-
teerattujen osakesijoitusten määrä oli 22 240,4 
(17 760,5) 
miljoonaa euroa. 
Korkosijoitusten osuus yhtiön sijoitusvaralli-
suudesta oli 29,7 (33,6) prosenttia eli 18 775,2 
(19 802,7) 
miljoonaa euroa ja tuotto 4,4 (8,4) 
prosenttia. Korkosijoitukset koostuvat joukkovel-
kakirjalainoista, korkorahastoista, muista rahoi-
tusmarkkinavälineistä sekä lainasaamisista. 
Korkosijoituksista joukkovelkakirjalainoja oli 
17 651,7 (16 269,5) miljoonaa euroa. 
Kiinteistösijoitusten osuus sijoituksista oli 9,2 
(9,9) prosenttia eli 5 825,3 (5 815,9) miljoonaa 
euroa. Yhtiön kiinteistösijoitusten kokonaistuotto 
oli -0,9 (-13,5) 
prosenttia. 
Ilmarisen kiinteistösijoituksista 71 (71) pro-
senttia eli 4 138,3 (4 154,4) 
miljoonaa euroa oli 
Suomessa ja 29 (29) prosenttia eli 1720,6 
(1 672,1) 
miljoonaa euroa ulkomailla. Ilmarisen 
kotimaisten kiinteistöjen vuokrausaste nousi hie-
man ja oli vuoden lopussa 87,2 (86,3) prosent-
tia. 

Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
11 
Edellä mainittujen omaisuusluokkien lisäksi si-
joitusvarallisuuden markkina-arvosta oli 9,5 
(10,5) prosenttia eli 6 023,2 (6 191,7) miljoonaa 
euroa hyödykesijoituksia, sijoituksia absoluutti-
sen tuoton rahastoihin sekä muita sijoituksia. 
Näiden sijoitusten tuotto sitoutuneelle pääomalle 
oli 6,7 (1,8) prosenttia. 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
12 
Eläkkeet 
Ilmarisessa tehtiin vuonna 2024 uusia eläkepää-
töksiä 41 279 (36 760) kappaletta, ja eläkkeitä 
maksettiin yhteensä 7 636 (7 173) miljoonaa eu-
roa. 
Maksetut eläkkeet 
Maksetut eläkkeet ilman eläkkeiden hoitokuluja 
olivat 7,6 (7,2) miljardia euroa ja siten noin 680 
(351) miljoonaa euroa vakuutusmaksutuloa suu-
remmat. 
Suurin osa eli 84,5 (84,5) prosenttia eläkeme-
nosta muodostui vanhuuseläkkeistä. Työkyvyttö-
myyseläkkeiden osuus eläkemenosta aleni 6,8 
(6,9) prosenttiin ja perhe-eläkkeiden 6,8 (6,8) 
prosenttiin. 
Eläkkeensaajien lukumäärä 
Vuoden päättyessä eläkkeensaajia oli 454 556 
(455 058). TyEL-eläkettä sai vuoden päättyessä 
406 943 (408 222) eläkkeensaajaa ja YEL-elä-
kettä 47 613 (46 836) eläkkeensaajaa. 
Keskimäärin vanhuuseläkkeelle jäätiin 65,1 
(65,0) vuoden iässä ja työkyvyttömyyseläkkeelle 
52,5 (52,3) vuoden iässä. Keskimääräinen van-
huuseläke oli 1 681 euroa kuukaudessa kaikista 
vuonna 2024 maksetuista vanhuuseläkkeistä.
Eläkepäätökset 
Vuoden 2024 aikana annettiin yhteensä 69 890 
(65 289) eläkepäätöstä. 
Uusien työkyvyttömyyseläkkeiden päätösten 
määrä
 
oli 
10 103 (9 695) kappaletta. Hylkäävän 
työkyvyttömyyseläkepäätöksen saaneiden asi-
akkaiden osuus oli 40,9 (38,7) prosenttia. Niistä 
Ilmarisen hylkäämistä eläkepäätöksistä, joista 
valitettiin Työeläkeasioiden muutoksenhakulau-
takuntaan, muuttui 12,3 (10,3) prosenttia. Muut-
tuneiden päätösten osuus oli 0,8 prosenttiyksik-
köä korkeampi (vertailuvuonna 0,0 prosenttiyk-
sikköä) kuin muilla yksityisen sektorin toimijoilla 
keskimäärin. 
Vanhuuseläkkeen päätöksiä annettiin 15 079 
(13 263) kappaletta eli 14 prosenttia edellis-
vuotta enemmän. Osittaisen varhennetun van-
huuseläkkeen hakemuksia vastaanotettiin 7 803 
(5 512) kappaletta, joka oli 42 prosenttia edellis-
vuotta enemmän. 
Eläkkeen rinnalla työskennel-
leitä eläkkeensaajia lähestyttiin henkilökohtaisin 
viestein ja muistutettiin hakemaan tästä työsken-
telystä karttunut hakematta jäänyt eläke. 
Aloimme myös lähettää kuukausittain viestin 
ylimmän eläkeiän saavuttaville sekä työkyvyttö-
myyseläkkeeltä vanhuuseläkkeelle siirtyville ja 
muistutimme eläkkeen hakemisesta. 
Eläkehakemukset käsittelimme sujuvasti, 
ja 
asiakkaat olivat käsittelyyn tyytyväisiä. Vanhuus-
eläkkeen hakijoista 95 prosenttia oli sitä mieltä, 
että sai päätöksen joko riittävän nopeasti tai no-
peammin kuin odotti. Lähes 80 prosenttia van-
huuseläkepäätöksistä annettiin alle kahdessa 
päivässä. Vanhuuseläkehakemusten käsittely-
aika oli koko vuonna keskimäärin 4 (5) päivää ja 
työkyvyttömyyseläkehakemusten 43 (41) päivää. 
Maksetut eläkkeet eläkelajeittain 2024, milj. € 
TyEL 
YEL 
Yhteensä 
% 
Vanhuuseläkkeet 
6 066 
385 
6 451 
84 
Osittain varhennetut vanhuuseläkkeet 
139 
9 
148 
2 
Työkyvyttömyyseläkkeet 
491 
25 
516 
7 
Työuraeläkkeet 
1 
0 
1 
0 
Perhe-eläkkeet 
490 
30 
520 
7 
Yhteensä 
7 187 
449 
7 636 
100 
Eläkkeensaajien lukumäärä 31.12.2024, 
perusturvan mukaiset eläkkeet 
TyEL 
YEL 
Yhteensä 
% 
Vanhuuseläkkeet 
302 435 
35 934 
338 369 
74 
Osittain varhennetut vanhuuseläkkeet 
15 419 
2 464 
17 883 
4 
Työkyvyttömyyseläkkeet 
29 354 
2 253 
31 607 
7 
Työuraeläkkeet 
62 
2 
64 
0 
Perhe-eläkkeet 
59 673 
6 960 
66 633 
15 
Yhteensä 
406 943 
47 613 
454 556 
100 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
13 
Sähköisten palveluiden käyttö lisääntyi, 
ja 
henkilöasiakkaiden verkkopalvelussa käytiin 
1 811 000 (1 588 000) kertaa vuoden aikana. 
Työeläkeotetta katsottiin verkkopalvelussa 763 
000 kertaa, mikä on 25 prosenttia edellistä 
vuotta enemmän. Ohjasimme eläkkeensaajat 
edellisvuoden tapaan sähköisen viestin avulla 
verkkopalveluun katsomaan ajantasainen tieto 
omasta eläkkeestä sekä tulevasta eläkkeen 
määrästä. Paperinen eläketiedote lähetettiin 
edelleen niille asiakkaille, jotka sen tarvitsivat. 
Vanhuuseläkehakemuksista 77 prosenttia tehtiin 
sähköisesti. 
 
Työkyvyttömyysriskin 
hallinta ja 
kuntoutus 
Uusia työkyvyttömyyseläkehakemuksia tuli Ilma-
riseen vuonna 2024 vajaat 11 600, mikä oli pro-
sentin vähemmän kuin edellisvuonna. Pientä, 
alle kahden prosentin kasvua hakemuksissa oli 
vain alle 35-vuotiaiden ikäryhmässä. Uusia työ-
kyvyttömyyseläkkeitä myönnettiin Ilmarisessa 
5 547 henkilölle. Työkyvyttömyyseläkkeelle siir-
tyi 3 557 henkilöä, mikä vastaa edellisvuoden ta-
soa (3 556). 
Vuonna 2024 työkyvyttömyyseläkkeitä mak-
settiin 516 (497) miljoonaa euroa. Uusista työky-
vyttömyyseläkkeistä 29 (30) prosenttia myönnet-
tiin mielenterveysperusteilla. Tuki- 
ja liikuntaelin-
ten sairaudet olivat tärkeimpänä syynä 
35 (32) 
prosentissa ja muut sairaudet 36 (39) prosen-
tissa päätöksistä. Merkittävin yksittäinen diag-
noosi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen on 
jo useamman vuoden ajan ollut masennus. Työ-
kyvyttömyyseläkettä hakeneiden tyytyväisyys 
etuuksien käsittelyajan pituuteen pysyi edelleen 
hyvänä. 
Vuoden 2024 aikana Ilmariseen tuli 2 693 
(2 715) uutta ammatillisen kuntoutuksen hake-
musta, mikä oli 1 prosenttia edellisvuotta vä-
hemmän. Myönteisen kuntoutuspäätöksen sai 
1 800 (2 009) henkilöä. Hakijat olivat tyytyväisiä 
kuntoutuksen asiakaspalveluun, ja puheluiden 
suositteluaste (NPS) oli 80 (75). Kuntoutuksen 
toimenpitein autetaan työntekijää siirtymään ter-
veydentilalle sopivaan työhön, kun sairaus ai-
heuttaa työkyvyttömyyseläkkeen uhan. Työssä 
jatkaminen ennenaikaiselle eläkkeelle joutumi-
sen sijaan pidentää työuria ja hyödyttää siten 
työntekijää, työnantajaa ja koko yhteiskuntaa. 
Kuntoutuksen jälkeen työelämässä jatkaneiden 
osuus säilyi korkeana 82 (80) prosentissa. 
Työkyvyttömyysriskin hallintaan käytettävissä 
olevaa työeläkevakuutusmaksun työkyvyttö-
myysriskin hallintaosaa 
kertyi 8,1 (8,0) miljoonaa 
euroa vuonna 2024. Tästä maksunosasta katet-
tiin työkyvyttömyysriskien hallinnan palveluiden 
tuottamiseen ja kehittämiseen liittyviä kuluja 
sekä myönnettiin taloudellista tukea asiakasyri-
tysten työkyvyttömyysriskiä alentaviin työkyky-
hankkeisiin yhteensä 8,1 (6,8) miljoonaa euroa. 
Työeläkevakuutusmaksun hoitokustannusosalla 
ei katettu työkyvyttömyysriskin hallintaan liittyviä 
kuluja. 
Ilmarisessa on jatkettu aktiivisesti asiakasyri-
tysten työkyvyttömyysriskien tunnistamista ja 
hallintaa tukevien ratkaisujen kehittämistä sekä 
asiakkaiden valistusta ja neuvontaa vuonna 
2024 käyttöön otetun Huomisen työkyky -mallin 
mukaisesti. Työkyvyttömyysriskin taso kartoite-
taan säännöllisin väliajoin koko asiakaskan-
nassa Ilmarisen kehittämällä työkalulla, joka tut-
kimuksiin nojautuen huomioi niin yrityksen ra-
kenteelliset kuin toiminnallisetkin työkyvyttö-
myysriskit. Tulosten pohjalta Ilmarisen asiantun-
tijat tukevat asiakasyrityksiä sekä strategisessa 
että operatiivisessa työkykyjohtamisessa. Tässä 
yhteistyössä hyödynnetään yhä enemmän digi-
taalisia palveluita kuten TyökykyAreenaa ja 
siellä olevia työkaluja ja oppimisympäristöä. Kä-
vijöitä TyökykyAreenassa oli vuonna 2024 hie-
man yli 411 000. Asiakkaille on tarjottu uutta tie-
toa ja hyviä käytäntöjä myös eri aiheisilla we-
binaareilla ja blogeilla sekä toimiala- 
tai aihekoh-
taisissa verkostotapaamisissa. 
Ilmarinen voi myöntää taloudellista tukea 
hankkeisiin, joilla vähennetään työkyvyttömyys-
riskiä sekä ennaltaehkäistään henkilöstön työky-
vyttömyyttä. Päätös taloudellisesta tuesta perus-
tuu kymmenportaisella työkyvyttömyysriskin en-
nustemallilla tehtyyn riskiarvioon sekä hankkeen 
vaikuttavuusarvioon. Asiakasyrityksen omavas-
tuuosuus on vähintään puolet hankkeen kustan-
nuksista. 
Uudet eläkepäätökset 
2024 
2023 
Muutos% 
Vanhuuseläkkeet 
15 079 
13 263 
14 
Osittain varhennetut vanhuuseläkkeet 
7 605 
5 342 
42 
Työkyvyttömyyseläkkeet 
10 103 
9 695 
4 
Työuraeläkkeet 
115 
102 
13 
Perhe-eläkkeet 
5 073 
4 987 
2 
Kuntoutuksen päätökset 
3 304 
3 371 
-2 
Uudet eläkepäätökset yhteensä* 
41 279 
36 760 
12 
Kaikki eläkepäätökset yhteensä 
69 890 
65 289 
7 
*Uudet eläkepäätökset sisältävät ainoastaan kullekin henkilölle ensimmäistä kertaa myönnetyt etuudet.

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
14 
Vastuuvelka 
Ilmarisen vastuuvelka oli vuoden 2024 päätty-
essä yhteensä 50 642,5 (49 266,6) miljoonaa 
euroa. Vastaisten, 
eli tulevaisuudessa alkavien, 
sekä alkaneiden eläkkeiden vastuu oli yhteensä 
49 010,9 (48 004,6) miljoonaa euroa ja vakuu-
tus- ja sijoitusriskiä puskuroiva osittamaton lisä-
vakuutusvastuu 96,3 (1 157,1) miljoonaa euroa. 
Ositettua lisävakuutusvastuuta 140,3 (123,5) 
miljoonaa euroa käytetään vakuutuksenottajille 
annettaviin asiakashyvityksiin. 
Vastaisten ja alkaneiden eläkkeiden vastuu 
kasvaa vuoden aikana karttuneen eläketurvan 
myötä ja purkautuu maksettujen eläkkeiden vai-
kutuksesta. Vastuuvelalle hyvitettävä tuotto 
määräytyy laskuperusteiden mukaisesti. LEL-va-
kuutuskannan (lyhytaikaisissa työsuhteissa 
olevien työntekijäin eläkelaki) 
kuolevuusperuste 
päivitettiin vuoden 2023 alussa. Perustemuutok-
sen yhteydessä 
Ilmarisen vanhuuseläkevas-
tuusta siirtyi vuoden 2023 alussa noin 144 mil-
joonan euron erä 
Ilmarisen tasausvastuuseen. 
1.1.2024 tämä erä 
perustekorolla korkoutettuna 
purettiin vastuuvelasta ja se maksettiin vuoden 
2024 aikana kustannustenjakoon yhteisesti kus-
tannettavien TyEL-MEL-vanhuuseläkkeiden 
(merimieseläkelaki, työntekijän eläkelaki) kat-
teeksi. 
Osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu 
sitoo 20 prosentin osuuden vastuuvelasta työ-
eläkesijoittajien noteerattujen osakesijoitusten 
keskimääräiseen tuottoon ja siirtää osakeriskin 
tältä osin yhtiöltä koko työeläkejärjestelmän kan-
nettavaksi. Osaketuottosidonnaisen 
lisävakuutusvastuun määrä vuoden 2024 päätty-
essä oli 1 395,0 (-18,7) miljoonaa euroa. 
Kaikkiaan vastuuvelalle vuonna 2024 hyvitet-
täväksi tuotoksi muodostui 6,6 (5,9) prosenttia, 
josta osaketuottosidonnaiseen lisävakuutusvas-
tuuseen sitoutunut tuotto oli 2,9 (2,1) prosent-
tiyksikköä. Muulle vastuuvelalle hyvitettiin 3,7 
(3,8) prosentin mukainen tuotto. 
Kehittäminen, IT ja tietoturva 
Ilmarisen operatiivista toimintaa on kehitetty ja 
tehostettu läpivalaisemalla prosesseja laaja-alai-
sesti. Prosessien määrittämisen ja läpivalaisun 
kautta huolehditaan perustehtävän tehokkaasta 
hoidosta ja tuodaan strategia arkeen. Läpiva-
laisu mahdollistaa jatkuvan systemaattisen pa-
rantamisen. 
Inflaatio, arvonlisäveron korotus sekä digitaa-
listen palveluiden käyttöasteen kasvu vaikuttivat 
IT-kustannuksia kasvattavasti. 
Ilmarisen IT-kus-
tannustehokkuutta pystyttiin kuitenkin edelleen 
parantamaan kumppanuussopimuksissa olevilla 
hinnankorotuskatoilla, IT-palveluiden tehosta-
mistoimilla sekä oikein kohdennetuilla liiketoi-
mintojen kehitysinvestoinneilla. 
Ilmarisen data- ja tekoälymatka jatkui vuonna 
2024 merkittävällä strategisella investoinnilla 
moderneilla teknologioilla rakennettuun data-
alustaan. Se parantaa entisestään datan laadu-
kasta, oikea-aikaista ja tietoturvallista 
hyödynnettävyyttä. Samalla olemme laajasti ke-
hittäneet tietopalveluita sekä parantaneet tiedon 
hallinnan rakenteita. Ilmarinen on edennyt syste-
maattisesti tekoälymatkallaan panostaen teko-
älyn vastuullisen käytön periaatteisiin ja laajaan 
osaamisen kasvattamiseen. Vuoden aikana pe-
rustetun tekoälyn erityisasiantuntijaryhmän voi-
min on tunnistettu useita kymmeniä tekoälyn 
hyödyntämisen käyttötapauksia. Näistä osa on 
saatu jo tuotantokäyttöön, ja kehitysvaiheessa 
on useita.
Tietoturvan osalta merkittävimmät kehitystoi-
met ovat kohdentuneet kasvaneeseen tarpee-
seen kalasteluviesteiltä suojautumiseen, tekni-
sen tietoturvavalvonnan- 
ja haavoittuvuuksien 
hallintaprosessin parantamiseen sekä hallinnolli-
sen tietoturvakyvykkyyden kasvattamiseen. 
Investointien portfoliohallintaa on myös jatku-
vasti parannettu varmistamaan investointien oi-
kea-aikaista ja riskiperusteista kohdentumista. 
Edellisten lisäksi olemme kehittäneet edelleen 
verkkopalveluitamme ja helpottaneet näin asiak-
kaiden asiointia.
Riskienhallinta 
Ilmarisen riskienhallinnan tavoitteena on estää 
yhtiön toimintaa uhkaavien riskien toteutuminen, 
minimoida ennakoimattomien riskien aiheutta-
mat taloudelliset ja muut vahingot, turvata toi-
minnan jatkuvuus ja ylläpitää riskejä tiedostavaa 
Vakuutusteknisen vastuuvelan erittely, milj. €
2024
2023
Vakuutusmaksuvastuu
Vastaiset eläkkeet
24 133
23 594
Osittamaton lisävakuutusvastuu
96
1 157
Ositettu lisävakuutusvastuu
140
123
Osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu
1 395
-19
Vakuutusmaksuvastuu yhteensä
25 765
24 856
Korvausvastuu 
Alkaneet eläkkeet
24 878
24 411
Korvausvastuu yhteensä
24 878
24 411
Vakuutustekninen vastuuvelka yhteensä
50 642
49 267

Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
15 
toimintakulttuuria. Olennaisinta on yhtiön laki-
sääteisen toiminnan sekä vakuutettujen, eläk-
keensaajien ja vakuutuksenottajien oikeuksien 
turvaaminen kaikissa tilanteissa.
Ilmarisen riskienhallintaa ohjaa hallituksen 
vuosittain hyväksymät koko toiminnan kattavat 
riskienhallintajärjestelmän toimintaperiaatteet. 
Riskienhallintatoiminnot, sisältäen sijoitusriskien 
valvonnan ja raportoinnin, on organisoitu erilleen 
riskiä ottavista toiminnoista. 
Hallitus arvioi yhtiön riskienhallintatoiminnan 
asianmukaisuutta ja laatii yhdessä toimivan joh-
don kanssa vähintään vuosittain riski- ja vakava-
raisuusarvion. Riski- 
ja vakavaraisuusarviossa 
arvioidaan oleellisten riskien vaikutusta yhtiön 
toimintaan sekä näiden hallintatoimenpiteitä. Yh-
tiön riskitilanteesta raportoidaan säännöllisesti 
johtoryhmälle, hallitukselle sekä hallituksen tar-
kastus- ja riskienhallintavaliokunnalle riskienhal-
linnan yhtiötasoista seurantaa, arviointia ja kehit-
tämistä varten. 
Yhtiön merkittävin riski liittyy vakavaraisuuden 
hallintaan sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. 
Vakavaraisuuden hallinnan suurin yksittäinen 
riskitekijä liittyy sijoitustuottojen kehitykseen. Si-
joitustoiminnan riskinottoa ohjaa hallituksen vah-
vistama sijoitussuunnitelma. Sijoitussuunnitel-
massa määritellään perusallokaation lisäksi 
muun muassa vertailuindeksit, sijoitustoiminnan 
päätösvaltuudet, sijoitusriskien rajoittamiseksi 
määritetyt enimmäisrajat, toimintatavat vakava-
raisuusrajoitetussa ympäristössä sekä likviditee-
tille asetetut tavoitteet. Sijoitustoiminnan riskita-
soa seurataan jatkuvasti muun muassa valvo-
malla asetettuja sijoitusrajoituksia sekä seuraa-
malla yhtiön riskinkantokykyä skenaarioanalyy-
sien ja stressitestien kautta. Yhtiön vakavarai-
suusaste vahvistui 2,1 prosenttiyksikköä 127,5 
prosenttiin (125,4) sijoitustuottojen ylittäessä 
vastuuvelan tuottovaateen. 
Ilmarisen riskienhallinnan sisältöä ja proses-
seja kuvataan tarkemmin tilinpäätöksen liitetie-
doissa. 
Aineettomat voimavarat 
Ilmarisen keskeiset aineettomat voimavarat ovat 
osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö, 
vuosikymmenten aikana rakennettu maine ja 
näistä juontuva asiakkaiden ja suomalaisen yh-
teiskunnan osoittama luottamus. Ne ovat Ilmari-
sen liiketoimintamallin perusta. Asiakaskoke-
muksen ja markkinaosuuden tasainen kasvu pit-
källä aikavälillä kertoo, että 
Ilmariseen luotetaan: 
asiakkaaksemme halutaan tulla ja asiak-
kaanamme halutaan pysyä. 
Henkilöstö 
Vuoden lopussa emoyhtiö Ilmarisen ja Ilmari-
nen-konsernin henkilöstömäärä oli 640 (620) 
henkilöä, joista vakituisia oli 603 (588). 
Keskimäärin emoyhtiössä ja Ilmarinen-konser-
nissa työskenteli 638 (631) henkilöä. Ilmarisessa 
työssä olevia oli henkilötyövuosina mitattuna 
vuoden aikana keskimäärin 593 (589). Tässä lu-
vussa on mukana 33 (27) osa-aikaista työnteki-
jää, joiden työpanos on keskimääriä lasketta-
essa oikaistu kokoaikaisten henkilöiden työaikaa 
vastaavaksi. Ilmarisesta jäi vuonna 2024 eläk-
keelle 9 (10) henkilöä. Keskimääräinen eläk-
keelle jäämisikä oli 64,7 vuotta (64,3). 
Henkilöstökokemusta seurattiin joka toinen 
kuukausi toteutetuilla Työvire-kyselyillä. Niissä 
henkilöstön suositteluasteen keskiarvo oli 44 
(42). Yleisesti eNPS-mittauksessa tulokset voi-
vat vaihdella välillä -100–100. Henkilöstön työ-
vire säilyi erinomaisella tasolla 4,2 (4,2). 
Sairauspoissaolot ovat sekä absoluuttisesti 
että suhteessa toimialaan matalalla tasolla 1,7 
(1,8) prosenttia. Sairauspoissaoloja ei ollut lain-
kaan 52 (48) prosentilla henkilöstöstä. 
Kesäkaudella 2024 Ilmarisessa työskenteli 
yhteensä 52 kesätyöntekijää. Olemme osallistu-
neet jo useana vuonna Oikotien Vastuullinen ke-
säduuni -kampanjaan, jossa mukana olevat yh-
tiöt sitoutuvat noudattamaan vastuullisen työpai-
kan periaatteita. Osana kampanjaa Ilmarinen 
osallistui myös kesätyöntekijöille suunnattuun 
tutkimukseen. Sijoituimme tutkimuksessa tänä 
vuonna sijalle 7. suurten yritysten sarjassa (250
–
1000 työntekijää), johon osallistui 49 
organisaatiota. Vuosi vuodelta olemme onnistu-
neet parantamaan sijoitustamme, ja tänä 
vuonna sijoituimme ainoana eläkeyhtiönä 10 
parhaan yrityksen joukkoon. 
Toteutimme 
kesän alussa tasa-arvo- ja yh-
denvertaisuuskyselyn, johon vastasi 394 ilmaris-
laista. Kokonaisuutena tasa-arvo ja yhdenvertai-
suus toteutuu Ilmarisessa vastausten perus-
teella erinomaisesti. Parhaiten tasa-arvon ulottu-
vuuksista meillä toteutuu sukupuolten tasa-arvo 
(4,15 asteikolla 1
–
5). Eri-ikäisten yhdenvertai-
suus sai arvon 4,06 ja erilaisissa työsuhteissa 
olevien yhdenvertaisuuden toteutuminen arvon 
4,01. Eniten yhdenvertaisuuteen liittyviä kehitys-
kohteita vastausten perusteella on palkkauk-
seen, uralla etenemiseen sekä töiden oikeuden-
mukaiseen jakautumiseen liittyvissä asioissa. 
Tekoälyn 
hyödyntäminen on yksi tärkeä kehi-
tyskohde Ilmarisen toiminnan kehittämisessä 
sekä yksi strategiakauden keskeisistä osaami-
sen kehittämisen painopisteistä. Järjestimme 
vuoden 2024 aikana kaikille ilmarislaisille val-
mennuksia tekoälystä ja sen hyödyntämisestä. 
Valmennusta on ollut saatavilla kunkin tehtävän 
ja osaamistason mukaan. 
Ilmarinen oli myös vuonna 2024 Hyvän Mie-
len työpaikka. Merkki on osoitus siitä, että 
olemme sitoutuneet vahvistamaan mieliystäväl-
listä työelämää. Merkin myöntää hakemuksesta 

 
 
 
 
 
 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
16 
MIELI Suomen Mielenterveys ry. Ilmarisella 
merkki on ollut vuodesta 2022 alkaen. 
Vuoden 2024 alussa päättyneen Ilmarisen 
oman ikäjohtamisen pilottihankkeen sekä Ilmari-
sen asiakkailleen toteuttaman Pitkät työurat -tut-
kimuksen tulosten perusteella loimme Ilmariselle 
Mukautuvan työelämän kokonaisuuden. Koko-
naisuus sisältää erilaisia jousto- ja tukimuotoja 
työuran eri vaiheisiin. Sen tarkoituksena on tu-
kea työelämään saapumista, työelämän suju-
vuutta sekä työssä jatkamista. 
Ilmarisen lapsiparkki toimi kesäkuussa 2024 
jo yhdeksättä kertaa. Ilmarisen toimitalossa jär-
jestettävä lapsiparkki toimii hoitopaikkana ilma-
rislaisten lapsille satunnaisen hoidon tarpee-
seen. Sen tarkoituksena on tuoda arjen helpo-
tusta Ilmarisen henkilökunnalle kesäajan lasten-
hoitohaasteisiin. 
Ilmarinen osallistui jo kymmenettä kertaa T-
Median toteuttamaan Luottamus&Maine -tutki-
mukseen. Maineemme parani kaikilla osa-alu-
eilla ja on hyvällä tasolla (3,53, asteikolla 1–5). 
Selkeintä nousu oli vastuullisuudessa sekä työ-
paikan ja johtamisen osa-alueilla. Parhaimman 
yksittäisen mainearvosanan, lähes erinomaisen, 
nappasimme jälleen taloudesta: olemme kannat-
tava ja taloudellisesti vakaa. Sekä maineemme 
että tunnettuutemme on eläkeyhtiöistä paras. 
Ilmarinen kävi vuoden lopulla muutosneuvot-
telut, joiden tavoitteena oli muokata organisaa-
tiota selkeämmäksi ja tehdä 
arjesta sujuvampaa. 
Samalla tiivistimme johtoa ja selkeytimme johta-
misrakenteitamme. Muutosneuvotteluiden pii-
rissä oli reilu puolet Ilmarisen henkilöstöstä. Il-
marisen liiketoiminta-alueista mukana olivat asi-
akkuudet ja kanavat, vakuutus- 
ja eläkepalvelut, 
työkykyriskin hallinta ja kuntoutus sekä toimin-
nan suunnittelu ja seuranta. Muutosneuvottelu-
jen jälkeen tehtyjen päätösten seurauksena yh-
teensä 10 työsuhdetta on päättynyt tai päätty-
mässä vuosina 2024 tai 2025. Uusi organisaatio 
aloitti vuoden 2025 alusta. 
Remontoimme vuonna 2024 toimitilaamme ja 
uudistimme työskentelytilojamme. Omien 
työskentelytilojemme remontoinnin kantavina 
ajatuksina olivat toiminnallisuuden ja viihtyvyy-
den lisäksi kestävyys ja kiertotalous. Työtilojen 
päivityksessä kiinnitimme erityistä huomiota eri 
tilojen erilaisiin käyttötarkoituksiin, jotta tilat par-
haiten tukevat juuri siinä tilassa tehtävää työtä. 
Hyödynsimme remontissa Ilmarisen muista kiin-
teistökohteista yli jääneitä rakenteita, kierrä-
timme meille tarpeettomiksi jääneitä kalusteita 
sekä paransimme tilojemme esteettömyyttä. 
Lahjoitukset 
Ilmarinen lahjoittaa vuosittain varoja yleishyödyl-
lisiin tutkimuksiin ja tarkoituksiin enintään yhtiö-
kokouksen päättämän summan verran. Vuoden 
2024 yhtiökokouksessa lahjoituksiin varattiin 
enintään 50 000 euroa. Ilmarisen hallituksen lin-
jauksen mukaisesti lahjoituksilla tuetaan pää-
sääntöisesti tutkimusta tai toimintaa, jolla pyri-
tään ennaltaehkäisemään työkyvyttömyyttä ja 
syrjäytymistä, pidentämään työuria sekä edes-
auttamaan nuorten työelämään sijoittumista. 
Lahjoitukset ovat vastikkeettomia.
Hallinto 
Ilmarisen varsinainen yhtiökokous pidettiin 
22.3.2024. Yhtiökokouksessa muun muassa 
vahvistettiin tilinpäätös ja konsernitilinpäätös, hy-
väksyttiin hallituksen ehdotus voiton käyttämi-
sestä, myönnettiin vastuuvapaus 
hallintoneuvostolle, hallitukselle ja toimitusjohta-
jalle, valittiin tilintarkastaja ja kestävyysraportoin-
nin varmentaja sekä hallintoneuvoston jäsenet. 
Hallintoneuvostossa on yhtiöjärjestyksen mu-
kaan enintään 30 jäsentä, joista vähintään kol-
masosa valitaan palkansaajia ja vähintään kuu-
desosa työnantajia edustavien keskeisten kes-
kusjärjestöjen ehdotuksesta. Jäsenten toimikau-
den pituus on kolme vuotta, ja jäsenistä enin-
tään kolmasosa on vuosittain erovuorossa. 
Yhtiökokous päätti hallintoneuvoston jäsen-
määräksi 30 ja valitsi hallintoneuvoston jäsenet 
erovuoroisten ja eronneiden jäsenten tilalle. Hal-
lintoneuvoston puheenjohtajana toimi Metsä 
Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä. Ensimmäi-
senä varapuheenjohtajana ja puheenjohtajan 
ensisijaisena varahenkilönä toimi Akava ry:n en-
tinen hallituksen jäsen Salla Luomanmäki. Toi-
sena varapuheenjohtajana toimi SOL Palvelut 
Oy:n hallituksen puheenjohtaja Juhapekka Joro-
nen. 
Hallintoneuvosto kokoontui vuonna 2024 
kolme kertaa. Hallintoneuvoston kokoonpano 
kokonaisuudessaan on luettavissa Ilmarisen 
verkkosivuilta (ilmarinen.fi). 
Yhtiökokous valitsi tilintarkastajaksi tilintarkas-
tusyhteisö KPMG Oy Ab:n, jonka ilmoituksen 
mukaisesti päävastuullisena tilintarkastajana jat-
koi KHT-tilintarkastaja Juha-Pekka Mylén. Yhtiö-
kokous päätti, että kestävyysraportoinnin 
Lahjoitukset, €
MIELI Suomen Mielenterveys ry:n Sekasin-chat
20 000,00
Hyvä joulumieli -keräys
20 000,00
55 rise and shine ry
5 000,00
SPR:n Ketjureaktio-kampanja
3 352,25
Yhteensä
48 352,25

Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
17 
varmentajana toimii yhtiön tilintarkastaja, jonka 
ilmoituksen mukaisesti päävastuullisena kestä-
vyysraportointitarkastajana toimi KRT Juha-
Pekka Mylén. 
Hallintoneuvosto valitsee hallituksen. Hallituk-
sessa on yhtiöjärjestyksen mukaan enintään 14 
jäsentä. Vähintään kolmasosa hallituksen jäse-
nistä valitaan palkansaajia ja vähintään kuudes-
osa työnantajia edustavien keskeisten keskus-
järjestöjen ehdotuksesta. Hallituksen jäsenen 
toimikauden pituus on kolme vuotta. Toimikausi 
alkaa valintaa seuraavan ensimmäisen varsinai-
sen yhtiökokouksen päättyessä ja päättyy valin-
taa seuraavan neljännen varsinaisen yhtiöko-
kouksen päättyessä. Hallituksen jäsenistä enin-
tään kolmasosa on vuosittain erovuorossa. Ilma-
risen hallituksessa oli 12 jäsentä vuonna 2024. 
Hallituksen puheenjohtajana toimi Valmet 
Oyj:n entinen toimitusjohtaja Pasi Laine. Vara-
puheenjohtajina toimivat SAK:n puheenjohtaja 
Jarkko Eloranta (puheenjohtajan ensisijainen va-
rahenkilö) ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n 
toimitusjohtaja Jyri Häkämies. Hallitus kokoontui 
9 kertaa vuonna 2024. 
Hallituksen kokoonpano 1.1.–31.12.2024: 
Puheenjohtaja: 
Pasi Laine, ent. toimitusjohtaja, Valmet Oyj 
Varapuheenjohtajat: 
Jarkko Eloranta, puheenjohtaja, Suomen Am-
mattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry 
Jyri Häkämies, toimitusjohtaja, Elinkeinoelämän 
keskusliitto EK 
Jäsenet: 
Minna Ahtiainen, johtaja, edunvalvonta, STTK ry 
Jukka Erlund, ent. talous- ja rahoitusjohtaja, 
Kesko Oyj, 22.3.2024 saakka 
Tomi 
Hyryläinen, talousjohtaja, Tietoevry Oyj, 
22.3.2024 alkaen 
Pia Kalsta, toimitusjohtaja, Sanoma Media Fin-
land Oy, 22.3.2024 alkaen 
Vesa-Pekka Kangaskorpi, konsernijohtaja, Kes-
kisuomalainen Oyj, 22.3.2024 saakka 
Tero 
Kiviniemi, toimitusjohtaja, Destia Oy 
Timo Kokkila, hallituksen jäsen, Pontos Oy, 
22.3.2024 saakka 
Leena Laitinen, toimitusjohtaja, Alko Oy 
Hannakaisa Länsisalmi, henkilöstöjohtaja, OP 
Ryhmä, 22.3.2024 alkaen 
Jyrki Ojanen, varapuheenjohtaja, Rakennusliitto 
ry 
Seppo Parvi, ent. talousjohtaja, Stora Enso Oyj 
Samu Salo, puheenjohtaja, Insinööriliitto IL ry 
Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjoh-
tajana toimi vuonna 2024 Pasi Laine, ja jäseninä 
toimivat Jarkko Eloranta ja Jyri Häkämies. 
Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta kokoontui 4 
kertaa vuonna 2024. 
Tarkastus 
- 
ja riskienhallintavaliokunnan pu-
heenjohtajana toimi Seppo Parvi. Jäseninä toi-
mivat yhtiökokoukseen 22.3.2024 saakka Jukka 
Erlund, Timo Kokkila ja Jyrki Ojanen, minkä jäl-
keen jäseninä toimivat Tomi Hyryläinen, Pia 
Kalsta ja Jyrki Ojanen. Tarkastus- 
ja riskienhal-
lintavaliokunta kokoontui 5 kertaa vuonna 2024. 
Hallintoneuvosto valitsee vaalivaliokunnan, 
jonka jäsenten tulee olla yhtiön hallintoneuvos-
ton tai hallituksen jäseniä. Vaalivaliokunnan pu-
heenjohtajana toimi Metsä Groupin pääjohtaja 
Ilkka Hämälä. Varapuheenjohtajana toimi Teolli-
suusliitto ry:n varapuheenjohtaja Turja Lehto-
nen. Jäsenet olivat Minna Ahtiainen STTK ry:n 
johtaja, edunvalvonta, Markus Ainasoja Raken-
nusliitto ry:n henkilöstöpäällikkö, Juhapekka Jo-
ronen SOL Palvelut Oy:n hallituksen puheenjoh-
taja, Tero 
Kiviniemi Destia Oy:n toimitusjohtaja 
(22.3.2024 saakka), Pasi Laine Valmet Oyj:n en-
tinen toimitusjohtaja, Leena Laitinen Alko Oy:n 
toimitusjohtaja (22.3.2024 alkaen) ja Samu Salo 
Insinööriliitto IL ry:n puheenjohtaja. Vaalivalio-
kunta kokoontui 4 kertaa vuonna 2024. 
Ilmarisen selvitys hallinto- 
ja ohjausjärjestel-
mästä on luettavissa Ilmarisen verkkosivuilta (il-
marinen.fi). Hallituksen ja hallintoneuvoston jä-
senten osallistuminen kokouksiin vuonna 2024 
on ilmoitettu selvityksessä. 
Konserni 
Ilmarisen konserniin kuului vuoden 2024 lopussa 
132 (136) tytäryhtiötä ja 59 (62) omistusyhteys-
yritystä, joista 28 (29) on yhdistelty konserniin 
osakkuusyhtiöinä. Tytäryhtiöt ovat kiinteistöyhti-
öitä kahta yhtiötä lukuun ottamatta. Myös osak-
kuusyhtiöistä pääosa on kiinteistöyhtiöitä tai kiin-
teistöhallintayhteisöjä. Tiedot tytäryrityksistä ja 
omistusyhteysyrityksistä löytyvät tilinpäätöksen 
liitetiedoista. 
Tilikauden jälkeiset tapahtumat 
Työmarkkinaosapuolten valmistelema sopimus 
seuraavaksi eläkeuudistukseksi julkaistiin tam-
mikuussa 2025. Eläkeuudistuksella varmistetaan 
työeläkejärjestelmän rahoituksellinen kestävyys 
ja turvataan riittävä etuustaso. Sopimuksessa 
työeläkemaksutaso vakautetaan 24,4 prosenttiin 
vuosiksi 2026–2030. 
Uudistus vahvistaa eläkkeiden rahastointia. 
Eläkevaroille tavoitellaan korkeampia sijoitus-
tuottoja pitkällä aikavälillä kasvattamalla työelä-
kelaitosten mahdollisuuksia riskinottoon eläke-
varojen sijoittamisessa. Riskitasoa kasvatetaan 
vakavaraisuuden turvaavuustasoa lieventämällä 
ja mahdollistetaan korkeampi osakepaino kas-
vattamalla vastuuvelan osaketuottosidonnai-
suutta 20 prosentista 30 prosenttiin. Lisäksi kiin-
teistösijoitusten velkavipumahdollisuutta 

Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
18 
laajennetaan ja työnantajan takaisinlainan enim-
mäismäärä rajoitetaan 10 miljoonaan euroon. 
Uusi inflaatiovakauttaja otetaan käyttöön vuo-
desta 2030 alkaen. Maksussa olevien työeläk-
keiden indeksikorotuksissa käytettävän työelä-
keindeksin kasvu rajataan kahden vuoden tar-
kastelujaksolla palkkakertoimen kasvuun. Ehdo-
tuksen mukaan eläke-etuihin tai -ikään ei tule 
muita muutoksia. Esimerkiksi mahdollisuus osit-
taiseen varhennettuun vanhuuseläkkeeseen jat-
kuu nykyisellään. 
Seuraavaksi tämän neuvottelutuloksen pohjalta 
alkaa lainvalmistelu, jossa uudistuksen yksityis-
kohdat ja voimaantulo täsmentyvät. 
Tulevaisuuden näkymät 
Geopoliittiset jännitteet varjostavat maailmanta-
louden kasvunäkymiä. Globaalin talouskasvun 
odotetaan olevan noin 3 prosenttia, 
ja Suomen 
talouden odotetaan elpyvän taantumasta hitaasti 
vuonna 2025. 
Ilmarisen maksutulon odotetaan kasvavan 
palkkasummien kasvun myötä. 
Inflaation hidastumisvauhti ja keskuspankkien 
rahapolitiikan keventämistahti aiheuttavat epä-
varmuutta markkinoilla. Poliittinen epävarmuus, 
mukaan lukien geopoliittiset riskit, on keskeinen 
epävarmuustekijä. 
Keskeiset Ilmarisen toimintaan ja työeläkejär-
jestelmään vaikuttavat riskit liittyvät työllisyyden 
ja palkkasumman kehitykseen, työkyvyttömyys-
eläkealkavuuden muutoksiin, sijoitusmarkkinoi-
den epävarmuuteen sekä väestörakenteen kehi-
tykseen ja syntyvyyteen. Syntyvyys on viime 
vuosina ollut poikkeuksellisen alhainen. 

 
 
 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
19 
Kestävyysraportti 
2024 

 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
20 
Sisällys 
Yleiset tiedot 
21
ESRS 2 Yleiset tiedot 
21
Ympäristötiedot
 
 
47
EU-taksonomia 
47
E1 Ilmastonmuutos 
53
Yhteiskunnalliset tiedot
 
 
84
S1 Oma työvoima 
84
Hallintotapatiedot 
94
G1 Liiketoiminnan harjoittaminen 
94
 

Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
 
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
21 
1. Yleiset tiedot 
ESRS 2 Yleiset tiedot 
Laatimisperusteet (BP–1 ja BP–2) 
Perustiedot 
Raportoimme kestävyysaiheistamme vuosittain, 
nyt tilikaudelta 2024. Tämä kestävyysraportti on 
laadittu Suomen kirjanpitolain ja eurooppalaisten 
kestävyysraportointistandardien (European Sus-
tainability Reporting Standards, ESRS) sekä 
EU:n taksonomia-asetuksen 8 artiklan mukai-
sesti. Luvussa EU-taksonomia esitetyt vertailu-
tiedot eivät ole rajoitetun varmennuksen piirissä. 
Raportti on laadittu Ilmarinen-konsernin ta-
solla (konsernikestävyysraportti). Toiminnan 
luonteesta johtuen Ilmarinen-konsernin kestä-
vyysraportointi ei eroa emoyhtiön kestävyysra-
portoinnista. Konsolidoinnin laajuus on sama 
kuin konsernitilinpäätöksessä. Kotimaiset kiin-
teistösijoitukset ovat raportoinnin kontekstissa Il-
marisen omaa toimintaa, 
ja raportoimme niistä 
omaa toimintaa vastaavalla laajuudella. Saman-
aikaisesti ne muodostavat osan sijoitusvaralli-
suudesta muiden omaisuusluokkien kanssa. 
Muita sijoitussalkun omaisuusluokkia tarkastel-
laan osana Ilmarisen arvoketjua. 
Kestävyysraportissa Ilmarisen arvoketjusta ra-
portoidaan olennaisia alku- 
ja loppupään tietoja. 
Kaksinkertaisessa olennaisuusanalyysissa olen-
naisiksi aiheiksi nousivat: 
●
 
ilmastonmuutos (E1) 
●
 
oma työvoima (S1) 
●
 
kuluttajat ja loppukäyttäjät (S4) 
●
 
liiketoiminnan harjoittaminen (G1). 
Liiketoiminnallemme olennaiset aiheet kosket-
tavat: 
●
 
omaa toimintaamme ja työntekijöitämme 
●
 
sijoituksiamme 
●
 
asiakkaitamme 
●
 
hyvää hallintotapaa. 
ESRS-standardit ovat kaikille toimialoille yh-
teisiä. Koska toimialakohtaisia standardeja ei ole 
julkaistu, ei finanssialalle ole vielä tarkempia oh-
jeistuksia raportointiin. Tämä aiheuttaa haasteita 
sijoituksista raportointiin, kun yhteisiä 
toimintata-
poja ei vielä ole. 
Sijoituksista raportoimme standardin E1 Il-
mastonmuutos -raportointivaatimusten mukaisia 
tietoja kaikilta niiltä osin, kuin raportointi on tar-
koituksenmukaista Ilmarisen sijoituksia koske-
van tiedon saatavuus ja laatu huomioon ottaen. 
Pyrimme jatkuvasti parantamaan sijoituksia kos-
kevien tietojen kattavuutta ja laatua. 
Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot 
Muutokset kestävyystietojen valmistelussa ja 
esittämisessä 
ESRS-standardien mukainen kestävyysraportti 
on laadittu ensimmäistä kertaa vuodesta 2024. 
Käytämme viittauksia ja siirtymäsäännöksiä 
Jotta teksti olisi mahdollisimman selkeää, käy-
tämme viittauksia. Ne on esitetty taulukossa 
Kestävyysraportissa huomioidut tiedonantovaati-
mukset (s. 43–46). 
Hyödynnämme ESRS 1 -standardin kohdan 
10.4 siirtymäsäännöstä Luettelo vaiheittain käyt-
töön otettavista tiedonantovaatimuksista ja 
jätämme standardin lisäyksen C perusteella 
olennaisiksi arvioiduista standardeista raportoi-
matta vuodelta 2024: 
●
 
standardin S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät 
●
 
standardista E1 Ilmastonmuutos tiedonanto-
vaatimuksen E1–9 Olennaisten fyysisten ja 
siirtymäriskien ja mahdollisten ilmastoon liit-
tyvien mahdollisuuksien ennakoidut taloudel-
liset vaikutukset.
Kestävyysohjelma 
Kestävyysohjelmassamme otamme huomioon 
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (Sustaina-
ble Development Goals, SDG). Valitsimme seit-
semästätoista YK:n kestävän kehityksen tavoit-
teesta neljä, johon vaikutamme eniten. Teimme 
valinnan vuonna 2022 silloin käytössä olleen 
Global Reporting Initiative -standardin mukaisen 
olennaisuusanalyysin perusteella. Nämä tavoit-
teet ovat: 
●
 
tavoite 8: Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua 
●
 
tavoite 10: Eriarvoisuuden vähentäminen 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
22 
●
 
tavoite 13: Ilmastotekoja 
●
 
tavoite 16: Rauha, oikeudenmukaisuus ja 
hyvä hallinto. 
Hallinto (GOV–1 - GOV–5) 
Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli 
Standardien mukaisia hallinto-, johto- ja valvon-
taelimiä Ilmarisessa ovat hallintoneuvosto, halli-
tus ja sen valiokunnat sekä 
toimitusjohtaja, jota 
avustaa johtoryhmä. Ilmarisen hallituksessa on 
12 (100 %) ja hallintoneuvostossa 30 (100 %) 
yhtiöstä riippumatonta jäsentä, joista kukaan ei 
kuulu Ilmarisen liikkeenjohtoon. Ilmarisen 
johtoryhmään kuului syyskuun loppuun saakka 
toimitusjohtaja mukaan lukien 11 jäsentä ja sen 
jälkeen 10 jäsentä. Yksi heistä on henkilöstön 
edustaja. 
Ilmarisen hallintoneuvosto on hyväksynyt hal-
lituksen ja hallintoneuvoston 
valitsemista ja mo-
nimuotoisuutta koskevat periaatteet. Periaatteita 
noudattamalla varmistetaan, että hallituksessa ja 
hallintoneuvostossa on riittävä asiantuntemus ja 
edustettuna eri sukupuolia, ikäluokkia, ammatti- 
ja koulutustaustoja sekä toimialoja. 
Ilmarisen johtoryhmän sukupuolijakauma on 
kuvattu tässä kestävyysraportissa luvussa S1 
Oma työvoima taulukossa Monimuotoisuuden 
mittarit (s. 92). 
Ilmarisen hallintoneuvostolla on kokonaisuu-
tena hyvä työeläkevakuutustoiminnan, hallinnon 
ja liikkeenjohdon osaaminen. Hallituksella ja sen 
valiokunnilla sekä toimitusjohtajalla on hyvän 
työeläkevakuutustoiminnan lisäksi erityisesti 
hyvä globaalin sijoitustoiminnan, liikkeenjohdon, 
hallinnon ja riskienhallinnan asiantuntemus. Toi-
mitusjohtajalla on myös kokemusta vakuutus- 
ja 
rahoitusmarkkinoilta pitkältä ajalta. 
Sekä hallintoneuvostossa että hallituksessa 
on vakuutuksenottajien ja vakuutettujen edusta-
jia: jäsenistä vähintään kuudesosa on valittava 
keskeisten työnantajia edustavien keskusjärjes-
töjen ehdottamista henkilöistä ja vähintään kol-
masosa keskeisten palkansaajia edustavien 
keskusjärjestöjen ehdottamista henkilöistä. Mo-
lemmissa on myös laaja suomalaisen elinkei-
noelämän edustus. 
Johtoryhmässä on merkittävää osaamista ja 
kokemusta erityisesti työeläkevakuutustoimin-
nasta, globaalista sijoitustoiminnasta, liikkeen-
johdosta, riskienhallinnasta, hallinnosta ja sään-
telykehikosta. 
Asiantuntemus kestävyysseikoissa 
Kestävyyteen liittyvä asiantuntemus luo kyvyn 
arvioida kestävyysseikkoja sekä Ilmarisen olen-
naisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia 
kestävyysseikkojen osalta. Lisäksi asiantunte-
mus parantaa kykyä arvioida kestävyysseikkojen 
ja -raportoinnin vaikutuksia Ilmarisen prosessei-
hin, kontrolleihin ja järjestelmiin. 
Ilmarisen hallintoneuvostossa noin puolet jä-
senistä on pörssiyhtiöiden tai muiden yhtiöiden 
johdossa. Heillä on siis kestävyysseikkoihin liitty-
vää ymmärrystä työtehtäviensä kautta, ja heidän 
toimenkuvaansa kuuluu aktiivinen perehtyminen 
ja kouluttautuminen liiketoiminnalle olennaisiin 
kestävyysaiheisiin. 
Lähes puolet Ilmarisen hallituksen jäsenistä ja 
pääosa hallituksen tarkastus- ja riskienhallinta-
valiokunnan jäsenistä on toimitusjohtajia tai ta-
lousjohtajia pörssiyhtiöissä tai muissa yhtiöissä, 
joissa kestävyysasiat ovat olennainen osa yhtiön 
toimintaa. 
Hallituksen ja hallituksen tarkastus- 
ja riskien-
hallintavaliokunnan jäseniä sekä johtoryhmän jä-
seniä (mukaan lukien toimitusjohtaja) 
on koulu-
tettu kestävyysseikoista ja -raportoinnista. Kou-
luttajina ovat toimineet sekä Ilmarisen asiantunti-
jat että ulkopuoliset asiantuntijat. Myös hallinto-
neuvoston jäsenet ovat saaneet koulutusta 
Jäsenten monimuotoisuus 
2024 
Hallintoneuvosto, hlö 
30 
Alle 30-vuotiaat 
0 
30-50-vuotiaat 
10 
Yli 50-vuotiaat 
20 
Sukupuolijakauma (naiset/miehet), % 
40/60 
Hallitus, hlö 
12 
Alle 30-vuotiaat 
0 
30-50-vuotiaat 
2 
Yli 50-vuotiaat 
10 
Sukupuolijakauma (naiset/miehet), % 
33/67 

Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
23 
kestävyysseikoista Ilmarisen asiantuntijoilta. Li-
säksi ulkopuoliset konsultit ovat tukeneet Ilma-
rista kestävyystyössä. 
Hallinto-, johto- ja valvontaelinten 
tehtävät ja vastuut 
Hallintoneuvoston tehtävät 
Ilmarisen hallintoneuvoston työjärjestykseen on 
kirjattu hallintoneuvoston tehtävät. Se valvoo 
hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa yhtiön 
hallintoa. Hallintoneuvosto valvoo, että 
●
 
hallitus ja toimitusjohtaja hoitavat tehtäviään 
sääntelyn ja hyvää hallintoa koskevien peri-
aatteiden mukaisesti työeläkevakuutusyhtiön 
toiminnan tarkoitukseen sopivalla tavalla 
●
 
yhtiön sisäiset valvonta-, riskienhallinta- 
ja 
raportointitoiminnot on järjestetty asianmu-
kaisesti ja niillä 
on riittävä kyky tunnistaa yh-
tiön toimintaan liittyvät riskit ja reagoida nii-
hin. 
Hallintoneuvosto myös päättää hallituksen jä-
senten palkitsemisesta. 
Hallituksen tehtävät 
Hallitus johtaa Ilmarista ammattitaitoisesti, ter-
veiden ja varovaisten liikeperiaatteiden sekä luo-
tettavaa hallintoa koskevien periaatteiden 
mukaisesti. Hallituksen työjärjestykseen on kir-
jattu sen tehtävät. Hallitus muun muassa: 
●
 
huolehtii yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan 
asianmukaisesta järjestämisestä (tähän kuu-
luu muun muassa velvollisuus seurata talou-
dellisen raportoinnin ja kestävyysseikkoja 
koskevan raportoinnin osalta yhtiön rapor-
tointijärjestelmää sekä sisäisen valvonnan ja 
riskienhallintajärjestelmien tehokkuutta (riit-
tävyys, vaikuttavuus ja asianmukaisuus)) 
●
 
vastaa siitä, että yhtiöllä on yhtiön toiminnan 
laatuun ja laajuuteen nähden riittävä ja toi-
miva hallintojärjestelmä 
●
 
hyväksyy Ilmarisen strategian, kestävyysoh-
jelman ja siihen liittyvät tavoitteet sekä kes-
tävyysraportointiin liittyvän kaksinkertaisen 
olennaisuusanalyysin 
●
 
käsittelee yhtiön vakuutus- 
ja sijoitusliiketoi-
mintaan liittyviä asioita 
●
 
arvioi yhtiön vaikutusta kestävyysseikkoihin 
sekä kestävyysseikkojen vaikutusta yhtiön 
kehitykseen, tulokseen ja asemaan 
●
 
hyväksyy toimintaperiaatteet yhtiön sisäi-
sestä valvonnasta ja riskienhallintajärjestel-
mästä 
●
 
laatii sijoitussuunnitelman, vastuullisen sijoit-
tamisen periaatteet sekä riski- ja vakavarai-
suusarvion 
●
 
päättää johtoryhmän jäsenten (mukaan lu-
kien toimitusjohtaja) 
palkitsemisesta. 
Hallitus myös seuraa edellä 
mainittujen asioi-
den toteutumista. 
Hallituksen tarkastus- 
ja riskienhallinta- 
valiokunnan tehtävät 
Hallituksen tarkastus- ja riskienhallintavaliokunta 
valmistelee hallitukselle sijoitustoimintaan, kes-
tävyysseikkoihin, riskienhallintaan, raportointiin 
ja sisäiseen valvontaan liittyvät asiat. 
Hallituksen tarkastus- ja riskienhallintavalio-
kunnan työjärjestykseen on kirjattu valiokunnan 
tehtävät. Niitä ovat muun muassa: 
●
 
valmistella hallituksen käsiteltäväksi asioita, 
jotka kohdistuvat yhtiön taloudelliseen rapor-
tointiin ja kestävyysraportointiin, kestävyys-
ohjelmaan, sijoitustoimintaan, riskienhallin-
taan sekä sisäiseen valvontaan 
●
 
valmistella hallituksen käsiteltäväksi sijoitus-
suunnitelma, vastuullisen sijoittamisen peri-
aatteet sekä riski- ja vakavaraisuusarvio 
●
 
seurata kestävyysraportointistandardien mu-
kaisesti raportoitavien tietojen tunnistamista 
koskevaa menettelyä 
●
 
seurata tilintarkastuksen ja kestävyysrapor-
toinnin varmentamisen toteuttamista. 
Hallituksen nimitys- 
ja palkitsemis- 
valiokunnan tehtävät 
Ilmarisen hallituksen nimitys- 
ja palkitsemisvalio-
kunnan työjärjestykseen on kirjattu valiokunnan 
tehtävät. Niitä 
ovat muun muassa: 
●
 
valmistella hallituksen käsiteltäväksi asioita, 
jotka liittyvät yhtiön palkitsemisjärjestelmiin 
sekä niiden tavoitteisiin ja mittareihin 
●
 
valmistella ylimmän johdon (mukaan lukien 
toimitusjohtaja ja johtoryhmä) palkitsemis-
asiat. 
Johtoryhmän tehtävät 
Ilmarisen johtoryhmän työjärjestykseen on kir-
jattu sen (mukaan lukien toimitusjohtaja) tehtä-
vät. Niitä ovat muun muassa: 
●
 
käsitellä yhtiön strategiaa, riskiasemaa, si-
säistä valvontaa ja raportointia 
●
 
käsitellä yhtiön vakuutus- 
ja sijoitusliiketoi-
mintaan liittyviä asioita sekä yhtiön vaiku-
tusta kestävyysseikkoihin sekä kestävyys-
seikkojen vaikutusta yhtiön kehitykseen, tu-
lokseen ja asemaan 
●
 
valmistella esitettäväksi edellä mainitut asiat 
hallitukselle ja tarkastus- ja riskienhallintava-
liokunnalle. 

Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
24 
Vastuullisen sijoittamisen johtoryhmän rooli 
Ilmarisessa on vastuullisen sijoittamisen johto-
ryhmä, johon kuuluu toimitusjohtajan lisäksi joh-
toryhmän jäseniä ja omaisuusluokkajohtajia, 
vastuullisen sijoittamisen asiantuntijoita sekä 
kestävyysasiantuntijoita. Se kokoontuu vähin-
tään kvartaaleittain. Vastuullisen sijoittamisen 
johtoryhmä käsittelee ja seuraa muun muassa 
vastuullisen sijoittamisen periaatteita ja käytän-
nön ohjeita sekä linjauksia. Kestävyysriskit huo-
mioidaan yhtiön riskienhallintajärjestelmässä 
osana yhtiön muiden riskien seurantaa ja arvi-
ointia. 
Hallinto-, johto- ja valvontaelimille 
toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät 
kestävyysseikat 
Ilmarisen hallinto-, johto- ja valvontaelimet otta-
vat vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ja niihin 
mahdollisesti liittyvät kompromissit huomioon, 
kun ne valvovat yrityksen strategiaa ja suuria lii-
ketoimintapäätöksiä. Se tehdään osana normaa-
lia riskinhallintaprosessia, strategian päivitystä 
ja 
liiketoiminnan suunnittelua. 
Hallintoneuvosto 
Ilmarisen hallintoneuvosto käsitteli raportointi-
kauden aikana muun muassa: 
●
 
riskienhallintaa 
●
 
kestävyysraportoinnin edistämistä 
●
 
sisäisen valvonnan asianmukaisuusarviota. 
Hallitus 
Hallitus käsitteli Ilmarisen kestävyyteen liittyviä 
olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuk-
sia koskevia asioita säännöllisesti raportointikau-
den aikana. Luettelo niistä esitetään raportointi-
vaatimuksen ESRS 2 SBM–3 Olennaiset vaiku-
tukset, riskit ja mahdollisuudet yhteydessä (s. 
31–35). Asiat tulivat hallituksen käsittelyyn johto-
ryhmän sekä hallituksen tarkastus- ja riskienhal-
lintavaliokunnan valmistelemina. 
Hallituksen tarkastus- 
ja riskienhallinta- 
valiokunta 
Ilmarisen hallituksen tarkastus- ja riskienhallinta-
valiokunta käsitteli joka kokouksessaan kestä-
vyysaiheita. 
Vuoden aikana käsiteltiin: 
●
 
taloudellista ja kestävyysraportointiprosessia 
●
 
tilintarkastusta ja kestävyysraportoinnin var-
mennusta 
●
 
Ilmarisen kokonaisriskitilannetta sekä riski- 
ja vakavaraisuusarviota (mukaan lukien kes-
tävyysriskit) 
●
 
sijoitussuunnitelmaa ja vastuullisen sijoitta-
misen periaatteita 
●
 
kestävyysraportointiin liittyvää kaksinker-
taista olennaisuusanalyysia 
●
 
kestävyysohjelmaa 
●
 
sisäisen valvonnan ja riskienhallintajärjestel-
män toimintaperiaatteita sekä sisäisen val-
vonnan asianmukaisuusarviota. 
Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn 
sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin 
Ilmarisessa palkitsemiselle on asetettu neljä 
keskeistä periaatetta, 
jotta yhtiön lakisääteisen 
toiminnan tarkoitus ja tavoitteet sekä yhtiön pit-
kän aikavälin edut varmistetaan. Periaatteissa 
on erityisesti otettu huomioon työeläkevakuutus-
yhtiön toiminnan tarkoitus sosiaaliturvaan kuulu-
van lakisääteisen eläkevakuutusliikkeen harjoit-
tajana. Palkitsemisen tulee olla: 
●
 
strategian tavoitteita, yhtiön pitkän aikavälin 
etuja ja arvojen toteutumista tukevaa 
●
 
ymmärrettävää, avointa ja erinomaisiin suori-
tuksiin kannustavaa 
●
 
vastuullista ja hyvän riskienhallinnan mu-
kaista 
●
 
kilpailukykyistä, mutta kohtuullista. 
Hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenet eivät 
kuulu Ilmarisen palkitsemisjärjestelmien piiriin. 
Toimitusjohtajan 
kannustinpalkkioista kestä-
vyyteen liittyvien tavoitteiden osuus on yhteensä 
35 prosenttia: 
●
 
asiakastyytyväisyys 10 prosenttia (sosiaali-
nen vastuu) 
●
 
henkilöstön suositteluaste 10 prosenttia (so-
siaalinen vastuu) 
●
 
tehokkuuteen liittyvänä mittarina hoitokulu-
muutos suhteessa kilpailijoihin 15 prosenttia 
(hyvä hallintotapa). 
Ilmastoon liittyviä näkökohtia ei toistaiseksi 
huomioida palkitsemisessa, mutta sopivia mitta-
reita kehitetään ja testataan. Palkitsemisjärjes-
telmistä ja toimitusjohtajan palkitsemisesta päät-
tää Ilmarisen hallitus hallituksen nimitys- 
ja pal-
kitsemisvaliokunnan esityksestä. Palkitsemi-
sesta raportoidaan vuosittain. 
Selvitys kestävyyttä koskevasta 
due diligence -prosessista 
Asianmukaisen huolellisuuden prosessin (due 
diligence -prosessi) avulla tunnistamme, eh-
käisemme sekä lievennämme mahdollisia ja to-
siasiallisia kielteisiä vaikutuksia ympäristöön ja 
ihmisiin. Kerromme myös, miten käsittelemme 
vaikutuksia. Ilmarisen asianmukaisen huolelli-
suuden prosessi käsiteltiin johtoryhmässä, ja toi-
mitusjohtaja hyväksyi prosessikuvauksen. Siihen 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
25 
on koottu Ilmarisen hallituksen hyväksymät peri-
aatteet, toimintaperiaatteet ja politiikat, toimitus-
johtajan hyväksymät ohjeet ja linjajohtajien hy-
väksymät työohjeet, joita noudattamalla varmis-
tamme asianmukaisen huolellisuuden toteutumi-
sen. Keskeisimpiä näistä ovat: 
●
 
Ilmarisen liiketoimintastrategia Vetovoimaisin 
työelämän kumppani – vastuullisesti sinua 
varten. Sen toteuttamista tukee Ilmarinen 
Way -toimintatapa 
●
 
eettiset menettelytapaohjeet (Code of Con-
duct) 
●
 
kestävyysohjelma 
●
 
eläkepoliittiset periaatteet 
●
 
vastuullisen sijoittamisen periaatteet. 
Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjes-
tön OECD:n (Organisation for Economic Co-
operation and Development) asianmukaisen 
huolellisuuden ohjeet vastuulliseen liiketoimin-
taan linjaa, että prosessissa on kuusi vaihetta. 
Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista 
Due diligence -prosessin keskeiset osatekijät 
Kohdat kestävyysraportissa 
Due diligence -prosessin sisällyttäminen hallintoon, 
strategiaan ja liiketoimintamalliin. 
ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 21–46 
G1 Liiketoiminnan harjoittaminen, s. 94–97 
Vuorovaikutus vaikutusten kohteena olevien 
sidosryhmien kanssa kaikissa due diligence 
-prosessin keskeisissä vaiheissa. 
ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 21–46 
S1 Oma työvoima, s. 84–93 
Haitallisten vaikutusten tunnistaminen ja arviointi. 
ESRS 2 Yleiset tiedot, s. 21–46 
Toimien toteuttaminen kyseisten haitallisten 
vaikutusten torjumiseksi. 
E1 Ilmastonmuutos, s. 53–83 
S1 Oma työvoima, s. 84–93 
G1 Liiketoiminnan harjoittaminen, s. 94–97 
Kyseisten toimien tuloksellisuuden seuranta ja 
viestintä. 
E1 Ilmastonmuutos, s. 53–83 
S1 Oma työvoima, s. 84–93 
G1 Liiketoiminnan harjoittaminen, s. 94–97 

Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
26 
Ne on avattu oheisessa kuvassa. Asianmukai-
sen huolellisuuden prosessi on jatkuva. Se ottaa 
huomioon Ilmarisen strategian, liiketoimintamal-
lin, toiminnat, hankinnat sekä myyntiin liittyvät 
olosuhteet. 
Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence 
-prosessista -taulukko kuvaa, missä raportin 
kohdissa prosessia avataan tässä kestävyysra-
portissa. 
Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kes-
tävyysraportoinnin osalta 
Kestävyysraportoinnissa noudatetaan pääsään-
töisesti tilinpäätösprosessin kanssa yhdenmu-
kaisia vaatimuksia tietojen eheydestä ja jäljitettä-
vyydestä sekä laskentaprosessin laatukontrol-
leista ja raportoinnin riippumattomuudesta. Laa-
dukkaan ja vertailukelpoisen raportoinnin toteut-
tamiseksi jätettiin raportoimatta ne arvoketjun 
tiedot, jotka ovat puutteellisia tai joilla ei tois-
taiseksi ole vakiintunutta laskentamenetelmää. 
Ilmastovaikutuksista raportoitavien tietojen laa-
dun varmistamiseksi hyödynnettiin GHG Proto-
col -laskentastandardin periaatteita. 
Kestävyysraportointiprosessin riskien arvioin-
nissa noudatettiin Ilmarisen operatiivisten riskien 
arviointikehikkoa. Kestävyysraportoinnin toteut-
tamiseen liittyvät riskit 
●
 
avainhenkilöistä 
●
 
sääntelyn tulkinnan oikeellisuudesta 
●
 
raportointiprosessin toimivuudesta. 
Riskejä hallitaan varahenkilöjärjestelmällä, 
prosessin kuvaamisella ja harjoittelulla sekä ra-
kentamalla laatukontrollit. 
Vuoden 2024 kestävyysraportin laatiminen in-
tegroitiin osaksi tilinpäätösprosessia ja sen edel-
lyttämiä vaatimuksia kontrolleista ja kuvauksista. 
Ilmarisen hallituksen tarkastus- ja riskienhal-
lintavaliokunnalle raportoitiin säännöllisesti siitä, 
miten vuoden 2024 kestävyysraportointiin val-
mistautuminen eteni. 
Ilmarisen yhtiökokous valitsi kestävyysraportin 
varmentajaksi yhtiön tilintarkastajana toimivan 
KPMG Oy Ab:n, jonka ilmoituksen mukaisesti 
päävastuullisena kestävyysraportointitarkasta-
jana toimii KRT Juha-Pekka Mylén. 
Compliance 
Compliance pyrkii osaltaan riskiperusteisesti 
varmistamaan sääntelyn mukaisen toiminnan. 
Compliance raportoi kvartaaleittain muun mu-
assa hallituksen tarkastus- 
ja riskienhallintavalio-
kunnalle sekä vuosittain hallitukselle, jolloin 
myös kestävyyteen liittyvät 
seikat nousevat ra-
portille, jos niihin liittyy Ilmarisessa kohonnut 
riski. 
Riskiperusteisen tarkastussuunnitelmansa 
mukaisesti Compliance voi kohdistaa tarkastuk-
siansa myös kestävyyssääntelystä kumpuaviin 
toimiin. Se myös seuraa tarkastussuosituksiin 
annettujen toimenpiteiden toteutumista sekä ra-
portoi havainnoistaan johdolle ja hallitukselle. Li-
säksi Compliance tukee ja neuvoo kestävyyteen 
liittyvissä asioissa. 
Sisäinen tarkastus 
Sisäinen tarkastus tarjoaa Ilmarisen hallitukselle 
järjestelmällisen lähestymistavan organisaation 
riskienhallinta-, valvonta- 
sekä johtamis- 
ja hal-
lintoprosessien riittävyyden ja tehokkuuden arvi-
ointiin ja kehittämiseen. Näin se tukee hallitusta 
sen valvontatehtävässä ja Ilmarisen johtoa ta-
voitteiden saavuttamisessa. 
Sisäinen tarkastus raportoi toiminnastaan, tar-
kastusten tuloksista ja toimenpidesuositusten to-
teutuksen tilanteesta Ilmarisen johdolle ja halli-
tuksen tarkastus- ja riskienhallintavaliokunnalle 
kaksi kertaa vuodessa sekä 
hallitukselle vähin-
tään vuosittain. 
Lisäksi sisäinen tarkastus laatii Ilmarisen halli-
tukselle, sen tarkastus- 
ja riskienhallintavalio-
kunnalle sekä johdolle arvion Ilmarisen sisäisen 
valvonnan tilasta. Osana sitä on arvio kestä-
vyysraportoinnin sisäisestä 
valvonnasta. 
Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju 
(SBM–1) 
Strategia 
Vastaamme noin 1,1 miljoonan henkilön eläke-
turvasta. Ilmarinen on keskinäinen työeläkeva-
kuutusyhtiö, jonka omistavat asiakkaat: vakuu-
tuksenottajat ja vakuutetut työntekijät. Perusteh-
tävämme on huolehtia asiakkaidemme työeläke-
turvasta. Haluamme olla vetovoimaisin työelä-
män kumppani – vastuullisesti sinua varten. 
Strategia kertoo suuntamme. Tavoitteidemme 
eteen työskentelemme arvojemme mukaisesti: 
avoimesti, vastuullisesti ja yhdessä menestyen. 
Suomessa työskenteleville kuuluu lakisäätei-
nen työeläke. Ilmarinen on osa Suomen sosiaali-
turvajärjestelmää: tarjoamme lakisääteisiä ja pa-
kollisia työntekijän (TyEL) ja yrittäjän (YEL) elä-
kevakuutuksia Suomessa työskenteleville. Va-
kuutuksemme antavat turvaa vanhuuden sekä 
mahdollisen työkyvyttömyyden tai perheen huol-
tajan kuoleman varalle. Työntekijälle eläkettä 
kertyy palkasta ja yrittäjälle työtulosta. Osa 
TyEL-maksusta rahastoidaan. 
Eläkevaroja on Suomessa rahastoitu 1960-lu-
vulta lähtien. Sijoitamme tuottavasti, turvaavasti 
ja vastuullisesti nykyisten ja tulevien eläkkeiden 

Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
27 
rahoituksen turvaksi yli 60 miljardin euron eläke-
varallisuutta. 
Ilmarinen ei laadi IFRS-tilinpäätöstä, joten yh-
tiöllä ei ole segmenttiraportointia IFRS 8:n mu-
kaisesti. 
Tavoitteet 
Strategiamme mukaan pitkän aikavälin tavoit-
teemme on olla yksi Suomen parhaista työpai-
koista, tarjota alan paras asiakaskokemus, kas-
vaa markkinaa nopeammin sekä olla tehokkain 
ja sijoitustuotoiltaan paras työeläkeyhtiö. Halu-
amme sijoituksissamme huomioida vaikutuk-
semme ympäristöön ja yhteiskuntaan sekä edis-
tää vastuullista sijoittamista muun muassa il-
mastonmuutoksen hillitsemiseksi. Pyrimme vä-
hentämään sijoitustemme päästöjä tekemällä 
siirtymäsuunnitelmamme mukaisia toimia ja vai-
kuttamalla sijoituskohteisiimme. 
Liiketoimintamalli ja arvoketju 
Eläkevakuutusyhtiönä luomme arvoa asiakkail-
lemme tarjoamalla turvaa eläkkeelle jäämisen 
varalle ja varmistamalla, että asiakkaamme saa-
vat ansaitsemansa eläkkeen. Keräämme asiak-
kailtamme työeläkemaksuja maksetuista pal-
koista ja yrittäjien työtulosta. Keräämämme mak-
sutulo käytetään 

Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
28 
●
 
sekä suoraan nyt eläkkeellä olevien ihmisten 
eläkkeiden maksamiseen että 
●
 
tulevaisuuden eläkkeisiin rahastoimalla osa 
kerätyistä maksuista. 
Eläkemeno on maksamiemme eläkkeiden 
summa. Eläkkeitä maksetaan enemmän kuin 
maksutuloa kertyy, ja siksi tarvitaan sijoitustuot-
toja rahastoiduista eläkkeistä. 
Sijoituksemme on hajautettu eri puolille maail-
maa ja eri omaisuusluokkiin. 
Sijoitustoimintaamme kuuluu myös asuntojen ja 
liikekiinteistöjen rakennuttaminen ja vuokraami-
nen. Pyrimme toimimaan aktiivisena omistajana 
ja vaikuttamaan sijoituskohteisiimme. Vaikutus-
mahdollisuutemme riippuvat monesta tekijästä, 
esimerkiksi omaisuusluokasta, sijoituksen 
koosta sekä siitä, olemmeko sijoittaneet kohtee-
seen suoraan vai esimerkiksi rahastojen kautta. 
Liiketoimintojen rinnalla tukitoiminnot mahdol-
listavat tehokkaan toiminnan. Arvon luomisessa 
tukena on koko henkilöstömme. Palkkaamme, 
koulutamme ja pidämme yllä osaavaa henkilös-
töä, joka kykenee hallinnoimaan vakuutuksia, si-
joituksia, eläkkeitä ja asiakassuhteita. Koko hen-
kilöstömme (640 henkilöä) 
työskentelee 
Suo-
messa, valtaosa päätoimipaikassa Helsingissä. 
Ilmarisen toimintaan liittyvät hankinnat käsittä-
vät kaikki palvelut ja resurssit, joita hankimme 
toimintaamme varten, kuten IT-palvelut ja ulkois-
tetut asiantuntijapalvelut. 
Tässä kestävyysraportissa termillä 
oma ope-
ratiivinen toiminta tarkoitetaan sekä omaa henki-
löstöä että hankintoja, jotka mahdollistavat orga-
nisaatiossa tehtävän työn. E1 Ilmastonmuutos -
kestävyysaihetta koskevassa raportoinnissa ter-
millä viitataan muihin kuin sijoituskohteisiimme 
(ml. kotimaiset kiinteistöt) liittyviin vaikutuksiin, 
riskeihin ja mahdollisuuksiin. 
Sidosryhmien edut ja näkemykset (SBM–
2) 
Tapaamme 
sidosryhmiemme edustajia säännöl-
lisesti, ja kehitämme toimintaamme sidosryh-
miltä saadun palautteen perusteella. Sidosryh-
mien edut ja näkemykset -taulukossa on esitetty 
kahdessa osassa keskeiset sidosryhmämme 
sekä se, kuinka niiden edut ja näkemykset vai-
kuttavat strategiaamme ja liiketoimintamal-
liimme. Kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin 
yhteydessä hallinnolle ja johdolle tiedotettiin 
siitä, millaisia näkemyksiä sidosryhmillä 
oli Ilma-
risen kestävyyteen liittyvistä 
vaikutuksista. 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
29 
Sidosryhmien edut ja näkemykset 1/2 
Ilmarisen keskeiset sidosryhmät 
Sidosryhmävuorovaikutus 
Sidosryhmien edut ja näkemykset 
Vaikutus toimintaan, liiketoimintamalliin ja strategiaan 
Oma työvoima 
• Työvire-kysely 
• Vastuullisuusverkosto 
• Yhteistoiminta henkilöstön edustajien ja työnantajan kesken 
• Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysely 
• Rekrytointiprosessi ja perehdytys 
• Työturvallisuushavainnot esim. riskikartoituskysely ja työsuojelu 
• Whistleblowing-ilmoituskanavat väärinkäytös- 
sekä häirintä- 
ja 
syrjintäilmiantoihin 
• Henkilöstötilaisuudet 
• Sidosryhmäkysely 
• Terveys ja turvallisuus 
• Osaamisen kehittäminen 
• Hyvä johtaminen 
• Työolot ja muut työhön liittyvät oikeudet 
• Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus, kaikki mukana - 
kokonaisuus (DEI) 
• Strategisen työkykyjohtamisen kokonaisuus 
• Työyhteisön kehittämissuunnitelma 
• Ilmarisen osaamistori ja muut koulutukset 
• Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 
• Johtamisen kehittäminen 
Hallinnon edustajat (hallin-
toneuvosto, hallitus, valiokun-
nat) 
• Kokoukset 
• Koulutukset ja seminaarit 
• Kyselyt 
• Jäsenvalinnat 
• Sidosryhmäkysely 
• Tuottava, turvaava ja vastuullinen sijoittaminen 
• Vastuullinen eläketurvan tuottaminen 
• Henkilöstön hyvinvointi, ihmisoikeudet ja 
monimuotoisuus 
• Kestävyysriskien hallinta 
• Hyvä hallintotapa 
• Strategian sisältö 
• Toiminnan tehokkuus 
• Taloudellinen raportointi ja kestävyysraportointi 
• Sijoitussuunnitelma, vastuullisen sijoittamisen periaatteet 
sekä ilmastotiekartta ja luonnon monimuotoisuus 
-suunnitelmat 
• Riski- ja vakavaraisuusarvio 
Asiakkaat (yritys- 
ja 
yrittäjäasiakkaat ja vakuutetut, 
eläkkeensaajat, vuokralaiset) 
• Asiakastyytyväisyyskyselyt (NPS) 
• Asiakaspalautekanavat 
• Asiakaspalvelu 
• Asiakastapaamiset 
• Tapahtumat ja koulutukset 
• Verkkosivujen yhteydenottolomakkeet 
• Yhtiökokoukset ja hallinnon jäsenyydet 
• Neuvottelukunnat (asiakkaiden, palkansaajien, eläkeasiain) 
• Sidosryhmäkysely 
• Asiakkaiden tietosuojasta ja -turvasta huolehtiminen 
• Asiakkaiden yhdenvertainen palvelu 
• Asiantunteva eläkeneuvonta 
• Työkykyjohtaminen 
• Ilmastonmuutoksen hillintä ja päästöjen vähentäminen 
• Luonnon monimuotoisuus 
• Ihmisoikeudet ja monimuotoisuus 
• Kestävyysriskien hallinta ja hyvä hallintotapa 
• Saavutettavuus 
• Kestävyysohjelma: kestävyysriskien määrittely ja hallinta 
• Eettiset toimintaperiaatteet (Code of Coduct) ja muut 
hyvään hallintoon liittyvät toimintaperiaatteet 
Sijoitustoiminnan kumppanit 
• Rahastonhoitajat 
• Sijoituskohteet (vaikuttamisprosessi, yhtiökokoukset, 
yhteyden-
pito) 
• Sidosryhmäkysely 
• Kullekin toimijalle olennaiset kestävyysteemat 
• Vastuullisen sijoittamisen periaatteet 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
30 
 
Sidosryhmien edut ja näkemykset 2/2 
Ilmarisen keskeiset sidosryhmät 
Sidosryhmävuorovaikutus 
Sidosryhmien edut ja näkemykset 
Vaikutus toimintaan, liiketoimintamalliin ja strategiaan 
Palvelun- ja tavarantoimittajat, 
toimitusketjun työntekijät 
• Whistleblowing-ilmoituskanava 
• Kahdenväliset tapaamiset, tarjouspyynnöt sopimusneuvottelut 
• Toimittajaohjaus 
• Turvallisuus ja terveys 
• Työolot ja muut työhön liittyvät oikeudet 
• Toimitusketjun vastuullisuus 
• Ohjeet eturistiriitojen välttämiseksi 
Päättäjät 
• Julkiset kuulemiset 
• Kahdenväliset tapaamiset 
• Tapahtumat, seminaarit ja paneelit 
• Vierailut 
• Whistleblowing-ilmoituskanava 
• Sidosryhmäkysely 
• Tehokas eläketurvan tuottaminen 
• Tuottava, turvaava ja vastuullinen sijoittaminen 
• Sidosryhmätyön suunnitelma 
• Vastuullisen sijoittamisen periaatteet 
Edunvalvonta- 
ja 
toimialajärjestöt 
• Työryhmät ja hallitustyöskentely 
• Kahdenväliset tapaamiset 
• Tapahtumat, seminaarit ja paneelit 
• Vaikuttamisyhteistyö 
• Toiminnan läpinäkyvyys ja raportointi 
• Alan yhteiset kannanotot 
Tutkimus- 
ja oppilaitokset, 
opiskelijat 
• Yhteistyötilaisuudet 
• Vierailut 
• Rekrytointitapahtumat 
• Opinnäytetyöpaikat ja harjoittelut 
• Sidosryhmäkysely 
• Koulutus ja osaaminen 
• Työpaikat 
• Työelämä 
• Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus, kaikki mukana - 
kokonaisuus 
• Työ- ja harjoittelupaikat 
• Opiskelijoiden ohjaaminen ja perehdytys 
Kansalaisjärjestöt 
• Kahdenväliset tapaamiset 
• Tapahtumat, seminaarit ja paneelit 
• Vierailut 
• Whistleblowing-ilmoituskanava 
• Sidosryhmäkysely 
• Ikääntyvien työllistyminen ja pitkät työurat 
• Vastuullinen sijoittaminen 
• Toiminnan läpinäkyvyys ja raportointi 
• Tutkimukset 
• Vastuullisen sijoittamisen periaatteet, ilmastotiekartta, lu-
onnon monimuotoisuus -suunnitelmat 
Tiedotusvälineet 
• Tiedotustilaisuudet 
• Mediatapaamiset 
• Henkilökohtaiset kontaktit 
• Whistleblowing-ilmoituskanava 
• Sidosryhmäkysely 
• Toiminnan läpinäkyvyys ja raportointi 
• Eläkejärjestelmän kestävyys 
• Vastuullinen sijoittaminen 
• Tutkimukset 
• Vastuullisen sijoittamisen periaatteet, ilmastotiekartta, lu-
onnon monimuotoisuus -suunnitelmat 

Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
31 
Olennaiset vaikutukset, riskit ja 
mahdollisuudet (SBM–3) 
Ilmarisen kaksinkertaisessa olennaisuusanalyy-
sissä tunnistetut olennaiset vaikutukset, riskit ja 
mahdollisuudet on esitetty seuraavilla sivuilla ai-
hekohtaisesti. Vaikka emme raportoi vielä vuo-
delta 2024 kaikkia meille olennaiseksi määräyty-
neitä aiheita, otamme vaikutukset huomioon lii-
ketoiminnassamme ja strategiassamme. 
Huomioimme vaikutukset 
liiketoiminnassa ja strategiassa 
Strategiassamme linjaamme, että sijoitamme 
eläkevarat tuottavasti, turvaavasti ja vastuulli-
sesti ja toimimme aina asiakaslähtöisesti ja edis-
tämme työkykyä. 
S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät -standardin vai-
kutukset otamme huomioon liiketoiminnas-
samme toteuttamalla strategiaamme ja kestä-
vyysohjelmaamme sekä noudattamalla tieto-
suoja- ja tietoturvapolitiikkaamme. Kaikki nämä 
on koottu eettisiin menettelytapaohjeisiimme 
(Code of Conduct). 
Tavoitteet 
Olemme asettaneet standardin mukaisesti kulut-
tajiin ja loppukäyttäjiin – Ilmarisen tapauksessa 
asiakkaisiin ja eläkkeensaajiin – liittyvät seuraa-
vat tavoitteet: 
Asiakasyrityksillemme tarjoamiemme työky-
vyttömyysriskien hallinnan palveluiden tavoit-
teena on: 
●
 
alentaa Ilmarisessa vakuutettujen työntekijöi-
den riskiä joutua työkyvyttömyyseläkkeelle 
●
 
parantaa mahdollisuutta työhön paluuseen ja 
siten pidentää työuria. 
Ilmarisen toiminta perustuu tietoon ja sen kä-
sittelyyn. Eläkevakuutusalan lainsäädäntö ja 
roolimme lakisääteisen julkisen tehtävän toi-
meenpanijana asettavat toiminnallemme tavan-
omaista korkeammat vaatimukset, joiden toteut-
tamiseen olemme sitoutuneet. 
Tietosuojasta huolehtiminen on osa Ilmarisen 
compliance-toimintaa ja riskienhallintaa. 
Se to-
teuttaa toiminnassamme noudattamiamme vas-
tuullisia toimintaperiaatteita ja hyvää hallintota-
paa. 
Tietosuojalla on kiinteä yhteys tietoturvaan. 
Tietoturvaa koskevat periaatteet on määritelty Il-
marisen tietoturvapolitiikassa. Tietoturvasta huo-
lehtiminen on tärkeä tietosuojan toteuttamisen 
keino. Suojaamme tiedot tehokkaasti käyttäen 
asianmukaisia teknisiä tai organisatorisia toimia. 
Toimintaperiaatteet, toimet ja mittarit 
Autamme asiakkaitamme ennakoimaan työky-
vyttömyysriskejä 
ja näin pidentämään työuria. 
Teemme 
kuntoutuspäätökset suomalaisen työ-
eläkealan yhteisten soveltamisperiaatteiden mu-
kaisesti. Kuntoutuksen tuloksellisuutta mitataan: 
vuoden 2024 tavoite oli, että 80 prosenttia kun-
toutetuista palaa kuntoutuksen jälkeen työelä-
mään. 
Työkyvyttömyysriskienhallinnan vaikuttavuutta 
arvioidaan säännöllisesti liiketoiminnasta riippu-
mattomalla analyysilla ja asiakaskyselyillä. 
Tietoturvapolitiikassamme määritetään arvoi-
hin ja strategiaan perustuvat tietoturvatoiminnan 
yleiset tavoitteet sekä 
linjaukset turvallisuuden 
kehittämiseen, ylläpitoon ja valvontaan. Lisäksi 
tietoturvapolitiikassa kuvataan noudatettava tie-
toturvallisuuden hallintamalli. 
Tietoturvaan liittyvien hallintaprosessien ja 
teknisen kelpoisuuden toteutusta arvioidaan 
säännöllisesti auditoinneilla, tarkastuksilla, tes-
tauksilla ja katselmoinneilla, joissa kohteen tieto-
turvan tasoa verrataan sisäisiin tai ulkoisiin vaa-
timuksiin sekä hyviin käytänteisiin. 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
32 
Tunnistetut ilmastonmuutosta (E1) koskevat vaikutukset, 
riskit ja mahdollisuudet 
Vaikutukset 
Riskit 
Mahdollisuudet 
+ 
Ilmarinen pyrkii valitsemaan sijoitussalkkuunsa kunkin sektorin 
parhaita suoriutujia ja vaikuttamaan aktiivisesti sijoituskohteiden 
il-
mastotoimiin. Lisäksi ilmastoratkaisuihin kuten uusiutuvaan 
ener-
giaan kohdistuvien sijoitusten osuutta salkussa kasvatetaan 
tavoit-
teellisesti. 
Fyysinen 
riski 
Globaalit osake- ja korkosijoitukset altistuvat fyysisille ilmasto- 
riskeille myös Suomen ulkopuolella. Keskeisimmät tunnistetut 
riskit liittyvät äärimmäisen kuumuuteen, kylmäaaltoihin, 
vesis-
tressiin sekä tulvimiseen. Fyysisten ilmastoriskien realisoituminen 
voi vaikuttaa sijoitustuottoihin ja vakavaraisuuteen pidemmällä 
ai-
kavälillä kielteisesti. 
Kestävyysnäkökulmat huomioimalla sijoitamme tuottavasti 
ja tur-
vaavasti ja haemme parhaita tuottoja pitkällä aikavälillä. 
Sijoitus- 
tuotot kasvattavat vakavaraisuuspääomaa turvaten eläkevaroja 
ja 
mahdollistaen kilpailukyiset asiakashyvitykset työnantaja-asiak-
kaille. 
+ 
Toteutamme sopeutumistoimia kiinteistösijoituksissamme, 
jotta 
voimme parantaa rakennusten kykyä sopeutua muuttuviin 
sääolosuhteisiin. Toimenpiteitä ohjaavat kiinteistötason ilmastor-
iskiarviot, joissa määritellään toteutettavat toimenpiteet. Kaikissa 
uudiskohteissamme sopeutumistoimien valinta on kiinteä 
osa 
suunnitteluprosessia. 
Fyysinen 
riski 
Lisääntyvät sään ääri-ilmiöt altistavat Ilmarisen kiinteistösijoituksia 
rakenteellisille vahingoille, joiden ennaltaehkäisy ja toisaalta 
kor-
jaus aiheuttavat kustannuksia. Myös säätilan krooniset 
muutokset, 
kuten lämpötilan nousu, aiheuttavat kuormitusta kiinteistöille 
ja ni-
iden käyttäjille, ja viilennyskustannusten nousu on todennäköistä. 
Ilmarisen kiinteistösijoituksissa tehdään aktiivista työtä il-
mastokestävyyden parantamiseksi. Tämä voi muodostua erottau-
tumistekijäksi, kun kotimaiset ja kansainväliset kiinteistösijoittajat 
ottavat käyttöön uusia arviointimenetelmiä ja toimintamalleja 
il-
mastoriskin hallinnassa. 
+ 
Kehitämme kiinteistöjen energiatehokkuutta energiatehok-
kuustoimenpiteillä ennalta määriteltyjen energiatehokkuus- 
ohjelmien mukaisesti. Ilmarisen kiinteistöjen sähkönkulutuksesta 
100 prosenttia on sertifioitua CO
₂
-vapaata sähköä. Kohteissa 
sovelletaan mahdollisuuksien mukaan paikallisia uusiutuvan ener-
gian tuotantoratkaisuja. 
Siirtymä- 
riski 
Erityisesti Ilmarisen sijoituksissa edustettuihin hiili-intensiivisiin 
toimialoihin kohdistuu huomattavia transitio- 
eli siirtymäriskejä, 
jotka toteutuessaan lisäävät yritysten kustannuksia ja voivat 
alen-
taa niiden arvoa. Riskien toteutumiseen vaikuttavat myös 
Ilmaris-
esta riippumattomat tekijät, kuten valtioiden toimet ja poliittinen 
tuki 
kestävyyssiirtymälle. 
Ilmarisen ilmastoratkaisuja ja uusiutuvaa energiaa suosivat 
si-
joituspäätökset sekä aktiivinen sijoituskohteisiin vaikuttaminen 
johtavat sijoitusten vähähiilistymiseen. Se voi turvata sijoitusten 
arvon säilyttämiskykyä ja kasvua muuttuvassa markkinassa. 
- 
Ilmarisen oma toiminta sekä sijoitukset arvoketjuineen 
aiheuttavat 
ilmastoa lämmittäviä kasvihuonekaasupäästöjä. Sijoitamme 
hajau-
tetusti kaikille toimialoille, joten sijoituksissa on myös kohteita 
hiili-
intensiivisiltä toimialoilta. 
Siirtymä-
riski 
Kiinteistöissä toteutettavat ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät 
toimet, kuten uusiutuvaan kaukolämpöön siirtyminen ja 
ener-
giatehokkuustoimenpiteet, aiheuttavat lyhyellä aikavälillä 
lisäkustannuksia. Epäonnistuneet investoinnit uusiin mutta 
epäedullisiksi osoittautuviin energiaratkaisuihin altistavat Ilmarisen 
teknologiariskille. 
Kasvava osuus vuokralaisista kokee energiatehokkaat ja 
vähäpäästöiset kiinteistöt houkutteleviksi, ja pitkällä aikavälillä 
niihin liittyvä transitio- eli siirtymäriski on matalampi myös käyt-
täjän näkökulmasta. Asuinkiinteistöissä muuttuvasta ilmastosta ai-
heutuvien olosuhdetekijöiden hallinta korostuu vuokralaisen 
viihtyvyyden maksimoimisessa. 
- 
Kiinteistösijoituksemme (ml. omat toimitilat) kuluttavat käyttövai-
heessa sähkö- ja lämpöenergiaa sekä kaukokylmää. Myös 
ra-
kennuttamisvaiheen toimenpiteet sekä rakennusmateriaalien 
tuotanto lisäävät kiinteistöjen elinkaaren energiajalanjälkeä. 
Siirtymä-
riski 
Jos toteutetut ilmastotoimet eivät riitä tai asetettuihin tavoitteisiin 
ei muuten päästä, Ilmarinen altistuu maineriskille samalla 
kun si-
dosryhmien kestävään liiketoimintaan liittyvät vaatimukset 
kasvavat. 
Ilmastonmuutokseen kytkeytyvillä tekijöillä voi olla mer-
kittäviä vaikutuksia työntekijöiden terveyteen, työ- ja toimin-
takykyyn sekä työn turvallisuuteen ja sujuvuuteen. Lisäksi 
Il-
marisen tarjoamat työkykypalvelut voivat tulevaisuudessa 
vastata 
organisaatioiden tarpeeseen hallita henkilöstöön kielteisesti 
vaikuttavia ilmastoriskejä. 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
33 
Tunnistetut omaa työvoimaa (S1) koskevat vaikutukset, riskit 
ja mahdollisuudet 
Vaikutukset 
Riskit 
Mahdollisuudet 
+ 
Joustavat työajat ja terveyttä edistävät toimenpiteet ja toimintamallit 
vaikuttavat myönteisesti työntekijöiden hyvinvointiin ja työkykyyn. 
Toimiva vuoropuhelu työmarkkinaosapuolten ja henkilöstön edusta-
jien kesken vaikuttaa myönteisesti työntekijöiden mahdollisuuksiin 
vaikuttaa hyvinvointiinsa ja työkykyynsä työpaikalla. 
Työnantajasta johtuva työ- ja yksityiselämän heikko tasapaino 
voisi 
aiheuttaa lisäkustannuksia työnantajalle sairauspoissaoloina 
tai 
korkeampana vaihtuvuutena. Heikko työntekijöiden turvallisuuden 
ja 
terveyden huomiointi voisi heikentää työnantajakokemusta 
ja 
työkykyä, aiheuttaa sairauspoissaoloja sekä heikentää 
työnantaja-
mielikuvaa lisäten henkilöstön vaihtuvuutta ja vaikeuttaen rekrytointia. 
Korkea henkilöstötyytyväisyys tuo liiketoimintaan jatkuvuutta, varmis-
taa työn hyvää laatua ja vahvistaa osaamisen kehittymistä. 
Perhevapaat, joustava työaika ja lastenhoitomahdollisuudet, 
hyvät 
koulutusmahdollisuudet sekä kattava työhyvinvoinnin tuki edes- 
auttavat työn tuottavuutta, pitävät yllä hyvää työkykyä 
ja vaikuttavat 
myönteisesti työnantajamielikuvaan. Nämä auttavat hyvän tuloksen 
tekemisessä. 
- 
Työn kuormittavuus voi vaikuttaa kielteisesti työntekijän 
työ- ja 
yksityiselämän tasapainoon, terveyteen ja työkykyyn. 
+ 
Inklusiivinen työympäristö tukee työntekijöiden hyvinvointia. 
Kun 
otetaan huomioon jokaisen työntekijän tarpeet ja toimitilojen 
es-
teettömyys, kohdellaan työntekijöitä tasa-arvoisesti. 
Jos Ilmarinen ei tekisi esteettömyystoimenpiteitä omissa toimitilois-
saan, ei työntekijöitä kohdeltaisi tasa-arvoisesti. Se kaventaisi 
rekry-
tointimahdollisuuksia, mikä vaikuttaisi Ilmariseen myös taloudellisesti. 
Panostus esteettömyyteen sekä tasa-arvoiseen ja yhdenvertaiseen 
kohteluun työpaikalla mahdollistaa parhaiden työntekijöiden rekry-
toimisen joka tilanteeseen. Tämä tuo myös taloudellista etua. 
+ 
Palkkatasa-arvo vaikuttaa myönteisesti yrityskulttuuriin ja lisää 
työhyvinvointia. Koulutukset ja osaamisen kehittäminen mahdollis-
tavat osaamisen päivittämisen, mikä parantaa kykyä vastata 
muuttuviin työelämän tarpeisiin. Työhyvinvointi, työn mielekkyys 
ja 
työn tehokkuus parantuvat, kun työ on fyysisesti ja henkisesti 
turval-
lista. 
Ilmarisen johdon ja henkilöstön kulttuuritausta on kansainvälisiin 
yri-
tyksiin verrattuna yksipuolisempi, mistä voi aiheutua taloudellista 
riskiä. Jos henkilöstön osaamisen kehittyminen jakautuisi epäta-
saisesti, osaamishaasteet voisivat heikentää työn tuottavuutta, 
työn 
sujuvuutta sekä kasvua. 
Osaamisen kehittäminen parantaa työn tuottavuutta, kasvua 
ja hen-
kilöstötyytyväisyyttä sekä pienentää henkilöstön vaihtuvuutta. 
Työnantajan tarjoamat osaamisen kehittämisen mahdollisuudet 
ovat 
henkilöstön vetovoima- 
ja pitovoimatekijä. Oikeat osaajat oikeissa 
paikossa ovat yrityksen kilpailuetu. 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
34 
Tunnistetut kuluttajia ja loppukäyttäjiä (S4) koskevat vaikutukset, 
riskit ja mahdollisuudet 
Vaikutukset 
Riskit 
Mahdollisuudet 
+ 
Asiakkaan tietojen säilyttäminen ja käsittely lain ja määräysten 
mu- 
kaisesti luo turvan henkilötiedoille. Huolellinen tietojen 
käsittely ja 
laadukkaat tiedot herättävät luottamusta ja mahdollistavat 
oikeat ja 
oikea-aikaiset päätökset. 
Asiakkaiden yksityisyyteen ja tietojen käsittelyjärjestelmiin liittyvät 
riskit ovat taloudellinen riski. 
Tietosuojarikkeet ja heikkolaatuisen tiedon aiheuttamat päätöksen-
teon virheet voisivat johtaa epäluottamukseen ja heikkoon 
asiakaskokemukseen. 
Huolellinen tiedon käsittely, jakaminen ja suojaaminen 
on Ilmarisen 
toiminnan edellytys. 
+ 
Asiakkaan tietojen säilyttäminen ja käsittely lain ja määräysten 
mu- 
kaisesti turvaa henkilötiedon tai muun arkaluonteisen tiedon. 
- 
Mahdollisista tietosuoja- 
tai tietoturvarikkeistä voi aiheutua kielteisiä 
vaikutuksia asiakkaille. 
+ 
Kuntoutus- ja työkyvyttömyyseläkepäätökset vaikuttavat vakuutettu-
jen taloudellisen turvan jatkuvuuteen. 
Heikosti hoidettuna ammatillisen kuntoutuksen vaikuttavuus 
voisi las-
kea heikentäen asiakkaan taloudellista turvaa eikä olisi 
yhtiön tai 
eläkejärjestelmän kannalta tehokasta. 
Vaikuttavalla ammatillisella kuntoutuksella varmistetaan 
asiakkaan, 
työnantajan, eläkeyhtiön ja eläkejärjestelmän etu. 
+ 
Kattavat ja saavutettavat palvelut, selkeä viestintä ja asiakkaiden 
yhdenvertainen palvelu auttavat asiakkaita saamaan tarvitsemansa 
palvelun ja tiedon eläketurvastaan oikea-aikaisesti. Vastuullinen 
markkinointi herättää luottamusta eläkejärjestelmää kohtaan 
ja lisää 
tietoisuutta eläketurvasta. 
Jos asiakkaita ei palveltaisi yhdenvertaisesti, voisi tästä 
seurata heik-
koa asiakaskokemusta ja mainehaittaa yhtiölle. 
Asiakkaiden yhdenvertainen kohtelu on toiminnan edellytys, 
ja 
asiakaskokemus on yksi strategian kulmakivistä. 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
35 
Tunnistetut liiketoiminnan harjoittamista (G1) koskevat vaikutukset, 
riskit ja mahdollisuudet 
Vaikutukset 
Riskit 
Mahdollisuudet 
+ 
Ilmarisen yrityskulttuuri ja toimintatavat vaikuttavat henkilöstö 
- 
kokemukseen, asiakaskokemukseen ja Ilmarisen toiminnan 
luotetta-
vuuteen. Eläketurvan huolellinen hoitaminen osana sosiaali 
- 
turvaa tuo turvallisuutta yhteiskuntaan. 
Heikko yrityskulttuuri voisi lisätä operatiivisia riskejä. Jos 
yritys- 
kulttuuri ei tukisi työntekijöiden onnistumista ja yhteistyötä, 
se voisi 
heikentää työntekijäkokemusta, asiakaskokemusta ja 
tuottavuutta. 
Johtamisella pystymme vaikuttamaan merkittävästi onnistuneen 
yrityskulttuurin ja toimintatapojen syntymiseen. Maine luotettavana 
toimijana on toimintamme edellytys ja vaikuttaa yhteistyöhön 
koko 
arvoketjussa. 
+ 
Onnistunut väärinkäytösten paljastajien suojelu luo luotettavan 
tilan 
ilmoittaa väärinkäytöksistä. 
Jos hyvän yrityskulttuurin ylläpitämisessä epäonnistuttaisiin, 
luotta-
mus Ilmariseen heikkenisi ja väärinkäytösilmoitukset eivät 
tulisi esiin. 
Tämä johtaisi taloudellisiin riskeihin ja mainehaittaan. 
Onnistunut väärinkäytösten paljastajien suojelu ja tehokas 
ilmoitusten 
käsittely luo luotettavan tilan ilmoittaa väärinkäytöksistä ja 
madaltaa 
kynnystä ilmoittaa väärinkäytöksistä. 
- 
Jos suojelu epäonnistuisi tai ilmoituksia ei käsiteltäisi tehokkaasti, 
väärinkäytöksiä tai laiminlyöntejä voisi jäädä huomaamatta 
tai 
väärinkäytösten ilmoittaja voisi kohdata vastatoimia. 
+ 
Hyvät suhteet toimittajiin ja sidosryhmiin sekä sujuvat 
maksu- 
käytännöt vaikuttavat toimijoiden väliseen yhteistyöhön, 
toiminnan 
tuloksellisuuteen sekä yhtiön maineeseen. Ilmarisen asettamat 
vaatimukset ja valvontamekanismit vaikuttavat toimitusketjun 
vastuullisuuteen. 
Huonot suhteet tavaran- ja palveluntuottajiin sekä huonot 
maksukäytännöt olisivat taloudellinen riski. 
Hyvät suhteet tavaran- 
ja palveluntuottajiin sekä hyvät maksu- 
käytännöt ovat edellytys tulokselliseen yhteistyöhön. 
- 
Jos toiminnassamme ilmenisi korruptio- 
tai lahjontatapauksia, se olisi 
lainsäädännön ja Ilmarisen omien toimintaperiaatteiden vastaista 
ja 
vaikuttaisi luottamukseen ja maineeseen. 
Mahdolliset korruptiotapaukset aiheuttaisivat mainehaittaa 
ja 
vaikuttaisivat liiketoiminnan keskeisenä edellytyksenä olevaan 
luottamukseen asiakkaiden ja viranomaisten kanssa. 
Hyvät liiketoiminnan harjoittamisen käytännöt ja korruption 
ja lahjon-
nan ehkäiseminen mahdollistavat kestävän, pitkän aikavälin 
luottamuksen rakentumisen. 

Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
36 
Olennaisten vaikutusten, riskien ja mah-
dollisuuksien tunnistamis- ja arviointi-
prosessi (IRO–1) 
Ilmariselle olennaisten vaikutusten, riskien ja 
mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi on 
jatkuva asianmukaiseen huolellisuuteen (due di-
ligence) nojaava prosessi, joka mahdollistaa toi-
mien priorisoinnin vaikutusten vakavuuden ja to-
dennäköisyyden perusteella. Olemme arvioineet 
kestävyysaiheiden olennaisuutta säännöllisin vä-
liajoin, mutta prosessi muuttui vuosina 2023 ja 
2024, kun valmistauduimme uuden kestävyysra-
portointidirektiiviin mukaiseen raportointiin. Vai-
kutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnista-
mis-, arviointi ja hallintaprosessi ovat osa Ilmari-
sen johtamisprosesseja. Niitä 
ohjaavat Ilmarisen 
johtamisjärjestelmä ja riskienhallinnan toiminta-
periaatteet. 
Tässä raportissa esitetty olennaisuusarviointi 
toteutettiin kaksinkertaisena olennaisuusanalyy-
sinä, jossa tarkastellaan sekä yrityksen toimin-
nan myönteisiä 
ja kielteisiä 
vaikutuksia ihmisiin 
ja ympäristöön että yrityksen toimintaan kohdis-
tuvia taloudellisia riskejä ja mahdollisuuksia, 
jotka liittyvät kestävyysaiheisiin. 
Mahdollisia ja tosiasiallisia kestävyysvaikutuk-
sia ja -riskejä tunnistetaan kolmessa puolustus-
linjassa: 

Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
37 
1.
 
liiketoimintalinjat ja niiden tukitoiminnot 
2.
 
riippumattomat toiminnot, riskienhallinta ja 
Compliance-toiminto 
3.
 
sisäinen tarkastus. 
Tunnistetut kestävyysriskit ja -vaikutukset 
analysoidaan ja tarvittavista toimenpiteistä pää-
tetään yhtiön johtamisvastuiden mukaisesti. 
Kestävyysriskit kuuluvat Ilmarisen säännölliseen 
kokonaisriskitilanteen raportointiin, joka käsitel-
lään Ilmarisen hallituksen tarkastus- 
ja riskien-
hallintavaliokunnassa. Asianmukaisen huolelli-
suuden prosessistamme on kerrottu lisää ESRS 
2 GOV–4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due 
diligence -prosessista -raportointivaatimuksen 
yhteydessä (s. 24–26). 
Kestävyysriskien arvioinnin menetelmät ovat 
uudempia kuin perinteinen riskiarviointi ja vielä 
kehittymässä. Tämä voi vaikuttaa kestävyysris-
kiarvioinnin luotettavuuteen. 
Ilmarisen kestävyyskonteksti ja 
sidosryhmäanalyysi 
Ilmariselle olennaisten vaikutusten, riskien ja 
mahdollisuuksien tunnistamis- 
ja arviointiproses-
sia pohjusti kestävyyskontekstimme määrittämi-
nen. Sekä oma toimintamme että toimintaympä-
ristömme määrittää sitä, mitkä kestävyysseikat 
ovat meille olennaisia. Kestävyyskontekstimme 

Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
38 
muodostuu lakisääteisestä tehtävästämme, liike-
toiminta- ja hallintomallista, strategiasta, kestä-
vyysohjelmasta, vastuullisen sijoittamisen peri-
aatteista, arvoketjusta ja sidosryhmistämme. 
Olemme markkinaosuudella mitattuna johtava 
työeläkeyhtiö Suomessa, joten meillä on merkit-
tävä vaikutus ja vastuu yhteiskunnassamme, ja 
toimimme globaalissa sijoitusmarkkinassa. 
Sidosryhmiin kohdistuvien vaikutusten arvioin-
nissa hyödynsimme tuoreinta sidosryhmäky-
selyä, joka toteutettiin vuonna 2022. Sidosryh-
mäanalyysin pohjalta tunnistimme seuraavat re-
levantit kestävyysteemat syötteeksi kaksinkertai-
seen olennaisuusanalyysiimme: 
●
 
ilmastonmuutoksen hillitseminen 
●
 
oman työvoiman strateginen merkitys 
●
 
vastuullinen eläketurvan tuottaminen asiak-
kaillemme 
●
 
eläkevarojen sijoittaminen tuottavasti, tur-
vaavasti ja vastuullisesti. 
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien 
arviointi ja olennaisten aiheiden tunnista-
minen 
Kaksinkertaisessa olennaisuusanalyysissa arvi-
oitiin Ilmarisen omaa toimintaa ja arvoketjua. 
Kestävyysaiheiden tunnistamisessa ja arvioin-
nissa sovelsimme ESRS-standardien 
kestävyysaiheiden koko listaa (kestävyysaiheet, 
osa-aiheet ja osa-osa-aiheet). 
Ilmarisen kaksinkertaisessa olennaisuusana-
lyysissä painotettiin Ilmarisen omaa toimintaa, 
asiakassuhteita sekä sijoituksia, sillä niihin liitty-
vät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet arvioitiin 
Ilmarisen toiminnan luonteen vuoksi keskeisiksi. 
Myös niihin liittyvien haittavaikutusten riski arvi-
oitiin korkeammaksi. 
Vaikutuksia arvioitiin mittakaavan, laaja-alai-
suuden, korjattavuuden ja todennäköisyyden pe-
rusteella. Mittakaavalla tarkoitetaan sitä, kuinka 
vakava (kielteinen) tai hyödyllinen (myönteinen) 
vaikutus on toteutuessaan. Laaja-alaisuus puo-
lestaan viittaa vaikutusten levinneisyyteen. Ta-
loudellisia riskejä ja mahdollisuuksia mitallistet-
tiin tarkastelemalla sitä, kuinka todennäköisesti 
kestävyysaihe vaikuttaa toiminnan edellyttämiin 
resursseihin ja liiketoimintasuhteisiin eri aikavä-
leillä. 
Useat tunnistamistamme vaikutuksista linkitty-
vät suoraan tunnistamiimme riskeihin ja mahdol-
lisuuksiin, ja esimerkiksi olennaisimmat mahdol-
liset kielteiset vaikutukset voivat realisoitua ta-
loudellisena riskinä pidemmällä aikavälillä. 
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tun-
nistamisessa ja arvioinnissa hyödynnettiin 
●
 
aiemmin esitellyn sidosryhmäanalyysin tu-
loksia 
●
 
Ilmarisen olemassa olevia prosesseja (mu-
kaan lukien toteuttamamme ilmastoriskien 
tunnistaminen ja arviointi) 
●
 
tietoa Ilmarisen sijoitusomaisuuden jakautu-
misesta kestävyystekijöiden kannalta olen-
naisille toimialoille 
●
 
tietoa sijoitusomaisuuden maantieteellisestä 
jakautumisesta 
●
 
Sustainability Accounting Standards Board -
järjestön (SASB) Materiality Map -työkalua 
●
 
ilmarislaisten asiantuntemusta erityisesti 
omaa henkilöstöä koskevista vaikutuksista, 
riskeistä ja mahdollisuuksista. 
Ilmastovaikutusten arviointia pohjustivat Ilma-
risessa toteutetun kasvihuonekaasupäästölas-
kennan tulokset. Ilmarislaisia ja ulkoisen palve-
luntarjoajan asiantuntijoita osallistettiin arviointi-
prosessiin haastatteluilla ja työkokouksilla. 
Kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin arvioin-
tiprosessi ja lopputulokset käsiteltiin Ilmarisen 
johtoryhmässä, hallituksen tarkastus- 
ja riskien-
hallintavaliokunnassa sekä hallituksessa, joka 
hyväksyi kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin. 
Sitä tarkistetaan ja päivitetään seuraavan kerran 
vuonna 2025. 
Yleiskatsaus Ilmarisen olennaisten vaikutus-
ten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisesta, 
arvioimisesta ja priorisoimisesta on esitetty ku-
vassa Ilmarisen kaksinkertaisen olennaisuus-
analyysin prosessi. Seuraavissa kappaleissa ku-
vataan tarkemmin kotimaisten kiinteistösijoitus-
ten (mukaan lukien omat toimipaikat) sekä muun 
sijoitussalkun arviointia siihen liittyvien erityispiir-
teiden selostamiseksi. 
Kotimaisten kiinteistösijoitusten arviointi 
Ilmarisen toimipaikat eli henkilöstön käyttämät 
toimitilat ovat pääasiassa Ilmarisen omistamia 
rakennuksia. Näiden ja Ilmarisen hallinnoimien 
kotimaisten kiinteistösijoitusten rakennuttami-
seen ja käyttöön liittyvät paikalliset ympäristövai-
kutukset, riskit ja mahdollisuudet arvioidaan lu-
paprosessien yhteydessä ja osana rakennutta-
jien omia vastuullisuuskäytäntöjä, joiden edelly-
tetään vastaavan omia vastuullisuusstandarde-
jamme. Samassa yhteydessä Ilmarisen uudis-
kohteille toteutetaan taksonomia-arvio ja koti-
maiset toimitilakohteet LEED-sertifioidaan (Lea-
dership in Energy and Environmental Design), 
mikä edellyttää ympäristönäkökohtien tarkaste-
lua. Näihin prosesseihin kuuluu ympäristöön liit-
tyvien vaikutusten tunnistaminen. Lisäksi kaavoi-
tuksen sekä ympäristönsuojelulain mukaisen 

Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
39 
luvan edellyttävien kiinteistöjen lupaprosessien 
yhteydessä on kuultu niiden vaikutuspiirissä ole-
via yhteisöjä. 
Ilmarisen kaksinkertainen olennaisuusanalyysi 
toteutettiin salkkutasolla, emmekä ole nähneet 
tarkoituksenmukaisena seuloa yksittäisten kiin-
teistöjen sijainteja niiden tosiallisten tai mahdol-
listen pilaantumiseen, vesivaroihin ja merten 
luonnonvaroihin, biologiseen monimuotoisuu-
teen ja ekosysteemeihin sekä resurssien käyt-
töön ja kiertotalouteen liittyvien vaikutusten, ris-
kien tai mahdollisuuksien tunnistamiseksi. Näi-
hin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liit-
tyviä erillisiä kuulemisia ei järjestetty arviointipro-
sessin yhteydessä. 
Muun sijoitussalkun arviointi 
Ilmarisen sijoitukset on hajautettu laajasti. Siten 
altistuminen yksittäisille toimialoille tai maantie-
teellisille alueille on rajattua. Tämä huomioitiin 
myös sijoitusten toimialajakaumaan nojaavassa 
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arviointi-
prosessissa. 
Sijoitusomaisuutemme vaikutuksia, taloudelli-
sia riskejä ja mahdollisuuksia tarkasteltiin toi-
mialatasolla Sustainability Accounting Standards 
Board -järjestön (SASB) Materiality Map -työka-
lua hyödyntäen. Tunnistimme kunkin toimialan 
olennaiset kestävyysaiheet kartoituksen perus-
teella. Niihin liittyvien vaikutusten, riskien ja 
mahdollisuuksien olennaisuutta tarkasteltiin yh-
distelemällä tietoja Ilmarisen salkkujakaumasta, 
vastuullisuusaiheisiin liittyvistä seurantamitta-
reistamme sekä aikaisemmista kestävyysriski-
kartoituksista. Analyysi on toteutettu salkkuta-
solla, 
mutta kestävyysriskinhallintaprosessimme 
mahdollistaa myös yksittäisten sijoituskohteiden 
poissulkemisen, jos niissä ei noudateta kestä-
vyysaiheisiin liittyvää kansallista ja kansainvä-
listä lainsäädäntöä, 
tai muita vakavia väärinkäy-
töksiä on tunnistettu. Huomioimme tämän myös 
arvioidessamme esimerkiksi riskien realisoitumi-
sen todennäköisyyttä. 
Ilmarisen kaksinkertainen olennaisuusanalyysi 
toteutettiin salkkutasolla, emmekä ole nähneet 
tarkoituksenmukaisena tai saatavilla olevaan da-
tan pohjalta mahdollisena seuloa yksittäisten 
salkkuyritysten toimipaikkoja niiden tosiallisten 
tai mahdollisten pilaantumiseen, vesivaroihin ja 
merten luonnonvaroihin, biologiseen monimuo-
toisuuteen ja ekosysteemeihin sekä resurssien 
käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien vaikutusten, 
riskien tai mahdollisuuksien tunnistamiseksi. 
Näihin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin 
liittyviä erillisiä kuulemisia ei järjestetty arviointi-
prosessin yhteydessä. 
Olennaiseksi tunnistetut kestävyysaiheet 
Raportoinnin rajaus määräytyi Ilmarisen liiketoi-
minnalle olennaisiksi tunnistettujen kestävyysai-
heiden mukaan.
Olennaisuutta tarkasteltiin nu-
meerista asteikkoa vasten: 
joko taloudellisen 
olennaisuuden tai vaikuttavuuden raja-arvoksi 
valitun kynnysarvon (8 asteikolla 0–15) ylittävät 
aiheet tunnistettiin olennaisiksi. 
Ilmastovaikutusten arviointi 
Ilmarisen ilmastoon liittyviä vaikutuksia mitataan 
koko toiminnan kattavassa kasvihuonekaasu-
päästölaskennassa. 
Sen tuloksia ja metodolo-
giaa on kuvattu tarkemmin E1–6 Kasvihuone-
kaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -brutto-
päästöt ja kokonaispäästöt -tiedonantovaatimuk-
sen yhteydessä (s. 78–83)
.
Laskennassa huomi-
oidut päästölähteet valittiin olennaisuusarvion 
perusteella. Siinä tarkasteltiin niiden painoarvoa 
kokonaispäästöissä, saatavilla olevien lähtötieto-
jen laatua sekä Ilmarisen vaikutusmahdollisuuk-
sia päästöihin. Lähtötietojen keruussa on pyritty 
varmistamaan aukottoman kirjausketjun synty-
minen myös silloin, kun päästölähteeseen liitty-
vien tietojen keruu ei ole ollut automatisoita-
vissa. 
Sijoitusten päästölaskennan datan hallinnassa 
hyödynnettiin tähän tarkoitukseen luotuja 
järjestelmiä. Laskennan lähtötietojen keruun yh-
teydessä sovellettuihin sisäisiin kontrolleihin 
kuuluivat muun muassa niiden vertailu aiempien 
vuosien tai vertailuindeksien vastaaviin tietoihin. 
Laskennan tulokset kävivät läpi päästölasken-
nan asiantuntijoiden toteuttaman laaduntarkis-
tuksen. 
Ilmastoriskien tunnistaminen ja arviointi 
Ilmarisen liiketoimintaan liittyvät ilmastoriskit 
ovat muiden kestävyysriskien ohella mukana Il-
marisen säännöllisessä kokonaisriskitilanteen 
raportoinnissa. Merkittävimmät tunnistamamme 
ilmastoriskit ja -mahdollisuudet liittyvät sijoitus-
toimintaamme. Arvioimme ilmastoon liittyviä ris-
kejä ja mahdollisuuksia sijoitussalkussamme 
painoarvoltaan merkittävimmille omaisuus-
luokille, 
ja sovellamme arvioinnissa niille sopivia 
metodologioita ja työkaluja. Seuraavissa kappa-
leissa kuvatut prosessit muodostavat olennaisen 
osan Ilmarisen kaksinkertaisen olennaisuusana-
lyysin lähtötiedoista. 
Yksittäisten ilmastoriskien tunnistamisen li-
säksi tarkastelemme ilmastokestävyyttämme eli 
-resilienssiämme koko sijoitussalkun tasolla ja 
vastuuvelan kehityksen näkökulmasta. Ilmarisen 
resilienssianalyysi kokonaisuudessaan on ku-
vattu SBM–3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja 

Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
40 
mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus stra-
tegian ja liiketoimintamallin kanssa -raportointi-
vaatimuksen yhteydessä (s. 59–62). Ilmaston-
muutosta ei ole huomioitu omana muuttujanaan 
muualla toimintakertomuksessa esitetyissä en-
nusteissa, mutta se on yhtenä vaikuttimena esi-
merkiksi maailmantalouden kasvunäkymiin liitty-
vissä oletuksissa 
Listatut osakesijoitukset ja yritysten joukko-
velkakirjalainasijoitukset 
Listatuille osakesijoituksille sekä yritysten jouk-
kovelkakirjalainasijoituksille olemme toteuttaneet 
omaisuusluokkatasolla arvion merkittävimmistä 
fyysisistä ilmastoriskeistä. Arviointi on toteutettu 
hyödyntäen ulkopuolisen palveluntarjoajan tieto-
kantaa ja ilmastoriskien mallinnusta. Arvioin-
nissa on tarkasteltu Ilmarisen salkun altistumista 
kahdeksalle globaalisti merkittävälle ilmastoris-
kille (maastopalot, äärimmäinen kylmyys, äärim-
mäinen kuumuus, vesistressi, rannikkotulvat, jo-
kitulvat, pyörremyrskyt ja kuivuus) ja niiden ta-
loudellisia vaikutuksia. Tarkastelu on toteutettu 
vuodet 2020–2090 kattavalle aikasarjalle, joka ei 
ole yhtenevä muussa raportoinnissa sovelletun 
lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikahorisontin 
kanssa. Pidempi aikahorisontti vastaa myös 
Ilmarisen sijoitushorisonttia ja sopii sijoitustoi-
minnan kestävyysriskiarviolle hyvin. 
Altistumisen mitallistamisessa huomioidaan 
sijoituskohteiden toimipaikat ja ilmastoon liitty-
vien uhkien todennäköisyys esimerkiksi sääilmi-
öiden toistuvuusaikoja tarkastelemalla. Riskejä 
on arvioitu neljää palveluntarjoajan hallitustenvä-
lisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n RCP 
(Representative Concentration Pathways) - ja 
SSP (Shared Socioeconomic Pathways) -kehi-
tyskulkuihin perustuvaa skenaarioita vasten: 
●
 
Vähäisen hillinnän eli suurten päästöjen il-
mastoskenaario (SSP5–8.5), jossa globaalit 
kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt kol-
minkertaistuvat vuoteen 2075 mennessä, 
ja 
maapallon keskilämpötila nousee 3,3–7,5 
astetta vuoteen 2100 mennessä. 
●
 
Rajoitetun hillinnän ilmastoskenaario 
(SSP3–7.0), jossa kasvihuonekaasujen ko-
konaispäästöt kaksinkertaistuvat vuoteen 
2100 mennessä, 
ja maapallon keskilämpötila 
nousee 2,8–4,6 astetta vuoteen 2100 men-
nessä esiteolliseen aikaan verrattuna. 
●
 
Voimakkaan hillinnän skenaario (SSP–4.5), 
jossa kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt 
vakiintuvat nykyiselle tasolle vuoteen 2050 
mennessä ja lähtevät sen jälkeen laskuun. 
Maapallon keskilämpötila nousee 2,1–3,5 
astetta vuoteen 2100 mennessä esiteolli-
seen aikaan verrattuna. 
●
 
Hyvin voimakkaan hillitsemisen ilmastoske-
naario (SSP1-2.6), jossa kasvihuonekaasu-
jen kokonaispäästöt vähenevät nollaan vuo-
teen 2050 mennessä, 
ja maapallon keski-
lämpötila nousee 1,3–2,4 astetta vuoteen 
2100 mennessä Pariisin sopimuksen tavoit-
teiden mukaisesti esiteolliseen aikaan verrat-
tuna. 
Hyödynnetyt skenaariot ovat linjassa uusim-
man ilmastotieteen kanssa, ja palveluntarjoaja 
päivittää niiden oletuksia säännöllisesti. Skenaa-
rioissa mallinnetut riskit kattavat ne krooniset ja 
akuutit ilmastoriskit, joiden voidaan olettaa ai-
heuttavan merkittävimpiä taloudellisia vahinkoja 
maailmantalouden yrityksille, ja ne soveltuvat si-
ten globaalin sijoitussalkun riskiarvion tarpeisiin. 
Skenaarioissa huomioidaan ilmakehän kasvi-
huonekaasujen ja aerosolien pitoisuuksien muu-
tokset (RCP) sekä sosioekonomiset tekijät kuten 
väestönkasvu, maailmantalouden muutokset, 
teknologian kehitys ja kaupungistuminen (SSP). 
Sijoitusten toimialajakaumaa sekä yritysten toi-
mipaikkojen sijaintia käsitellään skenaarioissa 
sen sijaan muuttumattomana. Skenaarioiden re-
soluutio vaihtelee tarkastellun riskin mukaan, 
mutta arviot altistumisesta perustuvat pääasi-
assa alueellisen tason laaja-alaisiin tietoihin. 
Siirtymäriskien tarkastelu osake- ja korkosijoi-
tuksissa kattaa ulkopuolisen palveluntarjoajan 
tietokantaan perustuvan salkkuyritysten hiili-in-
tensiteetin ja sen odotetun kehittymisen, niiden 
tuottaman energian jakautumisen energianläh-
teittäin sekä fossiilisista polttoaineista tai niihin 
perustuvasta energiantuotannosta saatavan lii-
kevaihdon mittaroinnin. Lisäksi käyttämämme 
MSCI Climate Action -vertailuindeksi asettaa 
salkun yhtiöt paremmuusjärjestykseen ilmasto-
kriteerien perusteella, mikä auttaa meitä tunnis-
tamaan merkittävän hiiliriskin yritykset. Emme 
erittele tunnistettuja siirtymäriskejä eri aikajän-
teille. Emme ole hyödyntäneet skenaarioanalyy-
siä siirtymäriskien tunnistamisessa ja arvioin-
nissa. 
Yksi siirtymäriskiarviotamme pohjaavista mit-
tareista on yritysten hiili-intensiteetti. Sitä tarkas-
tellaan myös ajassa eteenpäin yrityskohtaisia 
ennusteita ja niille allokoituja hiilibudjetteja vas-
ten. Ne puolestaan pohjaavat kansainvälisen 
energiajärjestön IEA:n ja hallitustenvälisen il-
mastonmuutospaneelin IPCC:n ilmastoskenaa-
rioihin. Mittarin seurantaa ja sen määrittämisen 
metodologiaa on kuvattu tarkemmin raportointi-
vaatimuksen E1–4 Ilmastonmuutoksen hillintään 

Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
41 
ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet
yhtey-
dessä (s. 65–76). Seulomme salkkua tunnis-
taaksemme hiili-intensiivisimmät sijoituskohteet, 
joita asiantuntijamme arvioivat tapauskohtai-
sesti. 
Kotimaiset kiinteistöt
Kotimaisten kiinteistösijoitusten fyysisten ilmas-
toriskien tunnistamista ja arviointia toteutetaan 
osana kohdekohtaista taksonomia-arvioita. 
Olemme viimeisen kolmen vuoden aikana teh-
neet kohdekohtaiset ilmastoriskiarviot ja tunnis-
taneet lieventämistoimenpiteet suurelle osalle 
omistamistamme kiinteistöistä ja jokaiselle uu-
diskohteelle. Ilmastoennusteita ja kiinteistöliike-
toiminnan erityispiirteitä tarkastelemalla valittuja 
olennaisimpia fyysisiä ilmastoriskejä yksittäisille 
kiinteistöille on arvioitu kolmiportaisella as-
teikolla. Riskien arvioinnissa on huomioitu kiin-
teistöjen sijaintitiedot sekä kohdekohtaiset eri-
tyispiirteet. Arviointiprosessi on toteutettu mu-
kaillen Euroopan komission tiedonantoa Tekni-
set ohjeet infrastruktuurin ilmastokestävyyden 
varmistamisessa 2021–2027. Riskiarviossa on 
tarkasteltu koko kiinteistön oletettua elinkaarta 
eikä tunnistettuja riskejä ole eritelty lyhyen, kes-
kipitkän ja pitkän aikavälin riskeihin. 
Arvioinnissa on hyödynnetty IPPC:n SSP-ske-
naarioita vastaavaksi päivitettyä Suomen ilmas-
toennustetta. Riskejä on arvioitu vähäisen hillin-
nän eli suurten päästöjen ilmastoskenaariossa 
(SSP5–8.5), jossa globaalit kasvihuonekaasujen 
kokonaispäästöt kolminkertaistuvat vuoteen 
2075 mennessä, ja Suomen keskilämpötila nou-
see 5–8 astetta vuosisadan loppuun mennessä 
esiteolliseen aikaan verrattuna. SSP-skenaa-
rioissa huomioituja taustaoletuksia on käsitelty 
listattujen osakesijoitusten ja yritysten joukkovel-
kakirjalainasijoituksien ilmastoriskien arviointi-
prosessin kuvauksessa (s. 40–41). 
Kotimaisten kiinteistösijoitusten kannalta kes-
keisimmät muuttujat ovat ennusteiden lämpöti-
lat, sademäärät ja rankkasateet, tuulisuus, lu-
men syvyys, helteisyys ja lämpösaarekeilmiö, 
meriveden korkeus sekä kuivuus. Muuttujia arvi-
oidaan joko kansallisella tai alueellisella tasolla, 
ja esimerkiksi tulvariskin arvioinnin paikkareso-
luutio on korkea kotimaisen kattavan tulvakartoi-
tuksen myötä. Emme ole toteuttaneet kohdekoh-
taista siirtymäriskin arviota kotimaisille kiinteistö-
sijoituksille. 
Luonnon monimuotoisuuteen ja ekosys-
teemeihin liittyvien vaikutusten, riskien ja 
mahdollisuuksien tunnistaminen ja arvio-
inti 
Olemme käynnistäneet biologiseen monimuotoi-
suuteen ja ekosysteemeihin liittyvien vaikutus-
ten, riskien, riippuvuuksien ja mahdollisuuksien 
tunnistamisen ja arvioimisen osana luonnon mo-
nimuotoisuuden tiekarttamme toimenpiteitä. Ar-
viointia on toteutettu omaisuusluokkakohtaisena 
kehitystyönä pyrkien löytämään tuleville vuosille 
toimintamme luonteeseen sopivimmat käytännöt 
ja tietolähteet. 
Muiden ympäristöaiheiden tapaan myös luon-
non monimuotoisuuteen liittyvä analyysi keskit-
tyy sijoitustoimintaamme sen liiketoimintamme 
ympäristövaikutuksissa korostuvan roolin myötä. 
Arviointi on aloitettu suorista listatuista osakesi-
joituksista sekä kotimaisista kiinteistösijoituksis-
tamme. Toimenpiteemme ovat keskittyneet vai-
kutusten ja riippuvuuksien arvioimiseen. Riskejä 
ja mahdollisuuksia ei ole toistaiseksi tunnistettu 
järjestelmällisesti, 
eikä tunnistamisessa ole käy-
tetty skenaarioanalyysiä. Tavoitteemme 
on 
luoda tulevien vuosien aikana prosessi ja sovel-
tuvat metodologiat keskeisten omaisuusluokkien 
biologisen monimuotoisuuden vaikutusten, riip-
puvuuksien, riskien ja mahdollisuuksien 
tunnistamiseen ja arvioimiseen, 
kun tietolähteet 
ja analytiikka kehittyvät. 
Suoran listatun osakesalkun vaikutusten ja 
riippuvuuksien tunnistamisessa ja arvioinnissa 
on hyödynnetty Natural Capital Finance Alliance 
-järjestön kehittämään ENCORE-malliin perustu-
vaa analyysia. Ensimmäisen kerran toteutimme 
ENCORE-analyysin vuonna 2021, ja se uusittiin 
vuonna 2024. ENCORE-analyysi tarjoaa tietoa 
mahdollisista, 
mutta toistaiseksi toteutumatta 
jääneistä vaikutuksista ja riippuvuuksista. Tä-
män tarkastelun ohella olemme kartoittaneet al-
kuvuodesta 2024 suorien listattujen osake- ja 
korkosijoitusten altistumat luonnon monimuotoi-
suuden kannalta kriittisimmille toimialoille. Suu-
rimmat altistumamme ovat lääketeollisuudessa 
sekä paperi- ja metsäteollisuudessa, jotka kattoi-
vat noin puolet altistumasta. Näillä toimialoilla 
operoivia yrityksiä on analysoitu CDP-raportoin-
tiviitekehyksen (Carbon Disclosure Project) mu-
kaisesti raportoituja tietoja hyödyntäen. 
Täydensimme luonnon monimuotoisuuteen 
liittyvää tiekarttaamme vuonna 2024 kotimaisten 
kiinteistösijoitusten suunnitelmalla. Samalla ar-
vioimme alustavasti kotimaisten kiinteistöjen to-
teutuneita ja mahdollisia luontovaikutuksia tar-
kastelemalla keskeisiä luontokadon ajureita suh-
teessa kiinteistöjemme rakentamisen ja 

Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
42 
ylläpidon arvoketjuihin. Alustava analyysimme ei 
sisältänyt riippuvuuksien, riskien ja mahdolli-
suuksien tunnistamista ja arviointia. Se on mää-
ritetty suunnitelmassa vuoden 2025 aikana to-
teutettavaksi toimenpiteeksi Taskforce on Na-
ture related Financial Disclosures -viitekehyksen 
(TNFD) suosituksia hyödyntäen. Lisäksi toteu-
tamme omistamillemme kotimaisille kiinteistöille 
kohdekohtaisia luontoselvityksiä, joista tulee 
keskeinen työkalu tunnistaa toteutuneita ja mah-
dollisia luonnon monimuotoisuuteen liittyviä vai-
kutuksia kiinteistöissämme. Toistaiseksi emme 
ole pilotoineet biologiseen monimuotoisuuteen 
liittyviä lieventäviä toimenpiteitä laajemmassa 
mittakaavassa. 
Hallinnoimamme kiinteistöt sijait-
sevat pääasiassa kaupunkien kaavoitusalueilla, 
eikä biologisen monimuotoisuuden kannalta her-
killä alueilla tai niiden läheisyydessä sijaitsevia 
kohteita ole tunnistettu. 
Kestävyysraportissa huomioon otetut 
ESRS-standardien tiedonanto-
vaatimukset (IRO–2) 
Laadimme kestävyysraportin ESRS-standardien 
tiedonantovaatimusten mukaisesti. Seuraavilla 
sivuilla esitämme sisältöindeksin, josta käy ilmi 
tässä kestävyysraportissa esitetyt tiedonanto-
vaatimukset. 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
43 
Kestävyysraportissa huomioidut tiedonantovaatimukset 
ESRS-standardi 
Sisältö 
Sijainti 
Selite 
ESRS 2 
Yleiset tiedot 
BP–1 Kestävyysselvitysten yleiset laatimisperusteet 
s. 21 
BP–2 Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot 
s. 21–22 
Listaus viittauksista on esitetty luvun ESRS 2 Yleiset tiedot 
taulukossa Kestävyysraportissa huomioidut tiedonantovaatimukset 
(s. 43–46). Estimoinnissa käytetyt lähteet ja tulosten 
epävarmuus on esitetty kunkin mittarin yhteydessä. 
GOV–1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli 
s. 22–24 
GOV–2 Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot 
ja niiden käsittelemät kestävyysseikat 
s. 24 
Luettelo Ilmarisen hallituksen käsittelemistä Ilmarisen kestävyyteen 
liittyvistä olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista 
esitetään raportointivaatimuksen ESRS 2 SBM–3 Olennaiset 
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet yhteydessä (s. 31–35). 
GOV–3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen 
kannustinjärjestelmiin 
s. 24 
GOV–4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence 
-prosessista 
s. 24–26 
GOV–5 Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin 
osalta 
s. 26 
SBM–1 Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju 
s. 26–28 
SBM–2 Sidosryhmien edut ja näkemykset 
s. 28–30 
SBM–3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä 
niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin 
kanssa 
s. 31–35 
IRO–1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien 
tunnistamis- 
ja arviointiprosesseista 
s. 36–42 
IRO–2 Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-standardien 
tiedonantovaatimukset 
s. 42–46 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
44 
ESRS-standardi 
Sisältö 
Sijainti 
Selite 
ESRS E1 
Ilmastonmuutos 
ESRS 2 GOV–3:een liittyvä tiedonantovaatimus – Kestävyyteen 
liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen 
kannustinjärjestelmiin 
s. 24 
E1–1 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma 
s. 53–58 
ESRS 2 SBM–3:een liittyvä tiedonantovaatimus – Olennaiset 
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden 
vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 
s. 59–62 
ESRS 2 IRO–1:een liittyvä tiedonantovaatimus – Kuvaus 
ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja 
mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista 
s. 36–42 
E1–2 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen 
liittyvät toimintaperiaatteet 
s. 62–63 
E1–3 Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät 
toimet ja resurssit 
s. 63–65 
E1–4 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen 
liittyvät tavoitteet 
s. 65–76 
E1–5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 
s. 77 
E1–6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 
3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt 
s. 78–83 
E1–7 Päästöhyvityksillä rahoitettavat kasvihuonekaasujen poistot 
ja kasvihuonekaasupäästöjen hillintähankkeet 
Ilmarisella ei ole suunnitelmaa liittyen ilmastoyksiköiden 
ostamiseen vapaaehtoisilta hiilimarkkinoilta emmekä kehitä 
omassa toiminnassamme tai edistä arvoketjussamme 
kasvihuon-
ekaasujen poisto- tai varastointihankkeita. 
E1–8 Sisäinen hiilen hinnoittelu 
Ilmarisella ei ole käytössä sisäistä hiilen hinnoittelumekanismia. 
E1–9 Olennaisten fyysisten ja siirtymäriskien ja mahdollisten 
ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien ennakoidut 
taloudelliset vaikutukset 
Käytetään ESRS 1:ssä esitettyä siirtymäsäännöstä 10.4, eikä 
raportoida vuodelta 2024. 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
45 
ESRS-standardi 
Sisältö 
Sijainti 
Selite 
ESRS S1 
Oma työvoima 
ESRS 2 SBM–2:een liittyvä julkistamisvaatimus – Sidosryhmien 
edut ja näkemykset 
s. 28–30 
ESRS 2 SBM–3:een liittyvä julkistamisvaatimus – Olennaiset 
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden 
vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 
s. 84–85 
Luettelo Ilmarisen kestävyyteen liittyvistä olennaisista 
vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista esitetään raportointi 
- 
vaatimuksen ESRS 2 SBM–3 Olennaiset vaikutukset, 
riskit ja 
mahdollisuudet yhteydessä (s. 31–35). 
S1–1 Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet 
s. 85–86 
S1–2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista 
omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa 
s. 86–87 
S1–3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja 
kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi 
s. 87 
Tarkemmin ilmoituskanavista ja valitusmekanismeista kerromme 
tämän kestävyyssraportin luvun G1 Liiketoiminnan harjoittaminen 
kappaleessa Whistleblowing-ilmoituskanavat (s. 96). 
S1–4 Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten 
vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan 
työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten 
mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä 
kyseisten toimien vaikuttavuus 
s. 87–89 
S1–5 Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, 
myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä 
olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan 
s. 89–91 
S1–6 Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet 
s. 91–92 
S1–7 Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten 
työntekijöiden ominaisuudet 
s. 91 
S1–8 Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten 
vuoropuhelu 
s. 92 
S1–9 Monimuotoisuuden mittarit 
s. 92 
S1–10 Riittävä palkka 
s. 89 
Kuvattu luvussa S1–5 Vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin 
liittyvät tavoitteet (s. 89–91). 
S1–11 Sosiaalinen suojelu 
s. 89 
S1–12 Vammaiset henkilöt 
Emme raportoi, sillä laki yksityisyyden suojasta työelämässä 
kieltää tiedon keräämisen: (3 §: Tarpeellisuusvaatimus) 
S1–13 Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit 
s. 93 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
46 
ESRS-standardi 
Sisältö 
Sijainti 
Selite 
ESRS S1 
Oma työvoima 
S1–14 Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit 
s. 85–86, 
89–91 
Kuvattu luvuissa S1–1 Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaat-
teet (S1–14 88 b ja c) (s. 85–86) ja S1–5 Vaikutuksiin, 
riskeihin ja 
mahdollisuuksiin liittyvät tavoitteet (S1–14, 88 a) (s. 89 
–91). 
S1–15 Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit 
s. 93 
S1–16 Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot) 
s. 93 
S1–17 Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset 
s. 93 
ESRS S4 
Kuluttajat ja lop-
pukäyttäjät 
ESRS 2 SBM–2:een liittyvä tiedonantovaatimus – Sidosryhmien 
edut ja näkemykset 
Käytetään ESRS 1:ssä esitettyä siirtymäsäännöstä 10.4, eikä 
raportoida vuodelta 2024. 
ESRS 2 SBM–3:een liittyvä tiedonantovaatimus – Olennaiset 
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovai-
kutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 
S4–1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet 
S4–2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja loppukäyttäjien 
kanssa 
S4–3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja 
kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin 
tuomiseksi 
S4–4 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin riskeihin 
liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat 
kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten riskien 
hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien 
hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus 
S4–5 Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten 
vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien 
ja 
mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet 
ESRS G1 
Liiketoiminnan 
harjoittaminen 
ESRS 2 GOV–1:een liittyvä tiedonantovaatimus – Hallinto 
-, johto- 
ja valvontaelinten rooli 
s. 22–24 
ESRS 2 IRO–1:een liittyvä tiedonantovaatimus – Kuvaus 
olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien 
tunnistamis- ja arviointiprosesseista 
s. 35–41 
G1–1 Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet 
ja yrityskulttuuri 
s. 95 
G1–2 Suhteet toimittajiin 
s. 95 
G1–3 Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen 
s. 95–96 
G1–4 Vahvistetut korruptio- 
tai lahjontatapaukset 
s. 95–96 
Kuvattu luvussa G1–3 Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen 
ja 
havaitseminen (s. 95–96). 
G1–5 Poliittinen vaikuttaminen ja lobbaustoiminta 
s. 97 
G1–6 Maksukäytännöt 
s. 97 

Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
 
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
47 
2. Ympäristötiedot 
EU-taksonomia 
EU-taksonomia eli kestävän taloudellisen toimin-
nan luokitusjärjestelmä on osa EU:n kestävän 
rahoituksen sääntelyä. Taksonomialla pyritään 
lisäämään markkinatoimijoiden yhteistä ymmär-
rystä siitä, mikä on kestävää taloudellista toimin-
taa. Jos taksonomia onnistuu tavoitteessaan, se 
auttaa markkinatoimijoita tunnistamaan ja vertai-
lemaan kestäviä sijoituskohteita aiempaa yhden-
mukaisemmalla tavalla sekä vauhdittaa yksityi-
sen sektorin investointeja niihin. 
Taksonomiaraportointivelvoite koskee myös 
työeläkevakuutusyhtiöitä. Työeläkeyhtiöt kuulu-
vat luokitusjärjestelmä- 
eli taksonomia-asetuk-
sen ((EU) 2020/852) artiklan 8 mukaisessa luo-
kittelussa muihin kuin rahoitusalan yrityksiin. 
Tällöin lakisääteisessä taksonomiakelpoisessa 
osuudessa raportoidaan ainoastaan kiinteistölii-
ketoimintaan liittyvät tunnusluvut. 
Muualla kestä-
vyysraportissa raportoimme toiminnastamme fi-
nanssisektorin toimijana. 
Kiinteistöliiketoimin-
naksi määritellään suorat kiinteistösijoitukset Fi-
nanssivalvonnan tunnuslukujen mukaisesti siten, 
että suoriin sijoituksiin lasketaan ainoastaan 
suorassa omistuksessa olevat kiinteistöt ja 
konserniin kuuluvat kiinteistöyhtiöt. Tunnusluvut 
on laskettu suomalaisen lainsäädännön mukai-
sesti laaditusta konsernitilinpäätöksestä. Koska 
työeläkeyhtiöt harjoittavat kiinteistöliiketoimintaa 
ainoastaan omistamistarkoituksessa, raportointi 
kohdistuu vain rakennusten omistamiseen ja 
hankintaan. 
Taloudellinen toiminta on taksonomian mu-
kaista, kun seuraavat kolme ehtoa täyttyvät: 
1.
 
Toiminta 
edistää merkittävästi vähintään 
yhtä ympäristötavoitetta kuudesta (Substan-
tial Contribution, SC). Taksonomia-asetuk-
sen mukaiset ympäristötavoitteet ovat 
●
 
ilmastonmuutoksen hillintä 
●
 
ilmastonmuutokseen sopeutuminen 
●
 
vesivarojen ja merten luonnonvarojen 
kestävä käyttö ja suojelu 
●
 
siirtyminen kiertotalouteen 
●
 
ympäristön pilaantumisen ehkäisemi-
nen ja vähentäminen 
●
 
biologisen monimuotoisuuden ja 
ekosysteemien suojelu ja ennallista-
minen. 
2.
 
Toiminta 
ei aiheuta merkittävää haittaa 
muille tavoitteille (Do No Significant Harm, 
DNSH). 
3.
 
Toiminta 
on Yhdistyneitten kansakuntien 
YK:n, Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen 
järjestön OECD:n ja Kansainvälisen työjär-
jestön ILO:n eettisten työ- ja ihmisoikeuspe-
riaatteiden toteutumisen varmistavien vähim-
mäistason suojatoimien mukaista (Minimum 
Safeguards, MS). 
Merkittävän edistämisen arviointikriteerit 
Ilmarinen on arvioinut taksonomia-aktiviteettiin 
7.7 Rakennusten hankinta ja omistaminen kuu-
luvaa taloudellista toimintaa seuraavilla ilmas-
tonmuutoksen hillinnän merkittävän edistämisen 
arviointikriteereillä: 
●
 
Ennen 31.12.2020 valmistuneilta rakennuk-
silta edellytetään joko vähintään A-luokan 
energiatodistusta tai kuulumista kansallisen 
tai alueellisen rakennuskannan energiate-
hokkuudeltaan parhaimpaan 15 prosenttiin. 
●
 
1.1.2021 jälkeen valmistuneiden kohteiden 
osalta noudatamme taksonomia-aktiviteettin 
7.1 
Uusien rakennusten rakentaminen
arvi-
ointikriteerejä ilmastonmuutoksen hillinnän 
merkittävälle edistämiselle. 
Jos sijoittumislistoja energiatehokkuudesta ei 
ole tilinpäätöksessä käytettävissä, arviointikritee-
rinä käytetään pelkästään energiatodistuksia. 
Jos samaan kiinteistökohteeseen kuuluu 
useita rakennuksia, joiden energialuokat ovat 
erilaiset, käytetään koko kohteen energialuok-
kana todistusten matalinta energialuokkaa. 
Rakenteilla olevat kohteet luokitellaan takso-
nomiakelpoisiksi, mutta koska energialuokkaa ei 
ole saatavilla, niitä ei huomioida taksonomian 
mukaisuuden arvioinnissa. 
Ilmarisen kiinteistöissä ei ole arvioitu ilmaston-
muutoksen sopeutumisen merkittävän edistämi-
sen kriteerien edellyttämien sopeutumisratkai-
suiden käyttöönottoa. Ilmarisen kiinteistösal-
kussa ei ole myöskään tarkasteltu neljän muun 
ympäristötavoitteen merkittävän edistämisen kri-
teerien täyttymistä, koska työeläkeyhtiöt ovat ar-
vioineet rakentamisen hankinta ja omistaminen -
aktiviteetin osalta merkittävimmiksi ympäristöta-
voitteiksi ilmastotavoitteet. 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
48 
Ei merkittävää haittaa -kriteeristö 
Ilmastonmuutoksen hillinnän ei merkittävää hait-
taa -kriteeristö muiden ympäristötavoitteiden 
osalta täyttyy, jos kiinteistöille on tehty teknisten 
arviointikriteerien mukainen ilmastoriskien ja 
haavoittuvuuden arviointi. Kriteeristö ei täyty kai-
kille kiinteistöille, sillä ilmastoriskiselvityksiä on 
tehty 75 kappaletta, mikä ei vastaa koko raken-
nuskantaamme. 
Vähimmäistason suojatoimet 
Työeläkeyhtiöiden tulkinnan mukaan takso-
nomian raportointivaade koskee ainoastaan kiin-
teistöliiketoimintaa. Tässäkin tapauksessa yhtiöt 
tekevät vähimmäistason suojatoimia koskevan 
analyysin koko liiketoiminnan tasolla, eivätkä 
erikseen kiinteistöliiketoiminnan osalta. Rapor-
toimme ainoastaan taksonomiakelpoisuutta, sillä 
tulkintamme mukaan taksonomian mukaisuuden 
vaatimus vähimmäistason suojatoimenpiteistä ei 
täyty koko liiketoimintamme osalta. Työstämme 
jatkossa vähimmäistason suojatoimenpiteiden 
täyttymistä ja selvitämme toimintamme ihmisoi-
keusriskit ja -vaikutukset. 
Teknisten arviointikriteerien 
tarkastelu 
Ilmarisen kiinteistöliiketoiminnan taksonomian 
teknisten arviointikriteerien täyttymisen tarkaste-
lun ja raportoinnin on toteuttanut ulkopuolinen 
palveluntarjoaja. Selvityksessä on tarkasteltu Il-
marisen 115 kotimaista kiinteistöä ja kiinteistö-
yhtiötä rakennusten hankintaa ja omistamista 
koskevia taksonomiakriteerejä vasten. Kiinteis-
töistämme 47 prosenttia täyttää ilmastonmuutok-
sen hillinnän tekniset arviointikriteerit, kun vä-
himmäistason suojatoimia ei huomioida. 
Taksonomiakelpoisuus ja taksonomian 
mukaisuus 
Lakisääteinen raportointi kiinteistöliiketoi-
minnalle olennaisista aktiviteeteista 
Vuonna 2024 EU:n taksonomia-asetuksen mu-
kaista taksonomiakelpoista liikevaihtoa oli 3 (1) 
prosenttia Ilmarinen-konsernin liikevaihdosta, 
taksonomiakelpoisia pääomamenoja oli 100 
(100) prosenttia Ilmarinen-konsernin pääoma-
menoista ja taksonomiakelpoisia toimintamenoja 
oli 4 (3) prosenttia Ilmarinen-konsernin toiminta-
menoista. 
Tulosindikaattorit on laskettu seuraavasti: 
●
Pääomamenoindikaattori
 
on luokittelukel-
poisten aktivointien osuus kaikista aktivoin-
neista. Tunnusluku on laskettu seuraavasti 
konsernin tiedoista: kiinteistöliiketoiminnan 
nettoaktivoinnit (sisältää hankinnat ja reali-
soinnit) / konsernin nettoaktivoinnit (sisältää 
hankinnat ja realisoinnit). 
●
Liikevaihtoindikaattori
 
on luokitusjärjestel-
mäkelpoisen liikevaihdon osuus koko liike-
vaihdosta. Tunnusluku on laskettu seuraa-
vasti konsernin tiedoista: (tuotot kiinteistösi-
joituksista - kulut kiinteistösijoituksista) / (si-
joitustoiminnan nettotuotto + vakuutusmak-
sutulo + muut tuotot). 
●
Toimintamenoindikaattori
 
on luokitusjär-
jestelmäkelpoisten kulujen osuus kaikista lii-
kekuluista. Tunnusluku on laskettu seuraa-
vasti konsernin tiedoista: kulut kiinteistösijoi-
tuksista / (sijoitustoiminnan kulut + liikekulut). 
Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät 
toiminnot 
Ilmarisen kiinteistöliiketoiminnassa ei toteuteta 
tai rahoiteta ydinvoimaan tai fossiilisiin kaasuihin 
liittyviä toimintoja (ks. taulukko Ydinvoimaan ja 
fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot, s. 49). 
Tästä syystä 
emme raportoi näiden toimintojen 
osuutta liikevaihdosta, pääomamenosta ja toi-
mintamenosta osana lakisääteistä raportointia. 
Ilmarisen EU-taksonomian mukaiset tunnusluvut 
Taksonomiakelpoisuus, % 
Taksonomian mukaisuus, % 
Kiinteistöliiketoiminta 
Liikevaihto 
3 
0 
Toimintameno 
4 
0 
Pääomameno 
100 
0 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
49 
Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot 
Rivi 
Ydinenergiaan liittyvät toiminnot 
1. 
Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotan-
tolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia 
ja käyt-
töönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla 
siten, että 
polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, 
tai sillä 
on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. 
Ei 
2. 
Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön 
tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista 
ja tur-
vallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten 
vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, 
käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on 
täl-
laiseen toimintaan liittyviä vastuita. 
Ei 
3. 
Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai 
prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös 
kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa 
ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, 
tai 
sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. 
Ei 
Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot 
4. 
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita 
käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, 
tai 
sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. 
Ei 
5. 
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita 
käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä tuottavien 
laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on täl-
laiseen toimintaan liittyviä vastuita. 
Ei 
6. 
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita 
käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentamista, 
kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan 
liittyviä 
vastuita. 
Ei 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
50
Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin 
liittyvistä tuotteista tai palveluista saatu osuus liikevaihdosta 
– vuotta 2024 koskevat tiedot 
2024
Merkittävän edistämisen kriteerit
”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit
 
(DNSH: Does Not Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnat (1)
Koodi 
(2)
Liike-
vaihto 
(3)
Osuus 
liike-
vaih-
dosta, 
vuosi 
2024 (4)
Ilmas-
ton-
muu-
tok-
sen 
hillintä 
(5)
Ilmas-
ton-
muu-
tok-
seen 
so-
peu-
tumi-
nen (6)
Vesi 
(7)
Ympä-
ristön 
pilaan-
tumi-
nen (8)
Kierto-
talous 
(9)
Biolo-
ginen 
moni-
muo-
toi-
suus 
(10)
Ilmas-
ton-
muu-
tok-
sen 
hillintä 
(11)
Ilmas-
ton-
muu-
tok-
seen 
so-
peu-
tumi-
nen 
(12)
Vesi 
(13)
Ympä-
ristön 
pilaan-
tumi-
nen 
(14)
Kierto-
talous 
(15)
Biolo-
ginen 
moni-
muo-
toi-
suus 
(16)
Vä-
him-
mäis-
tason 
suoja-
toimet 
(17)
Luokitusjärjes-
telmän mukais-
ten (A.1) tai 
luokitusjärjes-
telmäkelpois-
ten (A.2.) 
osuus liike-
vaihdosta
vuosi 2023 (18)
Luokka mah-
dollistava 
toiminta (19)
Luokka siirty-
mätoiminta 
(20)
Milj. eur
%
K; E; 
E/S
K; E; 
E/S
K; E; 
E/S
K; E; 
E/S
K; E; 
E/S
K; E; 
E/S
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
%
M
T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän 
mukaiset) toiminnat
Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän 
mukaisista) toimin-
noista saatu liikevaihto (A.1)
0
0%
0%
Josta mahdollistavat toiminnat
Josta siirtymätoiminnat
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön 
kannalta kestävät (muut 
kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Rakennusten hankinta ja omistaminen
CCM 7.7.
253
3%
KEL
E/KEL
E/KEL 
E/KEL 
E/KEL
E/KEL
1%
Luokitusjärjestelmäkelpoisista muttei ympäristön 
kannalta kestävistä 
(muista kuin luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista 
saatu liikevaihto 
(A.2)
253
3%
3%
0%
0%
0%
0%
0%
1%
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu 
liikevaihto 
(A.1+A.2)
253
3%
3%
0%
0%
0%
0%
0%
1%
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei- luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu 
liikevaihto
9 066
97%
YHTEENSÄ
9 319
100%
 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
51
Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin 
liittyvien tuotteiden ja palvelujen osuus pääomamenoista 
– vuoden 2024 tiedot 
2024
Merkittävän edistämisen kriteerit
”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit
(DNSH: Does Not Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnat (1)
Koodi 
(2)
Pääoma-
menot (3)
Osuus 
pääoma
me-
noista, 
vuosi 
2024 (4)
Ilmas-
ton-
muu-
tok-
sen 
hillintä 
(5)
Ilmas-
ton-
muu-
tok-
seen 
so-
peu-
tumi-
nen (6)
Vesi 
(7)
Ympä-
ristön 
pilaan-
tumi-
nen (8)
Kierto-
talous 
(9)
Biolo-
ginen 
moni-
muo-
toi-
suus 
(10)
Ilmas-
ton-
muu-
tok-
sen 
hillintä 
(11)
Ilmas-
ton-
muu-
tok-
seen 
so-
peutu-
minen 
(12)
Vesi 
(13)
Ympä-
ristön 
pilaan-
tumi-
nen 
(14)
Kierto-
talous 
(15)
Biolo-
ginen 
moni-
muo-
toi-
suus 
(16)
Vä-
him-
mäis-
tason 
suoja-
toimet 
(17)
Luokitusjärjes-
telmän mukais-
ten (A.1) tai 
luokitusjärjes-
telmäkelpois-
ten (A.2.) 
osuus pää-
omamenoista 
vuosi 2023 (18)
Luokka mah-
dollistava 
toiminta (19)
Luokka siirty-
mätoiminta 
(20)
Milj. eur
%
K; E; 
E/S
K; E; 
E/S
K; E; 
E/S
K; E; 
E/S
K; E; 
E/S
K; E; 
E/S
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
%
M
T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän 
mukaiset) toiminnat
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän 
mukaisten) toimintojen 
pääomamenot (A.1)
0
0%
0%
Joista mahdollistavat toiminnat
Joista siirtymätoiminnat
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön 
kannalta kestävät (muut 
kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Rakennusten hankinta ja omistaminen
CCM 7.7.
84
100%
KEL
E/KEL
E/KEL 
E/KEL 
E/KEL
E/KEL
100%
Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei ympäristön 
kannalta kestävien 
(muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen 
pääomamenot 
(A.2)
84
100%
100%
0%
0%
0%
0%
0%
100%
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot 
(A.1 +A.2)
84
100%
100%
0%
0%
0%
0%
0%
100%
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot
0
0%
YHTEENSÄ
84
100%
 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
52
Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin 
liittyviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvä osuus toimintamenoista 
– vuoden 2024 tiedot 
2024
Merkittävän edistämisen kriteerit
”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit 
(DNSH:Does Not Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnat (1)
Koodi 
(2)
Toiminta-
menot (3)
Osuus 
toiminta-
menoista, 
vuosi 
2024 (4)
Ilmas-
ton-
muu-
toksen 
hillintä 
(5)
Ilmas-
ton-
muu-
tok-
seen 
sopeu-
tumi-
nen (6)
Vesi 
(7)
Ympä-
ristön 
pilaan-
tumi-
nen (8)
Kierto-
talous 
(9)
Biolo-
ginen 
moni-
muo-
toi-
suus 
(10)
Ilmas-
ton-
muu-
toksen 
hillintä 
(11)
Ilmas-
ton-
muu-
tok-
seen 
sopeu-
tumi-
nen 
(12)
Vesi 
(13)
Ympä-
ristön 
pilaan-
tumi-
nen 
(14)
Kierto-
talous 
(15)
Biolo-
ginen 
moni-
muo-
toi-
suus 
(16)
Vähim-
mäis-
tason 
suoja-
toimet 
(17)
Luokitusjärjes-
telmän mukais-
ten (A.1) tai 
luokitusjärjes-
telmäkelpois-
ten (A.2.) 
osuus toimin-
tamenoista 
vuosi 2023 (18)
Luokka mah-
dollistava 
toiminta (19)
Luokka siir-
tymätoiminta 
(20)
Milj. eur
%
K; E; 
E/S
K; E; 
E/S
K; E; 
E/S
K; E; 
E/S
K; E; 
E/S
K; E; 
E/S
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
%
M
T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän 
mukaiset) toiminnat
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän 
mukaisten) toiminto-
jen toimintamenot (A.1)
0
0%
0%
Josta mahdollistavat toiminnat
Josta siirtymätoiminnat
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön 
kannalta kestävät 
(muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Rakennusten hankinta ja omistaminen
CCM 7.7.
110
4%
KEL
E/KEL
E/KEL 
E/KEL 
E/KEL
E/KEL
3%
Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön 
kannalta kestävien 
(muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen 
toimintamenot 
(A.2)
110
4%
4%
0%
0%
0%
0%
0%
3%
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot 
(A.1+A.2)
110
4%
4%
0%
0%
0%
0%
0%
3%
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei- luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot
2 795
96%
YHTEENSÄ
2 905
100%
 

Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
 
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
53
E1 Ilmastonmuutos 
Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva 
siirtymäsuunnitelma (E1–1) 
Ilmarisen liiketoiminnan vaikutukset ilmaston-
muutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumi-
seen ovat suurimmillaan sijoitustoiminnassa. Il-
marisen strategian keskeinen tavoite on sijoittaa 
eläkevarat tuottavasti, turvaavasti ja vastuulli-
sesti. Tämän tavoitteen mukainen sijoitustoi-
minta edellyttää aktiivista vaikuttamista sijoitus-
kohteisiin ja sitä, että kestävyyssiirtymä sekä sii-
hen liittyvät riskit ja mahdollisuudet otetaan huo-
mioon kaikissa sijoituspäätöksissä. 
Sijoitustoimintaa ohjaavat Ilmarisen vastuulli-
sen sijoittamisen periaatteet sekä omaisuusluok-
kakohtaiset ilmastotiekartat. 
Yhdessä ne muo-
dostavat Ilmarisen ilmastonmuutoksen hillintää 
koskevan siirtymäsuunnitelman perustan. Ilmari-
sen toiminnan ilmastovaikutukset sijoitussalkun 
ulkopuolella ovat huomattavan pienet verrattuna 
sijoitustoimintaan, mutta tavoitteenamme on 
määritellä myös niin kutsutun oman operatiivisen 
toiminnan päästöt kattava ilmastotiekartta vuo-
den 2025 aikana. 
Ilmarisen ilmastotiekarttoja ohjaa Ilmarisen 
hallituksen vuonna 2019 asettama tavoite hiili-
neutraalista sijoitussalkusta vuoden 2035 lop-
puun mennessä. Tavoite on linjassa Suomen 
valtion asettaman kansallisen hiilineutraalisuus-
tavoitteen kanssa. Vuonna 2021 tavoitetta täy-
dennettiin, kun sitouduimme tavoittelemaan Pa-
riisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen tavoitteen 
mukaista nettonollasalkkua vuoteen 2050 men-
nessä. Allekirjoitimme Paris Aligned Investment 
Initiative -sijoittaja-aloitteen Net Zero Asset 
Owner Commitment -sitoumuksen. Aloitteen mu-
kaisesti Ilmarinen pyrkii sijoitustoiminnallaan 
saavuttamaan absoluuttisia päästövähennyksiä 
reaalitaloudessa sijoittajille mahdollisilla kei-
noilla. 
Ilmarisen laatimat omaisuusluokka- 
ja instru-
menttikohtaiset ilmastotiekartat kattavat toimen-
piteitä sekä välitavoitteita, joilla pyrimme vähen-
tämään salkun kasvihuonekaasupäästöjä ja kas-
vattamaan sen positiivisia ilmastovaikutuksia eli 
niin kutsuttua kädenjälkivaikutusta. 
Nämä tiekar-
tat kattoivat noin puolet Ilmarisen sijoitusomai-
suudesta vuoden 2024 lopussa. 
Ilmarisen ilmastotiekartat on hyväksytty vas-
tuullisen sijoittamisen johtoryhmässä toimitus-
johtajan valtuuksin. Ilmastotiekartan toteutta-
mista tukevat vastuullisen sijoittamisen periaat-
teet on hyväksynyt Ilmarisen hallitus. 
Tavoitteenamme 
on päivittää sijoitustoimintaa 
koskevia ilmastotiekarttojamme vuoden 2025 
aikana, 
jolloin tarkastelemme myös tavoit-
teenasetantaamme ja päivitämme sitä tarvitta-
essa viimeisimmät 
ilmastotieteen suositukset 
huomioon ottaen. 
Ilmarisen liiketoimintaan ei liity keskeisiä 
omaisuuseriä tai tuotteita, jotka aiheuttaisivat 
huomattavia tulevia kasvihuonekaasupäästöjä 
käyttöikänsä aikana. Sijoitustoiminnan konteks-
tissa tulee kuitenkin tarkastella sijoituskohteiden 
lukkiutuneita päästöjä, jotka voivat johtaa sal-
kussa arvonmenetyksiin. Ilmarinen hallitsee luk-
kiutuneisiin päästöihin liittyvää siirtymäriskiä esi-
merkiksi hiiliriippuvaisten yritysten poissulkemi-
sen avulla. Lisää Ilmarisen ilmastoriskien hallin-
tatoimista kerrotaan SBM–3 Olennaiset vaiku-
tukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuo-
rovaikutus strategian ja liiketoimintamallin 
kanssa -tiedonantovaatimuksien yhteydessä (s. 
59–62). 
Ilmarisen liiketoiminnassa ei ole pääomame-
noja, jotka liittyvät hiileen, öljyyn ja kaasuun liit-
tyvään taloudelliseen toimintaan, eikä Ilmarista 
ole suljettu EU:n Pariisin sopimuksen mukaisten 
vertailuarvojen ulkopuolelle. 
Ilmarisen sijoitustoiminnan ilmastotiekarttoja 
ja niiden täytäntöönpanoa on kuvattu tarkemmin 
omaisuusluokittain seuraavissa kappaleissa. 
Suorat listatut osake- ja yritysten joukkovel-
kakirjalainasijoitukset 
Ilmarisen sijoitustoiminnassa tähdätään suoran 
listatun osake- ja yritysten joukkovelkakirjalaina-
salkun painotetun hiili-intensiteetin vähenemi-
seen 30 prosentilla vuoteen 2025 ja 50 prosen-
tilla vuoteen 2030 mennessä vuoden 2020 lähtö-
tasosta. Lisäksi olemme asettaneet tavoitteen si-
joituskohteidemme omien ilmastotavoitteiden 
kunnianhimolle siten, että niiden tulisi olla lin-
jassa kahden asteen skenaariomallin kanssa 
vuonna 2025 ja vastata 1,5 asteen päästövä-
hennysskenaariota vuonna 2030. Odotamme 
näiden ja muiden salkulle asetettujen ilmastota-
voitteiden tukevan absoluuttisia päästövähen-
nyksiä reaalitaloudessa 1,5 asteen päästövä-
hennyspolun mukaisesti. 
Lisää ilmastotavoit-
teista, niiden mittareista ja suoriutumisestamme 
voi lukea raportin osiosta E1–4 Ilmastonmuutok-
sen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät 
tavoitteet
(s. 65–76). 

Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
54 
Suorien listattujen osake- ja yritysten joukko-
velkakirjalainasijoitusten ilmastotiekartan toteu-
tumisen mahdollistaa laaja valikoima hiilestä ir-
tautumisen keinoja, joiden vaikuttavuutta pyri-
tään lisäämään jatkuvasti. Esimerkkejä hyödyn-
tämistämme keinoista ovat: 
●
 
ilmastoriskien analysointi ja hallinta 
●
 
ilmastoratkaisuihin sijoittaminen 
●
 
sijoittaminen siirtymävaiheessa oleviin yrityk-
siin tai yrityksiin, joilla on mahdollisuuksia ja 
halua siirtyä vähähiiliseen talouteen 
●
 
hiiliriippuvaisista sijoituksista irtautuminen 
●
 
vaikuttaminen runsaspäästöisiin yrityksiin il-
mastosiirtymän edistämiseksi 
●
yhteistyön, ilmastotoimien, kumppanuuksien 
ja uusien ilmastoratkaisujen edistäminen.
Olemme toteuttaneet ilmastotiekarttamme 
mukaisia päästövähennyksiin pyrkiviä toimia. Ir-
tauduimme vuonna 2021 suorassa osakesal-
kussa ja vuonna 2022 suorassa yritysten joukko-
velkakirjalainasalkussa sijoituksista yrityksiin, 
jotka louhivat kivihiiltä tai suunnittelevat uusia in-
vestointeja kivihiileen energiantuotannossa. 
Vuonna 2023 poissuljimme molemmista sal-
kuista öljyhiekkaa hyödyntävät yritykset. 
Sa-
mana vuonna Ilmarisessa otettiin käyttöön suo-
rille osakesijoituksille MSCI Climate Action -ver-
tailuindeksi. 
Se huomioi yritysten ilmastotoimet 

Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
55 
ja kasvattaa salkun altistusta yrityksille, jotka toi-
minnassaan edistävät siirtymistä kohti vähähii-
listä taloutta. 
Vuonna 2024 suoran listatun osakesalkun pai-
notettu hiili-intensiteetti laski 62 prosenttia ja 
suoran yritysten joukkovelkakirjalainasalkun vas-
taava lukema 51 prosenttia vertailuvuodesta 
2020. Olemme linjassa näille mittareille asetta-
mamme tavoitepolun kanssa. Suoriutumis-
tamme tähän ja muihin asettamiimme tavoittei-
siin nähden on kuvattu tarkemmin raportin osi-
ossa E1–4 Ilmastonmuutoksen hillintään ja sii-
hen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet
(s. 65–76). 
Ilmarisen osake- ja korkosijoitusliiketoiminta ei 
kuulu luokitusjärjestelmäasetuksen ((EU) 
2020/852) eli EU-taksonomian nojalla annettujen 
ilmastonmuutokseen sopeutumista tai sen hillin-
tää koskevien delegoitujen asetusten sovelta-
misalaan, joten tähän liittyviä tietoja ei erikseen 
raportoida. 
Ilmarisen ilmastotiekartta suorille listatuille 
osakesijoituksille ja yritysten joukkovelkakirjalai-
nasijoituksille on visualisoitu sivulla 53. 
Kotimaiset kiinteistösijoitukset 
Kotimaiselle kiinteistösijoitustoiminnalle on ase-
tettu päästövähennystavoitteita, jotka kattavat 
sekä rakennuttamistoimintamme että 
kiinteistöjen käytön aikaisesta energiankulutuk-
sesta aiheutuvat päästöt. Tavoittelemme vuo-
teen 2030 mennessä 30 prosentin vähennystä 
rakennuttamistoiminnan hiili-intensiteetissä vuo-
den 2020–2022 keskiarvoon perustuvaan lähtö-
tasoon verrattuna. 
Käytön aikaisten päästöjen 
osalta vähennystavoite on 80 prosenttia vuosien 
2018–2020 hiili-intensiteetin keskiarvosta. 
Vuonna 2030 kiinteistöihin ostamamme ener-
gian tulisi olla CO
2
-vapaata. 
Ilmarisen kotimaisten kiinteistöjen päästövä-
hennystavoitteen yhteneväisyyttä 1,5 asteen ta-
voitteen kanssa on tarkasteltu hyödyntäen 
SBTi:n Buildings-sektoristandardin tavoit-
teenasetantatyökalua (v1.0). Kiinteistötyypistä 
riippuen tieteeseen pohjautuvat tavoitetasot 
vaihtelivat käytön aikaisille päästöille 60 ja 80 
prosentin välillä tavoitekaudella 2018–2030. Il-
marisen käytönaikaisille päästöille asetettu ta-
voite kattaa tällä hetkellä Ilmarisen omat ener-
giahankinnat, eikä se siten ole täysin vertailukel-
poinen työkalulla mallinnettujen päästövähen-
nyspolkujen kanssa. Tätä ja muita kotimaisille 
kiinteistösijoituksille asetettuja tavoitteita kuva-
taan tarkemmin E1–4 Ilmastonmuutoksen hillin-
tään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet -
tiedonantovaatimuksen yhteydessä
(s. 65–76). 
Kotimaisen kiinteistösijoitusliiketoiminnan il-
mastotiekartassa huomioidaan koko kiinteistön 
elinkaari, ja pyrimme aktiivisesti vähentämään 
sekä käytön että rakentamisen aikaisia päästöjä. 
Varsinaisten päästövähennystavoitteiden lisäksi 
olemme asettaneet konkreettisia päämääriä esi-
merkiksi käyttövaiheen energiaan, rakennusjät-
teen käsittelyyn ja kestävyyden kokonaisvaltai-
sesti huomioiviin ympäristöluokituksiin eli sertifi-
kaatteihin liittyen. Keskeisiä tiekartan tavoitteita 
mahdollistavia elementtejä ovat energia- 
ja ma-
teriaalitehokkuuden parantaminen sekä käytettä-
vän energian ja materiaalien vähähiilistyminen. 
Kiinteistön elinkaaren vaiheisiin kohdistetaan toi-
mia niille erikseen määritellyillä toimenpidekoko-
naisuuksilla: 
●
 
Kaavoitusvaiheessa vaikutamme rakentami-
sen hiilijalanjälkeen keskustelemalla viran-
omaisten kanssa. Pyrimme viemään omia il-
mastotavoitteitamme ja toimintamalleja kaa-
voituksen lähtökohdiksi. 
●
 
Suunnittelussa rakentamisen materiaalien ja 
käytön aikaisen energiamuodon valinnassa 
ilmastonäkökohdat sekä EU-taksonomia 
ovat keskeisiä kriteerejä, ja hankekohtaisen 
hiilijalanjäljen laskenta kuuluu kaikkeen uu-
disrakentamiseemme. 
●
 
Kartoitamme aina mahdollisuudet paikallis-
ten uusiutuvan energian tuotantoratkaisujen 
käyttöönotolle. 
●
 
Rakennusliikkeiden kanssa tehtävällä tiiviillä 
yhteistyöllä varmistetaan ilmastoimien sovel-
taminen materiaalihankinnoissa, työmaa-
toimintojen energiankulutuksessa sekä ra-
kennusjätteen käsittelyssä. 
●
 
Käyttövaiheessa kehitämme aktiivisesti kiin-
teistöjemme energiatehokuutta ja valit-
semme energiamuodoiksi päästöttömiä vaih-
toehtoja aina mahdollisuuksien mukaan. 
●
 
Kiinteistömme suunnitellaan pitkäikäisiksi ja 
ilmastokestäviksi ilmastoriskiarvion havain-
not huomioiden. Purkamispäätöksiä tarkas-
tellaan kriittisesti ilmastonäkökohdista käsin, 
ja korjausrakentaminen sekä rakennuksen 
käyttötarkoituksen muutos ovat ensisijaisia 
vaihtoehtoja. 
Kotimaisten kiinteistösijoitusten tiekartan peri-
aatteita ja tavoitteita viedään käytännön toteu-
tukseen ylläpidon, suunnittelun ja rakennuttami-
sen sopimuksilla ja sisäisillä ohjeistuksilla. Vuo-
desta 2021 kaikki ostamamme sähkö on ollut 

Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
56 
CO
2
-vapaata. Olemme sitoutuneet työ- ja elin-
keinoministeriön energiatehokkuussopimuksiin, 
ja aikomuksenamme on liittyä tämän sopimus-
kauden päättyessä seuraavaan ohjelmaan. 
Vuonna 2024 omistamaamme logistiikkakeskuk-
seen asennettiin Suomen toistaiseksi suurin kat-
toasenteinen aurinkovoimala, jonka odotettu 
vuosituotto on 1,6 gigawattituntia (GWh) sähköä. 
Lisäksi vuodesta 2022 kaikki uudiskohteemme 
ovat vastanneet EU-taksonomian ilmastonmuu-
toksen hillinnän merkittävän edistämisen kritee-
reitä. Materiaalitehokkuuteen ja rakennusjätteen 
käsittelyyn liittyviä tavoitteitamme tukee kestä-
vän purkamisen green deal -sopimus, johon si-
touduimme vuonna 2020. 
Vuonna 2024 kotimaisen kiinteistösalkun käy-
tönaikainen hiili-intensiteetti laski 62 prosenttia 
perusarvosta (vuosien 2018–2020 keskiarvo), ja 
olemme saavuttaneet vuodelle 2025 asetetun 
tavoitteen etuajassa. Suoriutumistamme tähän 
ja muihin asettamiimme tavoitteisiin nähden on 
kuvattu tarkemmin raportin osiossa E1–4 Ilmas-
tonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen 
liittyvät tavoitteet (s. 65–76). 
Ilmarisen kotimainen kiinteistösijoitustoiminta 
kuuluu luokitusjärjestelmäasetuksen ((EU) 
2020/852) eli EU-taksonomian nojalla annettujen 
ilmastonmuutokseen sopeutumista tai sen 

Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
57 
hillintää koskevien delegoitujen asetusten sovel-
tamisalaan. Vuonna 2024 taksonomiakelpoinen 
liikevaihtomme sekä toiminta- ja pääomame-
nomme liittyvät kiinteistöinvestointeihin. 
Takso-
nomian tekniset arviointikriteerit täyttäviä kiin-
teistöjä oli vuoden lopussa 54 kappaletta. Py-
rimme aktiivisesti kasvattamaan kriteerit täyttä-
vien kiinteistöjen määrää parantamalla niiden 
energiatehokkuutta perusparannusten yhtey-
dessä. Ilmarisen taksonomiatiedot on raportoitu 
pääomamenojen, liikevaihdon ja toimintakulujen 
osalta raportin luvussa EU-taksonomia
(s. 47–
52). Muita yksittäisiä siirtymäsuunnitelmaan liit-
tyviä investointeja on kuvattu tarkemmin E1–3 Il-
mastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin 
liittyvät toimet ja resurssit -tiedonantovaatimuk-
sen yhteydessä (s. 63–65). 
Ilmarisen ilmastotiekartta kotimaisille kiinteis-
tösijoituksille on visualisoitu sivulla 55. 
Kansainväliset kiinteistösijoitukset 
Kansainvälisen kiinteistösijoitussalkun päästövä-
hennystavoitteet pohjautuvat ulkoisten varain-
hoitajien omiin ilmastotavoitteisiin, joiden kunni-
anhimoon pystymme vaikuttamaan aktiivisella 
dialogilla. Tavoitteenamme on vähentää suorien 
kansainvälisten kiinteistösijoitusten käytön aikai-
sia päästöjä bruttoalaa kohden 15 prosenttia 

Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
58 
vuoteen 2025 ja 25 prosenttia vuoteen 2030 
mennessä vuoden 2021 lähtötasosta. Tavoitteen 
yhteneväisyyttä 1,5 asteen päästövähennysta-
voitteen kanssa ei ole toistaiseksi todennettu, ja 
tavoitetasoa 
arvioidaan uudelleen ilmastotiekart-
tojen päivitystyön yhteydessä tulevina vuosina. 
Tätä ja muita kansainvälisille kiinteistösijoituk-
sille asetettuja tavoitteita kuvataan tarkemmin 
raportin osiossa E1–4 Ilmastonmuutoksen hillin-
tään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet 
(s. 65–76). 
Kansainvälisen kiinteistösijoitustoiminnan eri-
tyispiirteet, kuten pitkä sijoitushorisontti, paikalli-
suus ja varainhoitajien keskeinen rooli, ovat reu-
naehtoja vaikuttavalle ilmastotiekartalle. 
Sen 
keskeiset elementit rakentuvat sidosryhmiemme 
kanssa käydyn vuoropuhelun varaan: 
●
 
varainhoitajien valinta ja salkun rakentami-
nen siten, että ilmastoriskien hallinta ja pääs-
tövähennystavoitteemme huomioidaan pää-
töksenteossa 
●
 
vaikuttaminen useiden kanavien kautta ja 
aktiivinen omistajuus vaikuttamiskäytäntöjä 
jatkuvasti kehittäen 
●
 
jatkuva seuranta olennaisimpia tunnuslukuja 
tarkkailemalla ja keskustelemalla varainhoi-
tajien kanssa tunnuslukujen kehityksestä 
●
 
jäsenyydet erilaisissa rahoitussektorin orga-
nisaatiossa, joiden tavoitteena on muun mu-
assa jakaa parhaita käytäntöjä sijoittajille 
salkun ilmastoperformanssin tueksi. 
Kansainvälisen kiinteistösijoittamisen ilmasto-
tiekartan toimeenpanon tärkeimpiä askelmerk-
kejä ovat tähän mennessä olleet päästöjen seu-
raaminen ja mittaaminen yhteistyössä varainhoi-
tajien kanssa sekä raportoinnin lisääminen. 
Vuonna 2024 kansainvälisen kiinteistösijoitus-
salkun hiili-intensiteetti oli laskenut 45 prosenttia 
vertailuvuodesta 2021. Olemme linjassa asetta-
mamme tavoitepolun kanssa. Suoriutumis-
tamme tähän ja muihin asettamiimme tavoittei-
siin nähden on kuvattu tarkemmin raportin osi-
ossa E1–4 Ilmastonmuutoksen hillintään ja sii-
hen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet
(s. 65–76). 
Ilmarisen kansainvälinen kiinteistösijoitustoi-
minta ei kuulu luokitusjärjestelmäasetuksen 
((EU) 2020/852) eli EU-taksonomian nojalla an-
nettujen ilmastonmuutokseen sopeutumista tai 
sen hillintää koskevien delegoitujen asetusten 
soveltamisalaan. 
Ilmarisen ilmastotiekartta kansainvälisille kiin-
teistösijoituksille on visualisoitu sivulla 56. 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
59 
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mah-
dollisuudet sekä 
niiden vuorovaikutus 
strategian ja liiketoimintamallin 
kanssa (ESRS 2, SBM–3) 
Ilmariselle olennaiset liiketoiminnan harjoittami-
seen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet 
tunnistettiin kaksinkertaisessa olennaisuusana-
lyysissä. 
Ne on kuvattu tarkemmin luvussa 
ESRS 2 Yleiset tiedot, 
tiedonantovaatimuksessa 
SBM–3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdol-
lisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja 
liiketoimintamallin kanssa (s. 32–36). Keskeisim-
mät havainnot on koottu oheiseen taulukkoon, 
jossa on myös kommentoitu soveltamiamme 
hallintakeinoja. Näiden hallintakeinojen perus-
tana toimivat Ilmarisen vastuullisen sijoittamisen 
periaatteet, omaisuusluokkakohtaiset ilmastotie-
kartat sekä 
sijoitustoiminnan riskienhallinnan 
käytännöt. 
Ilmarisen resilienssianalyysi 
Ilmarisen toiminnan ilmastokestävyyttä eli -re-
silienssiä on arvioitu nykyisen toimintaympäris-
tön huomioivan riskiarvion lisäksi lyhyellä, keski-
pitkällä ja pitkällä aikavälillä salkkutasolla. Koska 
sijoituksemme on hajautettu, ja sijoitushorisont-
timme on pitkä, meille on tärkeää ymmärtää il-
mastonmuutoksen vaikutuksia 
Vaikutukset 
Riskit ja mahdollisuudet 
Hallinnan keinot Ilmarisessa 
Ilmarinen voi sijoituspäätöksillään ja 
omistajaohjauksella edistää salkun vähähiilistymistä 
ja tukea yritysten ilmastotoimia. Näihin positiivisiin 
vaikutuksiin lukeutuvat myös kiinteistösalkun 
energiatehokkuustoimet ja uusiutuvaan energiaan 
perustuviin energiaratkaisuihin investoiminen. 
Olennaisimmat negatiiviset ilmastovaikutukset 
liittyvät sijoituskohteiden kasvihuonekaasu- 
päästöihin ja energiankulutukseen. 
Ilmarisen merkittävimmät ilmastoriskit liittyvät 
sijoitussalkun altistumiseen sään ääri-ilmiöille ja 
vähähiiliseen talouteen siirtymisestä aiheutuviin 
muutoksiin, jotka voivat vaikuttaa negatiivisesti 
erityisesti niihin valmistautumattomien 
sijoituskohteiden arvoon. Lisäksi jos omat 
ilmastotoimemme jäisivät riittämättömiksi, voimme 
altistua maineriskille. 
Ilmastoratkaisuihin sijoittaminen ja siirtymätoimien 
edellyttäminen salkkuyrityksiltä turvaa sijoitusten 
arvon säilymistä ja kasvua. Tämä koskee myös 
kiinteistösalkkua, jonka ilmastokestävyyden 
parantaminen ja vähähiilisyyttä tukevat ratkaisut 
voivat parantaa markkina-asemaamme. Lisäksi 
Ilmarisen tarjoamat työkykypalvelut voivat 
tulevaisuudessa vastata organisaatioiden 
tarpeeseen hallita henkilöstöön kielteisesti 
vaikuttavia ilmastoriskejä. 
Ilmarisen vastuullisen sijoittamisen periaatteet 
ohjaavat sijoitustoimintaamme vähentämään 
salkkumme kielteisiä ja lisäämään myönteisiä 
ilmastovaikutuksia. Seuraamme ja pyrimme 
parantamaan suoriutumistamme salkkudataan 
perustuvilla mittareilla. Ne kannustavat meitä 
vähentämään salkun hiili-intensiteettiä ja toisaalta 
esimerkiksi lisäämään ilmastoratkaisuihin 
kohdistuvien sijoitusten määrää. Nämä tavoitteet on 
määritelty Ilmarisen ilmastotiekartoissa, joiden 
toimenpiteitä ja tavoitetasoja päivitetään 
säännöllisesti Ilmarisen hallituksen valvomana. 
Ilmastoriskien tunnistaminen ja arviointi on osa 
sijoitustoiminnan riskienhallintaa, ja hyödynnämme 
riskiarvioissa omaisuusluokkakohtaisia metodeja. 
Yksi keskeisimmistä käyttämistämme keinoista 
hallita ilmastoriskiä on listatuille osakesijoituksille 
sovellettu ilmastoindeksi, joka mahdollistaa si-
joitussalkun tehokkaan ohjaamisen ilmas-
tonäkökulmien osalta. Muita riskien 
hallinnassa käyttämiämme työkaluja ovat muun 
muassa: 
• salkkutasolla tehtävä simulaatio 
ilmastonmuutoksen vaikutuksista tuottoihin ja 
vakavaraisuusmittareihin 
• sijoituskohdetason yksittäisten yritysten tavoitteet 
ja toimialojen odotetut kehityskulut huomioiva 
eteenpäin katsova skenaariomalli 
• kiinteistöjen ilmastoriskiarviot. 

Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
60 
sijoitustuottoihimme tulevina vuosikymmeninä. 
Työeläkejärjestelmän kestävyyden kannalta il-
mastonmuutoksen merkitys myös vastuuvelan 
kehitykselle on olennainen osa kokonaisarviota, 
ja olemme luoneet vakuutusliikkeelle erilaisia il-
mastoskenaarioita huomioivan ennustemallin. Il-
marisen omaa operatiivista toimintaa ei ole huo-
mioitu tässä resilienssianalyysissä, sillä ilmas-
tonmuutoksen vaikutukset asiantuntijatyölle on 
arvioitu vähäisiksi.
Liiketoimintamallimme perustana on lakisää-
teinen velvollisuus tuottaa eläketurvaa, 
ja re-
silienssianalyysin johtopäätöksiä voidaan hyö-
dyntää ennen kaikkea sijoitustoiminnassa. Ilma-
rinen kykenee allokaatiopäätöksillään vähentä-
mään ilmastoriskien aiheuttamia taloudellisia 
vaikutuksia. 
Hajauttamalla sijoitusomaisuu-
temme laajasti toimialoittain, maantieteellisesti ja 
omaisuusluokittain ilmastoriskejä voidaan hallita 
muiden sijoitusomaisuuteen kohdistuvien riskien 
tapaan. Käytännössä ymmärryksemme salkun il-
mastokestävyydestä voi heijastua ilmastotoi-
miimme esimerkiksi salkun ilmastotavoitteita tai 
hyödyntämäämme ilmastoindeksiä määriteltä-
essä.
Sijoitussalkun ilmastokestävyys
Arvioimme sijoitussalkkumme kaikkien omai-
suusluokkien ilmastokestävyyttä sijoitustuottojen 
ja vakavaraisuuden osalta kvantitatiivisesti. Ana-
lyysissä on käytetty kaupallista ohjelmistoa, 
jossa Ilmarisen sijoitusstrategian kestävyyttä ar-
vioidaan ohessa esitellyissä ilmastoskenaa-
rioissa. Käytetyt ilmastoskenaariot pyrkivät huo-
mioimaan ilmastonmuutokseen liittyvien fyysis-
ten riskien ja siirtymäriskien vaikutukset Ilmari-
sen sijoitussalkun omaisuusluokkien tuottoihin ja 
edelleen Ilmarisen vakavaraisuuteen eri aikajän-
teillä (0–1 vuotta, 1–5 vuotta ja yli 5 vuotta). 
Nämä ovat yhdenmukaisia muussa raportoin-
nissa sovelletun lyhyen, keskipitkän ja pitkän ai-
kahorisontin kanssa. 
Ilmastonmuutoksen vaikutukset lasketaan 
makrotaloudellisella mallilla, joka arvioi muun 
muassa bruttokansantuotteen, inflaation ja talou-
dellisen hyödyn muutoksia eri maille ja toimi-
aloille. Muutokset huomioidaan edelleen eri sijoi-
tusten odotetuissa tuotoissa ja tuottoihin liittyvää 
epävarmuutta arvioidessa. 
Viimeisin simulaatio Ilmarisen sijoitussalkulle 
toteutettiin elokuussa 2024. Simulaation lähtötie-
toina käytettiin saman vuoden heinäkuun 31. 
päivän allokaatiota ja vakavaraisuuslukuja. Ilma-
risen ilmastotiekartan mukaiset salkun 
ohjauskeinot heijastuvat skenaarioihin yhteis-
kunnan reaalitaloudessa tapahtuvana vähähiilis-
tymisenä, eikä niitä ole erikseen simuloitu. 
Skenaarioanalyysin pohjalta voidaan todeta, 
että Ilmarisen hajautettu sijoitusomaisuus kestää 
kaikki testatut ilmastoskenaariot vähintään seu-
raavan kymmenen vuoden aikana. Testatuista 
skenaarioista sijoitussalkulle epäedullisin oli Net 
Zero Financial Crisis -skenaario, jossa vakava-
raisuusasteen ero perusskenaarioon oli alimmil-
laan 7,4 prosenttiyksikköä. Tässäkin tilanteessa 
Ilmarisen vakavaraisuusasema säilyi 
1,5:ssä, 
mikä kertoo riskinkantokyvyn riittävyydestä. 

 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
61 
Skenaarioanalyysissä arvioidaan ilmastomuu-
toksen vaikutuksia hyödyntämällä ennalta määri-
tettyjä skenaarioita, jotka kuvaavat mahdollista, 
mutta kuvitteellista tapahtumien kulkua. Skenaa-
riot eivät ole ennusteita tai ennustuksia, vaan nii-
den tarkoitus on kuvata mahdollisten muutosten 
pääelementtejä yksityiskohtaisten kuvausten si-
jaan. Sijoitustuoton ja vakavaraisuusmittareiden 
osalta ei tämän ennalta määräytyneisyyden ta-
kia voida laskea luottamusvälejä tai hajontalu-
kuja kuvaamaan ennusteen tarkkuutta. Ilmaston-
muutoksen vaikutus pääomamarkkinoiden tule-
viin tuottoihin ja edelleen Ilmarisen vakavarai-
suuteen sisältää myös itsessään merkittäviä 
epävarmuustekijöitä. Nämä epävarmuustekijät 
liittyvät erityisesti siihen, miten laajasti markkinat 
keskimäärin jo tässä hetkessä hinnoittelevat il-
mastonmuutoksen tulevia vaikutuksia sekä mi-
ten voimakkaasti ja nopeasti muuttuva ilmasto 
lopulta vaikuttaa yritysten toimintaan. 
Vakuutusliikkeen ilmastomallinnus 
Ilmarisessa arvioitiin vuonna 2023 ensimmäistä 
kertaa ilmastonmuutoksen vaikutusta vakuutus-
liikkeeseen. Keskeisimmät muuttujat tässä simu-
loinnissa ovat syntyvyys, kuolevuus ja nettomaa-
hanmuutto, joihin ilmastonmuutoksen vaikutuk-
sia on arvioitu tutkimuskirjallisuuteen nojaavia 
Sijoitussalkun resilienssianalyysissä hyödynnetyt ilmastoskenaariot 
Analyysissä noin 2,5 asteen globaalia ilmaston lämpenemistä simuloivaa 
Baseline
-skenaariota verrattiin kolmeen erilaiseen siitä poikkeavaan 
skenaarioon. 
Orderly Net Zero by 2050 (NZ):
 
Globaalit kasvihuonekaasupäästöt saavuttavat nettonollan vuoteen 
2050 mennessä, ja maailmanlaajuinen keski-
lämpötilan nousu vakiintuu 1,5 asteeseen vuoteen 2100 
mennessä. Skenaario edustaa kunnianhimoisessa mutta hallitusti 
toteutetussa kestävyys-
siirtymässä 
ilmeneviä riskejä ja mahdollisuuksia. Tämän skenaarion kunnianhimoiset 
ilmastopoliittiset toimet kattavat muun muassa hiilidioksidin 
globaalin hinnoittelun, energiaverotuksen uudelleentarkastelun, 
fossiilisten polttoaineiden käytön asteittaisen lopettamisen, 
energiatehokkuusvaa-
timukset sekä uusiutuvan energian, sähköajoneuvojen sekä 
metsittämisen laaja-alaisen tukemisen. Lisäksi skenaarion pohjaoletuksena 
on uusien 
sähköntuotantoteknologioiden, kuten vedyn hyödyntämisen ja hiilidioksidin 
talteenoton sekä varastoinnin, osoittautuminen toteuttamiskelpoisiksi. 
Fyysisten ilmastoriskien ohella myös transitioriskien taloudelliset 
vaikutukset jäävät vähäisiksi, sillä rahoitusmarkkina pystyy 
sopeutumaan asteit-
tain tapahtuviin muutoksiin, eikä maailmantalous kriisiydy. 
 
Net Zero Financial Crisis (NZFC):
 
Kansainvälisiin ilmastotavoitteisiin päästään samassa aikataulussa 
ja samojen keinojen vauhdittamana kuin 
Orderly Net Zero by 2050 -skenaariossa, mutta siirtymä tapahtuu 
hallitsemattomasti aiheuttaen huomattavia häiriöitä taloudessa. Fyysisten 
ilmas-
toriskien taloudelliset vaikutukset jäävät maltillisiksi, mutta transitioriskien 
rooli korostuu ilmastoriskien äkillisestä hinnoittelusta johtuen. Skenaa-
riossa fossiilitaloutta tukevat sijoituskohteet kadottavat arvonsa 
nopeasti, kun nettonollatavoitteisiin sitoutuneet sijoittajat luopuvat 
niistä kuluvan 
vuosikymmenen puolivälissä. 
High Warming (HW):
 
Maapallon keskilämpötila kohoaa noin 3,7 astetta vuoteen 2100 
mennessä, mikä johtaa vakavien fyysisten ilmastoriskien 
toteutumiseen kaikkialla maailmassa. Skenaarion korkeammat keskilämpötilat 
vaikuttavat työvoiman ja maatalouden tuottavuuteen negatiivisesti, 
ja äärimmäisten sääilmiöiden aiheuttamat infrastruktuurivauriot aiheuttavat 
suoria tappioita ja välillisiä vaikutuksia talouteen toimitusketjujen häiri-
öiden kautta. Vaikutukset rahoitusmarkkinoihin ovat huomattavat jo 2020- ja 2030-luvuilla talouden suorituskyvyn heikentyessä. 

Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
62 
oletuksia vasten. Ennusteen aikajänne on pitkä, 
ja arvioitu aikahorisontti ulottuu aina vuoteen 
2090 asti, koska ilmastonmuutos vaikuttaa hi-
taasti väestön kehitykseen. Oleellisin vaikutus 
tunnistettiin olevan nettomaahanmuutolla, joka 
kasvattaa työllisten määrää ja sitä kautta vahvis-
taa eläkejärjestelmän pitkän aikavälin rahoitusta, 
jos maahanmuuttajien integroimisessa onnistu-
taan. Vaikutus Ilmarisen vakuutusliikkeeseen 
muodostuu poikkeamariskistä muihin yhtiöihin, 
koska laskuperusteet ovat yhteiset. Ilmaston-
muutos vaikuttaa myös toimialarakenteisiin, 
mutta niiden vaikutuksia ei ole arvioitu. Arvioita-
van ajanjakson pituus ja ilmastonmuutoksen vai-
kutukset käytettyihin oletuksiin aiheuttavat epä-
varmuutta ennusteeseen. Liiketoiminnallisiin syi-
hin vedoten analyysin muuttujista ei anneta 
tässä raportissa tarkempia tietoja.
 
Ilmastonmuutoksen hillintään ja sii-
hen sopeutumiseen liittyvät toiminta-
periaatteet (E1–2) 
Liiketoimintamme olennaisimmat ilmastonmuu-
tokseen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdolli-
suudet liittyvät sijoitussalkkuumme. Siksi keskei-
simmät ilmastonmuutokseen liittyvät toimintape-
riaatteemme määritetään Ilmarisen vastuullisen 
sijoittamisen periaatteissa, jotka koskevat 
kaikkea sijoitustoimintaamme. Yleisten toiminta-
periaatteiden lisäksi ne sisältävät teemakohtai-
set periaatteet ympäristölle, ihmisoikeuksille, 
omistajaohjaukselle sekä verokäytännöille. 
Näistä ympäristöperiaatteet kattavat sijoitustoi-
mintaamme ohjaavat ilmastoperiaatteet, joissa 
määritetään lähestymistapamme ilmastoon liitty-
vien riskien ja mahdollisuuksien sekä ilmastovai-
kutusten huomioimiseen sijoitustoiminnassa. 
Tämä tarkoittaa sekä hillintä- että sopeutumisnä-
kökulman integrointia toimintatapoihimme. Li-
säksi kiinteistösalkun hallinnassa korostuvat uu-
siutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen liit-
tyvät näkökulmat. 
Ilmastoperiaatteidemme avulla pyrimme 
●
vähentämään fyysisten ilmastoriskien sekä 
siirtymäriskien negatiivisia vaikutuksia sijoi-
tustemme arvoon ja sijoitustuottoihimme tun-
nistamalla näitä riskejä 
●
turvaamaan sijoitustemme pitkän aikavälin 
arvonluontia ohjaamalla sijoituksia ilmasto-
ratkaisuihin ja siirtymävaiheessa oleviin yri-
tyksiin 
●
hallitsemaan sijoitustoiminnastamme synty-
viä ilmastovaikutuksia vaikuttamalla runsas-
päästöisiin sijoituskohteisiimme ja valitse-
malla sijoitussalkkuumme toimialojen par-
haita ilmastotoimijoita. 
Vastuullisen sijoittamisen periaatteet ja niihin 
sisältyvät ympäristöperiaatteet hyväksyy Ilmari-
sen hallitus. Periaatteiden laatimisesta ja nou-
dattamisen seurannasta vastaa Ilmarisen vas-
tuullisen sijoittamisen johtoryhmä. 
Periaatteiden 
käytännön toteutus on Ilmarisen sijoitusorgani-
saation tehtävä. Periaatteita täydentävät omai-
suusluokkakohtaiset sisäiset ohjeistukset. Ilmari-
sen vastuullisen sijoittamisen periaatteet on jul-
kaistu verkkosivuillamme. 
Lisäksi vaikutamme yhtiöihin osana laajempia 
sijoittajaryhmiä ja -aloitteita. Tällainen on esi-
merkiksi viiden kansainvälisen sijoittajaryhmän 
koordinoima Climate Action 100+, jossa pyritään 
vaikuttamaan maailman suuripäästöisimpiin yhti-
öihin. 
Ilmastoperiaatteiden ohella sijoitustoiminnan 
ilmastotoimia ohjaavat vuonna 2021 ja 2022 laa-
ditut Ilmarisen omaisuusluokkakohtaiset ilmasto-
tiekartat. Ne täydentävät ilmastoperiaatteitamme 
aikaan sidotuilla tavoitteilla sekä käytännön toi-
menpiteillä tavoitteiden saavuttamiseksi. Ilmas-
totiekarttojen sisältöä on kuvattu tarkemmin E1–
1 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymä-
suunnitelma -raportointivaatimuksen yhteydessä 
(s. 53–58). 
Omalle operatiiviselle toiminnallemme ei ole 
määritetty erillisiä ilmastoon liittyviä 
toimintaperiaatteita, mutta huomioimme kestä-
vyysnäkökulmat eettisissä menettelytapaohjeis-
samme (Code of Conduct). Pyrimme niiden mu-
kaisesti seuraamaan omia ilmastovaikutuksi-
amme myös sijoitussalkun ulkopuolella. Tavoit-
teenamme on päivittää lähestymistapaamme 
näiden ilmastovaikutusten seurantaan ja hallitse-
miseen vuoden 2025 aikana. 
Kiinteistösijoitustoiminnan 
ilmastoperiaatteet 
Kiinteistösijoitustoiminnassa vastuullisen sijoitta-
misen periaatteet näkyvät useampina rakennut-
tamiseen sekä kiinteistöjen käyttöön liittyvinä si-
toumuksina ja ohjeistuksina. Uudisrakentamisen 
ja peruskorjausten yhteydessä sovellamme laati-
miamme kotimaisten kiinteistöjen suunnitteluoh-
jeita, joissa energiaan ja vähähiilisyyteen liitty-
villä vaatimuksilla on suuri painoarvo. Näin var-
mistamme, että ylläpidämme ja kasvatamme 
kiinteistösalkkuamme tavalla, joka on linjassa 
asettamiemme ilmastotavoitteiden kanssa. Toi-
mintaperiaatteita sovelletaan kaikissa kiinteistön 
elinkaaren vaiheissa: 
●
Vähähiilisyys huomioidaan suunnitteluvai-
heessa rakennusmateriaaleja, lämmitysta-
paa ja talotekniikkaratkaisuita valittaessa. 

Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
63 
●
Salkussa toteutetaan energiatehokkuustoi-
menpiteitä suunnitellusti, ja olemme sitoutu-
neet työ- ja elinkeinoministeriön energiate-
hokkuussopimuksiin kotimaisille toimitila- ja 
vuokra-asuinkiinteistöille (nk. TETS- ja 
VAETS-sopimukset). 
●
Rakennuksen ja kantavien rakenteiden käyt-
töiän maksimoiminen ja toisaalta kiertotalou-
den edistäminen purkumateriaalien uudel-
leenkäyttöä ja kierrättämistä lisäämällä oh-
jaavat rakennuttamistamme. Olemme sitou-
tuneet kansalliseen kestävän purkamisen 
green deal -sopimukseen, jonka tavoitteet 
ovat linjassa toimintaperiaatteidemme 
kanssa. 
●
Seuraamme, mittaamme ja vertaamme suo-
riutumistamme verrokkeihimme ja pyrimme 
parantamaan toimintatapojamme jatkuvasti. 
Kansainväliselle kiinteistösalkulle toteutta-
mamme Global Real Estate Sustainability 
Benchmark -viitekehyksen (GRESB) mukai-
nen raportointi mahdollistaa salkun seuran-
nan ja analytiikkaan perustuvan päätöksen-
teon sekä vaikuttamisprosessit varainhoita-
jiemme kanssa. 
Olemme asettaneet myös kiinteistöliiketoimin-
taan liittyvien toimintaperiaatteiden toteutumi-
selle tavoitetasoja, joita kuvataan tarkemmin 
osiossa E1–4 Ilmastonmuutoksen hillintään ja 
siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet
(s. 65–
76). Tarkastelemme 
ja päivitämme soveltami-
amme periaatteita sekä niihin liittyviä ohjeita 
säännöllisesti varmistaaksemme, että ne palve-
levat parhaalla mahdollisella tavalla oman ja 
vuokralaistemme liiketoiminnan vähähiilisty-
mistä. 
 
Ilmastonmuutosta koskeviin toiminta-
periaatteisiin liittyvät toimet ja resurs-
sit (E1–3)
Ilmarisen vaikutuksiltaan merkittävimmät ilmas-
totoimet liittyvät sijoitussalkkumme kasvihuone-
kaasupäästöihin ja niitä vähentäviin ratkaisuihin. 
Näiden toimien luonne on sidoksissa sijoittajan 
vaikutusvaltaan, mikä puolestaan vaihtelee 
omaisuusluokan ja sijoituksen koon mukaan. 
Toimenpiteitä 
suuntaavat sijoitustoimintamme il-
mastotiekartat, ilmastoperiaatteet ja asetetut ta-
voitteet, joita on käsitelty raportin niille vara-
tuissa kappaleissa. 
Sijoitustoiminnan ilmastotoimilla voimme pyr-
kiä vähentämään oman salkkumme hiilijalanjäl-
keä, edistää vihreää siirtymää sijoittamalla il-
mastoratkaisuihin ja vahvistaa eläkejärjestelmän 
ilmastokestävyyttä suojaamalla sijoitusomaisuut-
tamme ilmastoriskeiltä. Osake- ja 
joukkovelkakirjalainasijoitusten osalta ilmastotoi-
met toteutuvat pääoman allokointiin liittyvinä 
päätöksinä sekä omistajaohjauksena, sillä 
emme vaikuta suoraan sijoituskohteidemme 
operatiiviseen päätöksentekoon. Kotimaisissa 
kiinteistöissä olemme itse suunnittelemassa ja 
toteuttamassa konkreettisia ilmastotoimia koko 
kiinteistöjen elinkaaren ajan, ja näille toimille on 
mahdollista laskea päästövähennyspotentiaali. 
Kansainvälistä 
kiinteistösalkkua ohjaamme pää-
asiassa vaikuttamalla varainhoitajien toimintaan, 
vaikkakin yhteissijoituksissa merkittävät inves-
tointipäätökset esimerkiksi energiaremonteista 
teemme yhdessä sijoittajakumppanin kanssa va-
rainhoitajan esityksen pohjalta. Kiinteistöjen suo-
riutumisen aktiivinen seuranta ja sen pohjalta 
käyty keskustelu varainhoitajien kanssa on olen-
naista omaisuusluokan ilmastotyössä. 
Ilmarisen omaan operatiiviseen toimintaan liit-
tyviä päästövähennystoimenpiteitä ovat muun 
muassa autokannan sähköistäminen ja toimitilo-
jen kalustevalinnoissa uusiokäytettyjen vaihtoeh-
tojen suosiminen. Toistaiseksi olemme kuitenkin 
ilmastotyössä keskittyneet luomaan systemaatti-
sia toimintatapoja sijoitussalkkuumme kielteisten 
ilmastovaikutuksien vähentämiseksi niiden olen-
naisuuden perusteella. Tavoitteenamme on tar-
kentaa sijoitussalkusta riippumattomien 
päästövähennystoimien toteuttamissuunnitel-
maa ja määrittää toimien päästövähennyspoten-
tiaaleja vuoden 2025 aikana. 
Kotimaiset kiinteistösijoitukset 
Kotimaisten kiinteistösijoitusten arvoketjun il-
mastovaikutuksiin liittyy useita toimenpidekoko-
naisuuksia, joiden vuonna 2024 toteutettuja ja 
tuleville vuosille suunniteltuja konkreettisia toi-
menpiteitä on koottu tähän kappaleeseen. Näi-
den toimien roolia Ilmarisen siirtymäsuunnitel-
massa (E1–1, s. 53–58), toimintaperiaatteiden 
täytäntöönpanemisessa (E1–2, s. 62–63) sekä 
tavoitteiden saavuttamisessa (E1–4, s. 65–76) 
on kuvattu myös muiden raportointivaatimusten 
yhteydessä. 
Tehtävämme 
on sijoittaa eläkevarat tuotta-
vasti, turvaavasti ja vastuullisesti. Tämä ohjaa 
meitä varmistamaan, että ilmastotoimiin liittyvät 
investointimme ovat myös taloudellisesti kannat-
tavia. Kaltaisellemme suurelle kiinteistösijoitta-
jalle toimien elinkaarikustannukset ovat inves-
tointipäätösten lähtökohta, 
ja pyrimme niissä alle 
10 vuoden takaisinmaksuaikoihin. Investointien 
määrä vaihtelee vuositasolla kiinteistöjen kor-
jaustarpeiden mukaan. Ilmarisen kiinteistöihin 
liittyvät investoinnit eivät ole riippuvaisia ulko-
puolisesta rahoituksesta. 

Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
64 
Ilmarisen kotimainen kiinteistösijoitustoiminta 
kuuluu luokitusjärjestelmäasetuksen ((EU) 
2020/852) eli EU-taksonomian nojalla annettujen 
ilmastonmuutokseen sopeutumista tai sen hillin-
tää koskevien delegoitujen asetusten sovelta-
misalaan. Vuonna 2024 taksonomiakelpoiset 
toi-
minta- ja pääomamenomme liittyvät kiinteistöin-
vestointeihin, ja niiden rahamäärät sekä lisätie-
toja taksonomia-arvioinnista on koottu lukuun 
EU-taksonomia (s. 47–52). Liiketoiminnallisista 
syistä emme erittele raportoinnissa yksittäisiin il-
mastotoimiksi luokiteltaviin investointeihin liitty-
viä kuluja. Yhteensä Ilmarisen perusparannus- 
ja uudisrakennushankkeissa tehtyihin energiate-
hokkuustoimiin ja paikallisen uusiutuvan energi-
antuotantokapasiteetin käyttöönottoon liittyvät 
investoinnit olivat vuonna 2024 noin 19,8 miljoo-
naa euroa. 
Suunnittelu- ja rakennuttamisvaiheen 
toimenpiteet 
●
 
Kaikille uudis- 
ja perusparannushankkeille 
toteutetaan rakentamisvaiheen hiilijalanjälki-
selvitys, joka tukee hankesuunnittelijoiden 
työtä. Vuonna 2024 toteutimme viisi selvi-
tystä, joiden lopputulokset huomioidaan ra-
portointivaatimuksen E1–6 Kasvihuonekaa-
sujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -
bruttopäästöt
 
ja kokonaispäästöt (s. 78–83) 
yhteydessä raportoiduissa Ilmarisen koko-
naiskasvihuonekaasupäästöissä. 
●
 
Materiaalivalinnoissa pyrimme suosimaan 
kierrätys- ja hukkamateriaaleja käyttöpaikka-
kohtaisten hyväksyntöjen asettamissa raa-
meissa. Ilmarisella ei ole toistaiseksi konk-
reettista toimintasuunnitelmaa vähähiilisten 
materiaalien käytön osuuden lisäämiseksi. 
Seuraamme kuitenkin aktiivisesti uusien ma-
teriaaliratkaisuiden ja niiden markkinan kehi-
tystä. Erityisesti vähähiilisen betonin rooli 
tuotevaiheen päästöjen vähentämisessä on 
merkittävä, ja tarkastelemme hankkeissa 
mahdollisuuksia kokeilla sen käyttöä. Esi-
merkiksi GWP.70 
-luokiteltuun betoniin siirty-
mällä materiaalin valmistuksen kasvihuone-
kaasupäästöt voivat vähentyä 30 prosentilla 
vertailutasosta. 
●
 
Kahden 
vuonna 2024 Ilmarisen hiilijalanjälki-
raportointiin sisällytetyn kohteen, vuonna 
2024 valmistuneen Aleksanterinkatu 13:n ja 
vuonna 2025 alkavan Kutomotie 9:n perus-
parannuksissa uusiokäytettiin tai uusiokäyte-
tään huomattava määrä kohteessa synty-
nyttä rakennusjätettä sekä vanhoja raken-
nusosia. Tämä vaikuttaa vähentävästi myös 
niin kutsutun tuotevaiheen hiili-
intensiivisyy
teen. Näiden kohteiden tuotevai-
heen kasvihuonekaasupäästöt 
(kgCO
2
e/htm
2
) olivat lähes 60 prosenttia ma-
talammat kuin muissa vuonna 2024 arvi-
oiduissa hankkeissa. 
●
 
Huomioimme muuntojoustavuuden suunnit-
telussa esimerkiksi soveltamalla vyöhyke- 
ja 
moduuliajattelua. Talotekniikan tulee joustaa 
käyttökohteen muuttuessa, eikä laitteistoja 
tulisi joutua uusimaan näissä tilanteissa. 
Muuntojoustavuuden vaatimukset on sisälly-
tetty Ilmarisen suunnitteluohjeisiin. 
●
 
Kannustamme urakoitsijoita siirtymään säh-
kökäyttöisiin työmaakoneisiin niiden uusimis-
sykli huomioiden. Urakoitsijan Ilmariselta os-
tama työmaasähkö on CO
2
-vapaata, johon 
siirtyminen fossiilisista polttoaineista voi vä-
hentää rakentamisvaiheen (A1–A5) päästöjä 
jopa 10–20 prosenttia. 
Vuonna 2025 valmis-
tuvalle Postitalon saneeraushankkeelle on 
laadittu yhteistyössä pääurakoitsijan kanssa 
päästöttömän työmaan toimenpidesuunni-
telma. Siinä määritellään keinot ja koko pro-
jektin ajan seurattavat käytännöt nollapääs-
töisen työmaan saavuttamiseksi. Suunnitel-
massa on linjattu, että työmaalla käytetään 
ainoastaan CO
2
-vapaata sähköä ja toteute-
taan työmaavalaistuksen 
energiatehokkuuteen, l
ämmitysratkaisujen 
valintaan ja lämpöhäviöiden minimoimiseen 
sekä työmaakalustoon ja kuljetuksiin liittyviä 
ennalta määriteltyjä päästövähennystoimen-
piteitä. Suunnitelmaa päivitetään tarvittaessa 
koko työmaan ajan. 
●
 
Vuodesta 2025 eteenpäin vaadimme urakoit-
sijoilta vähintään 80 prosentin kierrätysas-
tetta työmailla. On välttämätöntä 
saada ra-
kennusmateriaalit ja -tuotteet takaisin kier-
toon, jotta koko toimialan ilmastotavoitteet 
voivat toteutua. Muutokset jätteen käsittely-
tavassa eivät tosin suoraan vähennä Ilmari-
sen kohdekohtaista hiilijalanjälkeä, ellei tal-
teen kerättyjä materiaaleja pystytä hyödyntä-
mään samassa kohteessa esimerkiksi pe-
ruskorjausten yhteydessä. Se vähentää neit-
seellisten materiaalien tarvetta. 
Paikallisen uusiutuvan energiantuotannon 
lisääminen 
●
 
Vuonna 2024 valmistuneista neljästä hank-
keesta kahdessa kiinteistösähkön kulutusta 
katetaan niissä sijaitsevien aurinkopaneelien 
tuotannolla. Paikallisen sähköntuotantokapa-
siteetin integroiminen kiinteistöihin on yksi 
tapa vaikuttaa myös vuokralaisten hankki-
man sähköenergian päästöihin, jotka 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
65 
kuuluvat v
älillisesti myös Ilmarisen hiilijalan-
jälkeen. Ilmarisen omistamista kiinteistöistä 
13:een on asennettu aurinkovoimala. 
●
 
Tarkastelemme 
kaikkien uudis- 
ja peruspa-
rannuskohteiden yhteydessä mahdollisuuk-
sia siirtyä vähäpäästöisiin lämmitys- 
ja viilen-
nysratkaisuihin kuten maalämpöön ja -kyl-
mään (nk. vapaa jäähdytys) sekä poistoilma-
lämpöpumppuihin. Vuonna 2024 kahdessa 
perusparannus- ja uudiskohteessa otettiin 
käyttöön maalämpö ja -kylmä. Yhdessä ole-
massa olevassa kohteessa otettiin käyttöön 
poistoilmalämpöpumppu. 
●
 
Paikalliset uusiutuvan energian tuotantorat-
kaisut voivat vähentää kiinteistöjen scope 2 -
päästöjä nollaan, jos laitteistojen 
sähkönkulutus katetaan kiinteistöjen aurinko-
paneelien sähköntuotannolla tai CO
2
-va-
paalla alkuperätaatulla sähköllä. Lisäksi 
energiaomavaraisista kiinteistöistä ei ai-
heudu arvoketjun päästöjä siirtohäviöiden 
muodossa (scope 3 kategoria 3 Polttoainee-
seen ja energiaan liittyvät toiminnat). 
Kiinteistöjen käyttövaiheen 
energiatehokkuustoimet 
●
 
Kiinteistöissämme toteutetaan jatkuvasti 
energiatehokkuustoimenpiteitä osana niiden 
normaalia ylläpitoa. 
Energiansäästöpotenti-
aaliltaan keskeisimpiä ovat lämmönkulutuk-
sen ja järjestelmien käyttöajan optimointi 
kiinteistöissä. 
●
 
Peruskorjausten yhteydessä parannamme 
kiinteistön energiatehokkuuslukua vähintään 
30 prosenttia, 
ja pyrimme saavuttamaan sa-
man myös varsinaisessa käytönaikaisessa 
kulutuksessa. Reunaehtoja toteuttamillemme 
perusparannuksille asettaa useiden kohtei-
den sijainti Helsingin keskustassa, mikä ra-
joittaa esimerkiksi julkisivuille tehtyjä toimen-
piteitä sekä maalämmön käyttöönottoa. 
●
 
Aiomme liittyä uuteen kiinteistöalan energia-
tehokkuussopimukseen vuonna 2030, kun 
nykyinen sopimuskausi päättyy. 
Ilmastonmuutoksen sopeutumiseen liittyvät 
ratkaisut 
●
 
Vuonna 2024 toteutimme yhteensä 35 ilmas-
toriskikartoitusta salkkumme 
kiinteistöille. 
EU-taksonomian vaatimuksia vastaava il-
mastoriskiarvio tehdään kaikille uudiskoh-
teille, 
ja pyrimme kattamaan arvioilla myös 
olemassa olevaa salkkua asteittain. 
Tois-
taiseksi ilmastoriskiarvioita on toteutettu yh-
teensä 75. 
●
 
Riskikartoituksissa on tunnistettu mahdollisia 
kiinteistöjen ilmastokestävyyttä eli -resiliens-
siä parantavia sopeutumisratkaisuja, joiden 
kohdekohtaiseen arviointiin siirrymme seu-
raavaksi. Muuttuva ilmasto otetaan jo tässä 
vaiheessa huomioon uudis
- ja perusparan-
nuskohteissa esimerkiksi viilennysratkaisu-
jen mitoittamisessa ja julkisivujen materiaali-
valinnoissa. 
Kotimaisessa kiinteistösalkussa toteutetut 
energiansäästötoimet -taulukossa on esitetty Il-
mariselle keskeisimpien toimenpidekokonai-
suuksien laskennallinen energiansäästö- sekä 
päästövähennyspotentiaali. Päästövähennyspo-
tentiaalin laskennassa on hyödynnetty viimei-
simpiä saatavilla olevia päästökertoimia kotimai-
selle energiantuotannolle (katso lisätietoja rapor-
tointivaatimuksen E1–6 Kasvihuonekaasujen 
scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja 
kokonaispäästöt yhteydessä esitetyistä tiedoista, 
s. 78–83). 
 
Ilmastonmuutoksen hillintään ja sii-
hen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet 
(E1–4) 
Ilmarinen on asettanut tulossuuntautuneita ta-
voitteita niille sijoitussalkun omaisuusluokille, joi-
den seuranta on mahdollista ja tarkoituksenmu-
kaista lähtötietojen saatavuuden puitteissa. Ta-
voitetasot ja tavoitteiden aikajänteet on määri-
telty Ilmarisen omaisuusluokkakohtaisissa ilmas-
totiekartoissa, jotka ovat myös siirtymäsuunnitel-
mamme perusta (katso E1–1 
Kotimaisessa kiinteistösalkussa toteutetut energiansäästötoimet 
Toimenpiteen tyyppi 
Säästetty 
lämpöenergia 
verkosta (MWh/a) 
Säästetty 
sähköenergia 
verkosta (MWh/a) 
Laskennallinen 
päästövähennys- 
potentiaali (tCO2e/a) 
Aurinkosähköjärjestelmät 
- 
337 
28 
Ilmanvaihdon ja lämmityksen optimointi 
649 
264 
98 
Poistoilmalämpöpumput* 
414 
- 
38 
Valosaneeraukset 
- 
724 
61 
*Poistoilmalämpöpumppujen päästövähennyspotentiaalissa on huomioitu lisääntynyt sähkönkulutus. 

Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
66 
Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymä-
suunnitelma, 
s. 53–58). 
Tavoitteenasetantamme tukee sijoitustoimin-
nalle määriteltyjen ilmastoperiaatteiden toteutu-
mista, ja tarkastelemamme mittarit liittyvät tun-
nistamiimme ilmastoon liittyviin vaikutuksiin, ris-
keihin ja mahdollisuuksiin. Ilmastoon liittyvä ta-
voitteenasetantamme kattaakin varsinaisten 
päästövähennystavoitteiden ohella esimerkiksi 
sijoituskohteiden omat päästövähennystavoitteet 
huomioivaan skenaariomalliin, ilmastoratkaisui-
hin sijoittamiseen sekä kiinteistöjemme energia-
tehokkuuteen ja uusiutuvan energian käyttöönot-
toon liittyviä tavoitteita. Kiinteistösijoitustemme il-
mastokestävyys eli -resilienssi on osana sovelta-
miemme sertifiointikehysten ja EU-taksonomian 
mukaisuuden arviointimetodologioita. 
Näiden kri-
teerien täyttymistä pyrimme lisäämään salkus-
samme aktiivisesti. 
Ilmarinen ei ole asettanut päästövähennys- 
tai 
muita ilmastotavoitteita sijoitussalkun ulkopuo-
lelle, mutta mittaamme ja seuraamme oman 
operatiivisen toimintamme hiilijalanjälkeä vuosi-
tasolla. Tavoitteenamme on määritellä myös 
näille päästöille tavoitetaso vuoden 2025 aikana. 
Tavoitteiden 
mallinnuksessa ei ole huomioitu 
Ilmarisen sijoitussalkun kasvuennusteita niihin 
liittyvien epävarmuustekijöiden vuoksi. Kaikki 
kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoit-
teemme ovat bruttotavoitteita, eli emme käytä 
niiden saavuttamiseen kasvihuonekaasujen 
poistoja, päästöhyvityksiä tai vältettyjä päästöjä. 
Olemme asettaneet tavoitteita hiili-intensiteetille 
absoluuttisten päästöjen sijaan kaikissa omai-
suusluokissa, eikä ulkopuolinen varmentaja ole 
toistaiseksi varmentanut päästövähennystavoite-
tasojamme. Tavoitteisiin ei ole tehty muutoksia 
tavoitekauden aikana, jollei tavoitekohtaisen ra-
portoinnin yhteydessä ole toisin mainittu. 
Listatut suorat osakesijoitukset ja yritys-
ten joukkovelkakirjalainasijoitukset 
Ilmarisen osake- ja yritysten joukkovelkakirja-
salkkua koskevat ilmastotoimet koostuvat pää-
oman allokoinnista ja vaikuttamisesta. Pyrimme 
hallitsemaan salkkumme ilmastoriskiä valitse-
malla kunkin toimialan parhaat yritykset näiden 
ilmastotoimien perusteella sekä ohjaamme pää-
omaa ilmastoratkaisuja tuottaviin yrityksiin. 
Omistajaohjauksella pyrimme vaikuttamaan siir-
tymävaiheen yhtiöihin. 
Näitä ovat esimerkiksi 
hiili-intensiivisten sektorien toimijat, joiden pääs-
tövähennystoimet ovat keskeisiä maailmatalou-
den päästöjen vähentämisessä. Lisäksi olemme 
poissulkeneet eräitä fossiilitaloutta ylläpitäviä ta-
loudellisia toimintoja, vaikkakaan 
poissulkeminen ei ole näkemyksemme mukaan 
sijoittajan tehokkain ja ensisijainen keino vihreän 
siirtymän edistämiseksi. Näiden toimenpiteiden 
vaikutusten mallintaminen esimerkiksi absoluut-
tisina päästövähennyksinä on sijoittajalle hanka-
laa, sillä vaikutukset reaalitalouden päästöihin 
ovat välillisiä. 
Ilmarisen vastuullisen sijoittamisen periaattei-
siin kuuluvien ilmastoperiaatteiden mukainen si-
joitustoiminta edellyttää salkun päästöjen vähen-
tämistä ja toisaalta sijoitettujen pääomien ohjaa-
mista ilmastonmuutoksen hillintää edistäviin il-
mastoratkaisuihin. 
Asettamamme tavoitteet tu-
kevat näiden periaatteiden toteutumista sijoitus-
toiminnassamme. Lisäksi olemme konsultoineet 
muun muassa ilmastotyössä ansioituneita fi-
nanssialan yrityksiä sekä järjestökentän edusta-
jia tavoitteita ja tavoitetasoja asettaessamme. 
Suoriutumistamme kunkin mittarin osalta on 
kuvattu tekstin ohella niille varatuissa taulu-
koissa. Ulkopuolinen palveluntarjoaja on validoi-
nut sovelletut mittarit. 
Salkun yritysten painotettu hiili-intensiteetti 
Suoran listatun osake- ja yritysten joukkovelka-
kirjalainasalkun yritysten suoria eli scope 1- ja 
energiahankinnoista aiheutuvia epäsuoria eli 
scope 2 -kasvihuonekaasupäästöjä seurataan 
yritysten liikevaihtoon suhteutettuna (tCO2e/1 
milj. € liikevaihtoa). Salkun ilmoitettu hiili-intensi-
teetti on yritysten hiili-intensiteeteistä johdettu si-
joituksen koolla painotettu keskiarvo (Weighted 
Average Carbon Intensity, WACI). 
Tavoitteenasetannassa huomioidut salkun yri-
tysten scope 1- ja 2-päästöt ovat osa Ilmarisen 
arvoketjun päästöjä (scope 3 kategoria 15 Sijoi-
tukset). Scope 2 -päästöistä 
huomioidaan niiden 
markkinaperusteisesti lasketut arvot, joihin vai-
kuttaa yritysten ostaman energian toimittajakoh-
tainen päästökerroin. Tavoitteenasetanta on ra-
jattu suoriin listattuihin osake- 
ja yritysten jouk-
kovelkakirjasijoituksiin, ja sen ulkopuolelle jää 
kasvihuonekaasupäästölaskennassa huomioi-
tuja omaisuusluokkia. 
Mittarin laskentaperiaatteet ovat pysyneet sa-
mana koko tavoitekauden ajan, mutta lähtötieto-
jen laatu ja niiden puutteiden täydentämiseen 
hyödynnetyt arviot vaikuttavat tulosten vertailu-
kelpoisuuteen. Lisäksi mittarin nimittäjään eli 
salkun yritysten liikevaihtoon vaikuttavat varsi-
naisen yritystoiminnan lisäksi esimerkiksi mak-
roekonomiset tekijät, jotka osaltaan vähentävät 
intensiteettilukemien vertailukelpoisuutta. Tästä 
syystä pidämme salkun yritysten hiili-intensiivi-
syyden pidemmän aikavälin trendiä ja sen pe-
rusteella tehtyjen johtopäätösten tarkastelua 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
67 
tarkoituksenmukaisempana kuin yksittäisten lu-
kuarvojen analysointia. 
Asettamamme hiili-intensiteettitavoite on lin-
jassa Euroopan unionin vertailuarvoasetuksessa 
määritellyn Pariisin sopimuksen mukaisen ver-
tailuarvon (Paris-aligned Benchmark, PAB) 
kanssa. Se edellyttää siihen kuuluvilta yrityksiltä 
seitsemän prosentin vuosittaista hiili-intensiteet-
tivähenemää. PAB-indeksi perustuu EU:n kestä-
vää rahoitusta käsittelevän teknisen asiantuntija-
ryhmän suosituksiin. 
Niiden mukaan ehdotettu 
tavoitetaso on linjassa hallitustenvälisen ilmas-
tonmuutospaneelin IPCC:n globaalin päästövä-
hennyspolun kanssa. Se rajaa ilmaston lämpe-
nemisen 1,5 asteeseen. Tavoiteltu päästövähen-
nyspolku perustuu arvioihin sekä meistä riippu-
mattomasta yhteiskunnan vähähiilistymisestä 
että omien ohjauskeinojemme vaikutuksista. 
Tavoitteen 
seuranta perustuu ulkoisen palve-
luntarjoajan laskenta-alustalla laskettuun mitta-
riin. Olemme edenneet tavoitepolulla ennakoitua 
nopeammin, ja saavutimme vuodelle 2030 ase-
tetut tavoitteet vuonna 2023 (yritysten joukkovel-
kakirjalainat) 
ja 2024 (osakkeet). 
Salkun yritysten päästövähennyspolkujen 
yhdenmukaisuus 2 ja 1,5 asteen päästövä-
hennysskenaarioiden kanssa 
Suoran listatun osake- ja yritysten joukkovelka-
kirjalainasalkun yrityksille mallinnettujen päästö-
vähennyspolkujen yhdenmukaisuutta Pariisin 
sopimusta vastaavien päästövähennysskenaa-
rioiden kanssa seurataan globaaliin hiilibudjettiin 
perustuvalla mittarilla. Se kvantifioi salkun pääs-
töjen kehitysennusteen ja valitun ilmastoskenaa-
rion välistä erotusta (prosenttia yli/alle skenaa-
rion hiilibudjetin) vuoteen 2050 asti. 
Salkkuyritystasolla mallinnuksessa huomioidaan 
niiden kumulatiiviset scope 1- ja 2-päästöt. Yk-
sittäisten salkkuyritysten päästöjen mallinnus 
perustuu raportoitujen päästöjen ohella yritysten 
ilmoittamiin päästövähennysten tavoitetasoihin. 
Tietojen puuttuessa mallinnusta täydennetään 
tarvittaessa palveluntarjoajan arvioilla. 
Salkkuyritysten kumulatiivisten päästöjen ver-
tailukohtana toimivat sektorikohtaiset hiilibudjetit 
on määritelty hyödyntäen Science Based Tar-
gets Initiative -tavoitteenasetanta-aloitteen Sec-
toral Decarbonization Approach (SDA)- ja GHG 
Emissions per Value Added (GEVA) 
-lähesty-
mistapoja. Ne pohjautuvat Kansainvälisen ener-
giajärjestö IEA:n Net Zero- 
ja Energy Techno-
logy Perspectives 2017 -raporteissa esitettyihin 
skenaarioihin sekä IPCC:n viidennen arviointira-
portin (AR5) RCP-skenaarioihin. Tavoitteenase-
tantaa pohjustavat skenaariot sisältävät 
runsaasti oletuksia esimerkiksi yritysten kas-
vuennusteista ja ilmoitettujen päästövähennysta-
voitteiden toteutumisesta. 
Salkun yritysten painotettu hiili-intensiteetti 
Tavoite 
Yksikkö 
Salkku 
Perusvuosi 
Perusarvo 
2024 
Muutos 
perusvuodesta 
Tavoite 2025 
Tavoite 2030 
Painotettu hiili-intensiteetti 
(Weighted Average Carbon Inten-
sity, WACI) 
tCO2e/1 milj. € liikevaihtoa, sisältäen 
sijoituskohteiden scope 1- ja 
scope 2 -päästöt 
Suorat listatut osakesijoitukset 
2020 
216 
82 
-62 % 
-30 % 
-50 % 
Yritysten suorat listatut 
joukkovelkakirjalainasijoitukset 
2020 
269 
132 
-51 % 
-30 % 
-50 % 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
68 
Tavoitteen 
seuranta perustuu ulkoisen palve-
luntarjoajan laskenta-alustalla laskettuun mitta-
riin. Olemme parantaneet suoriutumistamme 
edelliseen raportointikauteen verrattuna sekä 
suorassa osake- että yritysten joukkovelkakirja-
lainasalkussa, joista jälkimmäisessä myös saa-
vutimme vuoden 2025 tavoitteen 2 asteen pääs-
tövähennysskenaarioin mukaisesta salkusta ra-
portointivuonna 2024. Vuodesta 2025 eteenpäin 
siirrymme seuraamaan salkun yhdenmukai-
suutta 1,5 asteen päästövähennysskenaarion 
kanssa. 
Salkun yritysten sähköenergiantuotannon 
uusiutuvan energian osuus 
Suoran listatun osake- ja yritysten joukkovelka-
kirjalainasalkun yritysten tuottaman sähkön uu-
siutuvalle osuudelle on asetettu tavoite säilyttää 
se 40 prosentissa tavoitekauden aikana. Sal-
kulle laskettu uusiutuvan energian osuus on yk-
sittäisten yritysten tuotantojakaumasta johdettu 
sijoituksen koolla painotettu keskiarvo. Tavoite 
koskee salkun sähköenergiaa tuottavia yrityksiä. 
Salkun energiantuotannon tavoitetasoja mää-
rittäessämme huomioimme esimerkiksi Kansain-
välisen energiajärjestön 
IEA:n Net Zero -skenaa-
rion arvion 1,5 asteen lämpenemispolun 
mukaisesta uusiutuvan sähkön globaalista tuo-
tanto-osuudesta (47 prosenttia vuonna 2030). 
Oma tavoitteemme asetettiin tätä matalammalle 
tasolle. Sijoittajana haemme altistumaa ilmas-
tonmuutoksen ratkaisuille, ja sijoitusten ohjaami-
nen uusiutuvan energian investointeihin on kes-
keinen edellytys globaalin kestävyyssiirtymän to-
teutumiselle. Samanaikaisesti mandaattimme 
eläkeyhtiönä ohjaa meitä hajauttamaan 
Salkun yritysten päästövähennyspolkujen yhdenmukaisuus 
2 ja 1,5* asteen päästövähennysskenaarioiden kanssa 
Tavoite 
Yksikkö 
Salkku 
Perusvuosi 
Perusarvo 
2024 
Muutos 
perusvuodesta 
Tavoite 2025 
Tavoite 2030 
Yhdenmukaisuus 2 asteen 
päästövähennysskenaarion kanssa 
prosenttia yli/alle skenaarion 
hiilibudjetin 
Suorat listatut osakesijoitukset 
2020 
20 % 
12 % 
N/A 
≤ 0 % 
N/A 
Yritysten suorat listatut 
joukkovelkakirjalainasijoitukset 
2020 
22 % 
-3 % 
N/A 
≤ 0 % 
N/A 
*Raportoimme yhdenmukaisuutta 1,5 asteen päästövähennysskenaarion 
kanssa Ilmarisen ilmastotiekartan mukaisesti vuodesta 2025 
eteenpäin. 
Salkun yritysten sähköenergiantuotannon uusiutuvan energian 
osuus 
Tavoite 
Yksikkö 
Salkku 
Perusvuosi 
Perusarvo 
2024 
Muutos 
perusvuodesta 
Tavoite 2025 
Tavoite 2030 
Uusiutuvan energian osuus 
prosenttia tuotetusta sähköenergiasta 
Suorat listatut osakesijoitukset 
2020 
43 % 
51 % 
+18 % 
N/A 
40 % 
Yritysten suorat listatut 
joukkovelkakirjalainasijoitukset 
2020 
49 % 
46 % 
-5 % 
N/A 
40 % 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
69 
salkkuamme voimakkaasti, jolloin altistumista 
myös uusiutuvalle energiantuotannolle on ra-
jattu. 
Tavoitteen 
seuranta perustuu ulkoisen palve-
luntarjoajan laskenta-alustalla laskettuun mitta-
riin. Mittarin seurantatuloksissa on huomattavaa 
vuosittaista vaihtelua, eikä salkun yritysten uu-
siutuvan sähkön tuotannon osuus ole kasvanut 
lineaarisesti. Vuonna 2024 suoriutumisemme oli 
tavoitearvon yläpuolella. 
Salkun ilmastoratkaisuihin tehtyjen 
sijoitusten osuus 
Ilmarinen seuraa suoran listatun osake- ja yritys-
ten joukkovelkakirjalainasalkun yritysten ilmasto-
ratkaisuista syntyvän liikevaihdon määrää suh-
teessa salkkujen yritysten tuottamaan kokonais-
liikevaihtoon. Tavoitteemme mukaan vuonna 
2025 salkkuyritysten ilmastoratkaisuista synty-
vän liikevaihdon tulisi olla 50 prosenttia korke-
ampi vuoden 2020 tasoon verrattuna. Aikaisem-
pina raportointivuosina olemme seuranneet mo-
lempien omaisuusluokkien sijoitusten volyymillä 
painotettua muutosprosenttien keskiarvoa, mutta 
selkeyden vuoksi siirryimme tässä kestävyysra-
portissa raportoimaan salkkuja erillisinä kokonai-
suuksina. 
Ilmastoratkaisuiden osuus määritellään seu-
rantatarkoitusta varten kehitetyllä mittarilla, 
jonka määritelmä ilmastoratkaisusta kattaa uu-
siutuvaan energiaan, energiatehokkuuteen sekä 
vihreisiin kiinteistöihin liittyvän liiketoiminnan. 
Tavoitetaso 
muutosprosentille on johdettu vuo-
sien 2016–2020 ilmastotyötä ohjanneen tiekar-
tan tavoitteiden seurannasta. Mittarin seuraamat 
taloudelliset toiminnot ovat keskeisiä muiden 
salkulle asetettujen ilmastotavoitteiden ja vas-
tuullisen sijoittamisen periaatteiden toteutumisen 
kannalta. 
Seuraamme suoriutumistamme hyödyntä-
mällä ulkopuolisen palveluntarjoajan työkalua. 
Yhä suurempi osuus sijoitustemme liikevaih-
dosta syntyy mittarien tarkastelemien tuotteiden 
ja palveluiden myynnistä. Kehitys on ollut erityi-
sen nopeaa viimeisen kahden vuoden aikana, ja 
saavutimme vuoden 2025 tavoitteen tällä rapor-
tointikaudella. 
Kotimaisen kiinteistösijoitukset 
Pyrimme vähentämään kotimaisten kiinteistösi-
joitusten ilmastovaikutuksia kiinteistöjen elinkaa-
ren kaikissa vaiheissa. Kiinteistösijoituksissa 
toteutetut vaikutuksiltaan merkittävimmät ilmas-
totoimet liittyvät uusiutuvan energian osuuden li-
säämiseen kiinteistöissä, energiatehokkuuteen, 
materiaalien valintaan ja materiaalitehokkuuteen 
sekä kiinteistöjen käyttöiän maksimointiin suun-
nitteluvaiheessa, käytön aikana sekä korjaustoi-
menpiteiden ja perusparannusten yhteydessä. 
Uusilla teknologioilla kuten kiinteistöjen älyrat-
kaisuilla energiatehokkuustoimien tukena, ener-
gian varastointiratkaisuilla tai vähähiilisten mate-
riaalien valmistusprosesseilla on keskeinen rooli 
päästövähennysten toteutumisessa lyhyellä ja 
keskipitkällä aikavälillä. 
Kotimaisten kiinteistöjen päästövähennysta-
voitteet pyrkivät vähentämään salkkumme ilmas-
tovaikutuksia Ilmarisen vastuullisen sijoittamisen 
periaatteiden mukaisesti. Sertifikaattien ja EU-
Salkun ilmastoratkaisuihin tehtyjen sijoitusten osuus 
Tavoite 
Yksikkö 
Salkku 
Perusvuosi 
Perusarvo 
2024 
Muutos 
perusvuodesta 
Tavoite 2025 
Tavoite 2030 
Sijoitukset ilmastoratkaisuihin 
prosenttia salkun yritysten 
liikevaihdosta 
Suorat listatut osakesijoitukset 
2020 
5 % 
7 % 
+50 % 
50 % 
N/A 
Yritysten suorat listatut 
joukkovelkakirjalainasijoitukset 
2020 
1 % 
2 % 
+157 % 
50 % 
N/A 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
70 
taksonomian kriteerien edellyttämät ilmastoris-
kiarviot ovat osa ilmastoperiaatteiden edellyttä-
miä fyysisten ilmastoriskien hallintatoimiamme. 
Tavoitteidemme mukainen energiatehokas, 
muuntojoustava ja uusiutuviin energianlähteisiin 
nojaava salkku vastaa puolestaan käsitystämme 
pitkän aikavälin arvonluonnin mahdollistavasta 
salkusta, jolla on resilienssiä myös ilmastonmuu-
tokseen liittyviä siirtymäriskejä vastaan. 
Kun asetimme ilmastotavoitteita kotimaisille 
kiinteistöille, konsultoimme laajasti eri sidosryh-
miä, kuten rakennustuote- 
ja energiateollisuuden 
toimijoita, rakennusliikkeitä sekä toimialajärjes-
töjä. Lisäksi tarkastelimme useamman globaalin 
kiinteistösijoittajan tavoitteenasetantaa ja hyö-
dynsimme havaintoja oman tavoitekehikkomme 
muodostamisessa. 
Suoriutumistamme kunkin mittarin osalta on 
kuvattu tekstin ohella niille varatuissa taulu-
koissa. Ulkopuolinen palveluntarjoaja on validoi-
nut sovelletut mittarit rakennus- 
ja purkujätteen 
kierrätys- sekä sertifiointiastetta lukuun otta-
matta. Niitä seurataan Ilmarisen sisäisesti kehit-
tämillä työkaluilla. 
Salkun kiinteistöjen käytönaikainen 
hiili-intensiteetti 
Kotimaisille kiinteistösijoituksille asetettu päästö-
vähennystavoite on intensiteettitavoite, joka seu-
raa kiinteistöjen käytön aikaisia kasvihuonekaa-
supäästöjä eli kiinteistöissä omistajan hallin-
noimasta energiankulutuksesta (polttoaineet, 
sähkö sekä kaukolämpö- ja kylmä) vuoden ai-
kana aiheutuneita päästöjä bruttoalaa kohden 
(kgCO
2
e/brm²). Tavoitteenasetanta kattaa koko 
salkun kiinteistöt lukuun ottamatta pääomakoh-
teita, pysäköintilaitoksia ja osaomisteisia koh-
teita. 
Tavoitteenasetannassa huomioidaan salkun 
kiinteistöjen suorat eli scope 1- ja energiahan-
kinnoista aiheutuvat epäsuorat eli scope 2 -
päästöt. Kohteiden vuokralaisten hallinnoimista 
energiahankinnoista aiheutuvia päästöjä eli kiin-
teistöjen scope 3 kategoria 13 (Ulos vuokrattu 
omaisuus) -päästöjä ei huomioida tavoitteenase-
tannassa. Tavoitteenasetannan ulkopuolelle jää-
vät päästölähteet on sisällytetty Ilmarisen kasvi-
huonekaasupäästölaskentaan. 
Tavoitteen 
perusarvo on johdettu kolmen vuo-
den keskiarvosta sen edustavuuden varmista-
miseksi. Tavoitepolku perustuu energian käytön 
optimointiin, CO
2
-vapaan sähkön hankintaan 
siirtymiseen liittyviin päästövähenemiin sekä 
energiateollisuuden odotettuihin päästövähen-
nyspolkuihin, joita on tarkasteltu mallintamalla 
alueellisten kaukolämpöyhtiöiden päästövähen-
nystavoitteita. Mallinnus perustuu oletukseen 
siitä, että kaukolämpöyhtiöiden tavoitteenase-
tantavuonna raportoimiin tavoitteisiin päästään, 
mikä edellyttää polttoaineiden korvaamista uu-
siutuvalla ja muuhun kuin polttoon perustuvan 
energiantuotannon lisääntymistä. Myös ulkoisilla 
tekijöillä, 
kuten päästöoikeuden hinnan 
kehityksellä ja sääntelyllä, 
on merkitys kauko-
lämpöyhtiöiden toimintaa ohjaavina tekijöinä. 
Päästövähennystavoitteen yhteneväisyyttä 
1,5 asteen tavoitteen kanssa on tarkasteltu hyö-
dyntäen SBTi:n Buildings-sektoristandardin ta-
voitteenasetantatyökalua (v1.0). Työkalun pääs-
tövähennyspolut perustuvat IEA:n kiinteistösek-
torille mallinnettuun Net Zero -skenaarion mukai-
seen hiilibudjettiin. Kiinteistötyypistä riippuen Il-
marisen salkulle mallinnetut tieteeseen pohjau-
tuvat tavoitetasot vaihtelivat käytön aikaisille 
päästöille 60 ja 80 prosentin välillä tavoitekau-
della 2018–2030, mikä on linjassa asetta-
mamme tavoitetason kanssa. Ilmarisen päästö-
vähennystavoitteessa on huomioitu kiinteistöjen 
scope 1- ja 2 -päästöt, mikä ei vastaa SBTi-stan-
dardin myös vuokralaisen energiankulutuksen 
kattavaa rajausta. Tavoitteen mallinnuksessa ei 
huomioitu Ilmarisen kotimaisen kiinteistösalkun 
kasvuennusteita muun muassa niihin liittyvien 
epävarmuustekijöiden vuoksi. 
Salkun kiinteistöjen käytön aikainen hiili-intensiteetti 
Tavoite 
Yksikkö 
Salkku 
Perusvuosi 
Perusarvo 
2024 
Muutos 
perusvuodesta 
Tavoite 2025 
Tavoite 2030 
Käytön aikainen hiili-intensiteetti 
kgCO2e/brm2 
Kotimaiset kiinteistöt 
ka. 2018–2020 
31 
12 
-62 % 
-30 % 
-50 % 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
71 
Tavoitteen 
seuranta perustuu ulkopuolisen 
palveluntarjoajan toteuttaman kasvihuonekaasu-
päästölaskennan tuloksiin, jonka lähtötietoina 
käytetään pääasiassa Ilmarisen kiinteistöjen mi-
tattua energiankulutusta. Ilmarisen suoriutumi-
nen on linjassa asettamamme tavoitteen 
kanssa, ja saavutimme vuodelle 2025 asetetun 
tavoitteen edellisellä raportointikaudella vuonna 
2023. Salkun hiili-intensiteetti on jatkanut lasku-
aan vuonna 2024, mikä on seurausta energia-
sektorin vähähiilistymisestä sekä erityisesti 
asuinkiinteistöjen sekä toimi- ja varastotilojen 
energiankulutuksen vähentymisestä. 
Salkun kiinteistöjen rakennuttamisen 
hiili-intensiteetti 
Ilmarinen seuraa vuosittain rakenteilla tai suun-
nitteluvaiheessa olevien ja raportointivuonna val-
mistuneiden uudis- 
ja perusparannuskohteiden 
hiili-intensiteettiä huoneistoalaa kohden 
(kgCO
2
e/htm²). Mittarissa huomioidut kohteiden 
elinkaaripäästöt on laskettu ympäristöministeriön 
rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetel-
män mukaisesti. 
Se kattaa rakentamisen hiilija-
lanjäljen tuotevaiheen, kuljetusten ja työmaa-
toimintojen päästöt (vaiheet A1–A5), jotka lukeu-
tuvat Ilmarisen arvoketjun hiilijalanjälkeen 
(scope 3 kategoria 2 Käyttöomaisuus).
Tavoitteen 
perusarvo on johdettu kolmen vuo-
den keskiarvosta sen edustavuuden varmista-
miseksi. Tavoitetasojen asettamisen yhteydessä 
on konsultoitu rakennustuoteteollisuuden toimi-
joita sekä tarkasteltu Rakennusteollisuus RT:n 
toimialalle muodostamaa vähähiilisyyden tiekart-
taa. Asettamamme tavoitetasot ovat linjassa tie-
kartan innovatiiviset ratkaisut -skenaarion raken-
nuttamiselle (rakennusmateriaalit, työmaatoimin-
not, logistiikka ja jäte) mallinnettujen päästövä-
henemien kanssa (-14 prosenttia vuoteen 2025 
ja -26 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuo-
den 2020 tasosta). Skenaario kuvaa kehitystä, 
joka toteutuisi alan toimijoiden ilmastotoimien 
toteutuessa niille teknisesti suurimpina mahdolli-
sina päästövähennyksinä. Tämä edellyttää ra-
kennusteollisuuden yritysten ilmastotyöltä huo-
mattavaa kunnianhimoa. Ilmarisen omassa toi-
minnassa tavoitteen kannalta vaikuttavimmat hii-
lestä irtautumisen keinot liittyvät vähähiilisten ra-
kennustuotteiden ja kierrätysmateriaalien suosi-
miseen sekä olemassa olevien rakenteiden säi-
lyttämiseen, jos se on kannattavaa kohdekohtai-
sen arvion perusteella. Päästövähennystavoit-
teen yhteneväisyyttä 1,5 asteen tavoitteen 
kanssa ei ole todennettu tavoitteenasetannan 
yhteydessä. 
Arvioimme suoriutumistamme tarkastelemalla 
hankkeiden hiili-intensiteettien pinta-alalla paino-
tettua keskiarvoa asettamaamme tavoitepolkua 
vasten. Ilmarisen suoriutuminen on linjassa 
asettamamme tavoitteen kanssa. Tuloksia tar-
kasteltaessa on huomioitava, että laskennan ra-
jauksella on huomattava vaikutus seuraa-
maamme hiili-intensiteettiin: 
jos emme huomioisi 
mittarissa maanpäällisten rakenteiden lisäksi 
maanalaisia rakenteita, kuten perustuksia ja 
parkkihalleja, vuoden 2024 kohteiden laskennal-
linen hiili-intensiteetti olisi 14 prosenttia tässä ra-
portoitua matalampi. 
Salkun kiinteistöjen energiansäästötoimien 
vaikuttavuus 
Ilmarinen on sitoutunut työ- ja elinkeinoministe-
riön energiatehokkuussopimuksiin toimitila- ja 
asuinkiinteistöille (nk. TETS- 
ja VAETS-sopi-
mukset). Sopimusten päämääränä on tehostaa 
energiankäyttöä kotimaisissa kiinteistöissä. Ne 
edellyttävät vuosina 2014–2025 toteutettujen ja 
raportoitujen energiatehokkuustoimien säästöjä, 
jotka vastaavat minimissään 10,5 prosenttia yri-
tyksen energiankäytöstä (MWh). Suomessa va-
paaehtoiset energiatehokkuussopimukset ovat 
merkittävä väline EU:n energiatehokkuusdirektii-
vin (EED) asettamien energiankäytön tehosta-
mistavoitteiden saavuttamisessa. 
Ne päivitetään 
Salkun kiinteistöjen rakennuttamisen hiili-intensiteetti 
Tavoite 
Yksikkö 
Salkku 
Perusvuosi 
Perusarvo 
2024 
Muutos 
perusvuodesta 
Tavoite 2025 
Tavoite 2030 
Rakennuttamisen hiili-intensiteetti 
kgCO2e/htm2 
Kotimaiset kiinteistöt 
ka. 2020–2022 
496 
385 
-22 % 
-15 % 
-30 % 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
72 
nykyisen tavoitekauden päättyessä vuonna 
2025. 
Ilmarisen tavoite on määritetty vuoden 2015 
energiankulutuksen perusteella. Tavoitteen pii-
rissä ovat kaikki sopimukseen kuuluvat kiinteis-
töt (64 kiinteistöä vuonna 2024). Tavoitetta on 
muutettu toimitilakiinteistöjen osalta vuonna 
2021 ja vuokra-asuntokiinteistöjen osalta vuo-
sina 2021 ja 2022 kiinteistökannassa tapahtu-
neiden muutosten myötä. 
Tavoite 
on linjassa Ilmarisen käytönaikaiseen 
hiili-intensiteettitiin kohdistuvan tavoitteen 
kanssa. Tavoitetta vastaavien 
energiatehokkuustoimien ja kulutetun energian 
tuotannon hiili-intensiteetin vähenemisen yhteis-
vaikutus johtaa mallinnetun 1,5 asteen tavoit-
teen mukaisen päästövähennystavoitteen toteu-
tumiseen (katso Salkun kiinteistöjen käytönaikai-
nen hiili-intensiteetti s. 70). 
Raportoimme vuosittaisista säästöistä ener-
giatehokkuussopimusten seurantajärjestelmään. 
Ilmarinen saavutti tavoitteen määrittelemät ener-
giansäästöt toimitilakiinteistöissä vuonna 2018 ja 
vuokra-asuntokiinteistöissä vuonna 2019.
Salkun kiinteistöjen rakennus- 
ja purkujät-
teen kierrätysaste 
Mittaamme green deal -sopimukseemme kuulu-
vissa uudis- 
ja perusparannuskohteissa työmaa-
jätteen kierrätysastetta, jolle on asetettu suunnit-
teluohjeissamme 70 prosentin minimitaso EU:n 
jätedirektiivin ja Suomen jätelainsäädännön mu-
kaisesti. Materiaalitehokas ja kiertotaloutta tu-
keva rakennuttamistoiminta on keskeisessä roo-
lissa koko toimialan vähähiilistymistavoitteissa, 
minkä takia olemme huomioineet jätehuoltoon 
liittyvä tavoitteen myös ilmastotiekartassamme. 
Tavoittelemme 
kierrätetyn jätteen osuuden 
nostamista asteittain 90 prosenttiin vuoteen 
2030 mennessä. Tavoitteenasetannassa huomi-
oidaan kaikki työmaajäte laadusta riippumatta. 
Mittarimme perustuu palveluntarjoajien urakoitsi-
joille toimittamaan jäteraportointiin, jota olemme 
pystyneet seuraamaan keskitetysti vuodesta 
2024 eteenpäin. Tavoitetasomme on asetettu 
tunnistamalla kattavien purkukartoitusten mah-
dollisuudet työmaajätteen minimoimisessa ja toi-
saalta kierrätettävyyden ja uusiokäyttöasteen 
maksimoinnissa. Kansallisella tai EU-tasolla ei 
ole asetettu rakennus- ja purkujätteen 
Salkun kiinteistöjen energiansäästötoimien vaikuttavuus 
Tavoite 
Yksikkö 
Salkku 
Perusvuosi 
Perusarvo 
2024 
Tavoitteesta 
saavutettu 
Tavoite 2025 
Tavoite 2030 
Energiansäästötoimien 
vaikuttavuus 
MWh 
Kotimaiset toimitilakiinteistöt 
2014 
0 
21 481 
255 % 
8 419 
N/A 
Kotimaiset vuokra-asuntokiinteistöt 
2014 
0 
6 660 
184 % 
3 618 
N/A 
Salkun kiinteistöjen rakennus- 
ja purkujätteen kierrätysaste 
Tavoite 
Yksikkö 
Salkku 
Perusvuosi 
Perusarvo 
2024 
Muutos 
perusvuodesta 
Tavoite 2025 
Tavoite 2030 
Rakennus- ja purkujätteen 
kierrätysaste 
massaprosenttia työmaajätteestä 
Kotimaiset kiinteistöt 
2024 
77 % 
77 % 
N/A 
80 % 
90 % 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
73 
kierrätysastetta koskevia tavoitteita vuosille 
2025 ja 2030. 
Seuraamme kierrätysastetta jätehuoltoyhtiöi-
den raportoinnin perusteella. 
Vuoden 2024 arvo 
perustuu kierrätysasteiden keskiarvoon käyn-
nissä olleilla työmailla. 
Yksittäisten työmaiden 
suoriutumisen merkitys tavoitteen toteutumisen 
kannalta on huomattava, ja kaksi työmaata kol-
mesta arvioidusta ylsi yli 85 prosentin kierrä-
tysasteeseen kalenterivuoden aikana. 
Salkun kiinteistöjen sertifiointiaste 
Ilmarisen kotimaisten kiinteistösijoitusten sertifi-
ointiastetta tarkastellaan suhteessa koko salkun 
toimitilakiinteistöjen lukumäärään. Tavoit-
teenamme on, että kaikki toimitilakohteemme 
olisi sertifioitu vuoteen 2025 mennessä LEED 
Volume -sertifikaatilla (Leadership in Energy and 
Environmental Design). 
Kaikki uudis- 
ja perus-
parannuskohteemme sertifioidaan jo nyt. Sertifi-
oinnit ovat osa laajempaa ilmastoperiaattei-
tamme tukevaa vastuullisuustyötä. 
Sertifiointi-
prosessissa otetaan energiatehokkuuden sekä 
uusiutuvan energian hyödyntämisen lisäksi huo-
mioon myös muita kiinteistön ilmastovaikutuksiin 
liittyviä näkökulmia. Näitä ovat esimerkiksi työ-
mailla tai kiinteistössä syntyvien jätteiden 
kierrätys, kiinteistöjen ylläpidon ympäristö-
kuorma ja rakennuksen saavutettavuus julkisilla 
kulkuvälineillä. 
Sertifiointiprosessissa riippumaton osapuoli 
arvioi kohteiden suoriutumista ja myöntää sertifi-
kaatin. Olemme sertifioineet kohteitamme järjes-
telmällisesti vuodesta 2017, ja suunnittelemme 
jäljellä olevien toimitilakiinteistöjen sertifiointia 
vuonna 2025. 
Salkun kiinteistöjen taksonomian teknisten 
arviointikriteerien mukaisuus 
EU-taksonomia eli Euroopan unionin kestävän 
taloudellisen toiminnan luokittelujärjestelmä 
määrittelee kriteerit ympäristön kannalta kestä-
välle kiinteistöliiketoiminnalle. 
Myös Ilmarinen 
soveltaa näitä kriteereitä kotimaisen kiinteis-
tösalkun arvioinnissa. Kaikki uudiskohteemme 
on suunniteltu täyttämään ilmastonmuutoksen 
tekniset arviointikriteerit, 
eli merkittävän edistä-
misen arviointikriteerit 
sekä siihen liittyvät ei 
merkittävää haittaa -kriteerit (Do No Significant 
Harm, DNSH) jo vuodesta 2022 alkaen. Lisäksi 
pyrimme siihen, että vähintään puolet koko kiin-
teistökannastamme, olemassa olevat rakennuk-
set mukaan lukien, täyttää samat kriteerit 
Salkun kiinteistöjen sertifiointiaste 
Tavoite 
Yksikkö 
Salkku 
Perusvuosi 
Perusarvo 
2024 
Muutos 
perusvuodesta 
Tavoite 2025 
Tavoite 2030 
LEED Volume -sertifiointiaste 
prosenttia kiinteistöjen lukumäärästä 
Kotimaiset toimitilakiinteistöt 
2021 
25 % 
83 % 
233 % 
100 % 
N/A 
Salkun kiinteistöjen taksonomian teknisten arviointikriteerien 
mukaisuus* 
Tavoite 
Yksikkö 
Salkku 
Perusvuosi 
Perusarvo 
2024 
Tavoitteesta 
saavutettu 
Tavoite 2025 
Tavoite 2030 
Taksonomian teknisten arviointi-
kriteerien mukaisuus 
prosenttia kiinteistöjen lukumäärästä 
Kotimaiset kiinteistöt 
2021 
0 
47 % 
94 % 
50 % 
N/A 
*Arvioinnissa ei ole tarkasteltu vähimmäistason suojatoimia. 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
74 
vuonna 2025. Tavoitetta sovelletaan kaikille tak-
sonomiakelpoisille kotimaisille kiinteistöille. 
Taksonomiakriteereissä huomioidaan kiinteis-
töjen energiatehokkuuden ja sitä kautta niiden 
aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen lisäksi 
rakennusten ilmastokestävyys eli -resilienssi, 
jota tarkastellaan ei merkittävää haittaa -kritee-
rien edellyttämän ilmastoriskiarvion yhteydessä. 
Näin taksonomian teknisten arviointikriteerien 
mukaisuuden arviointi tukee ilmastoperiaat-
teidemme ilmastoriskien vaikutusten vähentämi-
seen liittyvän päämäärän saavuttamisessa. 
Ilmarisen kiinteistöjen taksonomia-arviot to-
teuttaa ulkoinen palveluntarjoaja. Taksonomian 
tekniset arviointikriteerit täyttävien kiinteistöjen 
määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta 2021, 
kun olemme toteuttaneet kohdekohtaisia ilmas-
toriskiarvioita kiinteistöillemme. Jatkamme arvi-
oiden toteuttamista siten, että ne kattavat tavoit-
teemme mukaisesti yli puolet kiinteistökannas-
tamme vuonna 2025. Lakisääteiseen 
raportointiin kuuluvat tunnusluvut ja lisätietoja Il-
marisen taksonomia-arvioinnista on koottu selvi-
tyksen lukuun EU-taksonomia (s. 47–52). 
Kansainväliset kiinteistösijoitukset 
Vaikutamme kansainvälisten kiinteistösijoitus-
temme hiilijalanjälkeen varainhoitajavalinnoilla ja 
käymällä aktiivista keskustelua varainhoitajien 
kanssa kiinteistöjen ylläpitoon liittyvistä asioista 
koko niiden elinkaaren ajan. Varainhoitajat seu-
raavat kiinteistöjen energiankulutusta ja toteutta-
vat energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä 
omien ilmastotavoitteidensa ohjaamana. Niiden 
ohella kiinteistöjen käyttöasteen maksimointi ja 
uusiutuvaan energiaan siirtyminen ovat keskei-
siä kiinteistöjen käytönaikaisiin päästöihin vai-
kuttavia tekoja. Uusilla teknologioilla, 
kuten kiin-
teistöjen älyratkaisuilla energiatehokkuustoimien 
tukena tai energian varastointiratkaisuilla, 
on 
keskeinen rooli päästövähennysten realisoitumi-
sessa lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. 
Varainhoitajien kiinteistöjen kehittämiseen liitty-
vät strategiat ohjaavat näiden teknologioiden 
käyttöönottoa. 
Vaikka kansainvälisen kiinteistösijoitusten vai-
kuttamismekanismit eroavat kotimaisista kiinteis-
tösijoituksista, niiden päämääränä on muiden 
omaisuusluokkien tavoin sijoitusten päästöjen 
vähentäminen, ilmastoriskien hallinta ja sitä 
kautta pitkän aikavälin arvonluonti. Kansainväli-
sille kiinteistöille asetettujen tavoitteiden teemat 
vastaavat pitkälti kotimaisen kiinteistösijoitusten 
tavoitteenasetantaa ja ovat linjassa Ilmarisen il-
mastoperiaatteiden kanssa. 
Tavoitteita 
ja niiden kunnianhimon tasoa mää-
rittäessämme kävimme vuoropuhelua varainhoi-
tajien kanssa. Lisäksi haastattelimme globaaleja 
kiinteistösijoittajia lisätäksemme ymmärrys-
tämme toimialan parhaista käytännöistä. 
Valmis-
telimme myös sisäisen selvityksen tavoit-
teenasetannan mahdollisuuksista globaalin kiin-
teistösijoittajan näkökulmasta vuonna 2020. 
Suoriutumistamme kunkin mittarin osalta on 
kuvattu tekstin ohella niille varatuissa taulu-
koissa. Ulkopuolinen palveluntarjoaja ei ole vali-
doinut sovellettuja mittareita. 
Salkun kiinteistöjen käytönaikainen 
hiili-intensiteetti 
Kansainvälisille kiinteistösijoituksille asetettu 
päästövähennystavoite on intensiteettitavoite, 
joka seuraa kiinteistöjen käytön aikaisia kasvi-
huonekaasupäästöjä eli kiinteistöissä omistajan 
hallinnoimasta energiankulutuksesta (polttoai-
neet, sähkö sekä kaukolämpö- 
ja kylmä) vuoden 
aikana aiheutuneita päästöjä bruttoalaa kohden 
(kgCO
2
e/brm²). Tavoitteenasetanta kattaa Ilma-
risen kansainväliset yhteissijoitukset (joint ven-
ture) pois lukien asuntokohteet. Tavoitteenase-
tannassa huomioidut salkun kiinteistöjen suorat 
eli scope 1- ja energiahankinnoista aiheutuvat 
epäsuorat eli scope 2 -päästöt ovat osa Ilmari-
sen arvoketjun päästöjä (scope 3 kategoria 15 
Salkun kiinteistöjen käytön aikainen hiili-intensiteetti 
Tavoite 
Yksikkö 
Salkku 
Perusvuosi 
Perusarvo 
2024 
Muutos 
perusvuodesta 
Tavoite 2025 
Tavoite 2030 
Käytön aikainen hiili-intensiteetti 
kgCO2e/brm2 
Kansainväliset kaupalliset yhteis- 
sijoitukset (joint venture) 
2021 
57 
31 
-45 % 
-15 % 
-25 % 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
75 
Sijoitukset). Kohteiden vuokralaisten hallin-
noimista energiahankinnoista aiheutuvia pääs-
töjä ei huomioida tavoitteenasetannassa. Tavoit-
teenasetannan ulkopuolelle jäävät päästölähteet 
on sisällytetty Ilmarisen kasvihuonekaasupääs-
tölaskentaan. 
Mittaria määrittävän kiinteistösalkun kasvihuo-
nekaasupäästölaskennan lähtötiedot ovat tar-
kentuneet tavoitekaudella, mikä vaikuttaa myös 
intensiteettilukemien vertailukelpoisuuteen. Ta-
voitteen perusvuoden aikaisessa toiminnassa tai 
olosuhteissa ei ole tunnistettu poikkeamia, jotka 
edellyttäisivät perusarvon normalisointia. Määrit-
täessämme tavoitetasoamme tarkastelimme 
Carbon Risk Real Estate Monitor -ohjelman 
(CRREM) 2 asteen tavoitteen mukaisia 
alueellisia ja kiinteistötyyppikohtaisia päästövä-
hennyspolkuja. Asettamamme tavoitteet ovat lin-
jassa näiden skenaarioiden mallintamien kehi-
tyskulkujen kanssa niillä alueilla, joilla omis-
timme kiinteistöjä vuonna 2021. Päästövähen-
nyksiä on mallinnettu CRREM-ohjelman lasken-
tatyökalun versiolla v1.093. Päästövähennysta-
voitteen yhteneväisyyttä 1,5 asteen tavoitteen 
kanssa ei ole todennettu tavoitteenasetannan 
yhteydessä. 
Tavoitteen 
seuranta perustuu ulkopuolisen 
palveluntarjoajan kanssa yhteistyössä toteutetun 
kasvihuonekaasupäästölaskennan tuloksiin, 
jonka lähtötietoina käytetään varainhoitajien ra-
portoimia energian kulutuslukemia. 
Ilmarisen 
suoriutuminen on linjassa asettamamme 
tavoitteen kanssa, ja saavutimme vuodelle 2030 
asetetun tavoitteen edellisellä raportointikaudella 
vuonna 2023. Salkun hiili-intensiteetti on jatka-
nut laskuaan vuonna 2024, mikä on seurausta 
ennen kaikkea energiasektorin vähähiilistymi-
sestä sekä kohteissa tehdyistä valinnoista siirtyä 
alkuperätakuilla sertifioidun uusiutuvan sähkön 
hankitaan. 
Salkun kiinteistöjen käytönaikainen energi-
aintensiteetti 
Seuraamme kansainvälisen kiinteistösalkun 
energiaintensiteettiä eli kiinteistöjen käytön ai-
kaista omistajan hallinnoimaa polttoaineiden, 
sähkön ja lämmön kulutusta bruttoalaa kohden 
(kgCO
2
e/brm²). Tavoitteenasetanta kattaa 
Ilmarisen kansainväliset yhteissijoitukset (joint 
venture), 
pois lukien asuntokohteet. Mittaria 
määrittävän kiinteistösalkun energiainventaarion 
lähtötiedot ovat tarkentuneet tavoitekaudella, 
mikä vaikuttaa myös intensiteettilukemien vertai-
lukelpoisuuteen. 
Kun määritimme tavoitetasoamme, 
tarkaste-
limme Carbon Risk Real Estate Monitor -ohjel-
massa (CRREM) mallinnettuja 2 asteen tavoit-
teen mukaisia alueellisia ja kiinteistötyyppikoh-
taisia skenaarioita kiinteistöjen energiainkulutuk-
sen vähenemiselle. Asettamamme tavoitteet 
ovat linjassa näiden skenaarioiden mallintamien 
kehityskulkujen kanssa niillä alueilla, joilla omis-
timme kiinteistöjä vuonna 2021. Tavoitepolkuja 
Salkun kiinteistöjen käytön aikainen energiaintensiteetti 
Tavoite 
Yksikkö 
Salkku 
Perusvuosi 
Perusarvo 
2024 
Muutos 
perusvuodesta 
Tavoite 2025 
Tavoite 2030 
Käytön aikainen energiaintensiteetti 
kWh/brm2 
Kansainväliset kaupalliset yhteis- 
sijoitukset (joint venture) 
2021 
182 
139 
-24 % 
-15 % 
-25 % 
Salkun kiinteistöjen GRESB-raportoinnin piirissä oleva osuus 
Tavoite 
Yksikkö 
Salkku 
Perusvuosi 
Perusarvo 
2024 
Muutos 
perusvuodesta 
Tavoite 2025 
Tavoite 2030 
GRESB-raportoinnin kattavuus 
prosenttia salkun netto- 
varallisuusarvosta 
Kansainväliset yhteissijoitukset (joint 
venture) ja kiinteistöpääomarahastot 
2021 
63% 
93% 
48 % 
100 % 
N/A 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
76 
on mallinnettu CRREM-ohjelman laskentatyöka-
lun versiolla v1.093. 
Tavoitteen 
seuranta perustuu varainhoitajien 
raportoimiin energian kulutuslukemiin. Ilmarisen 
suoriutuminen on linjassa asettamamme tavoit-
teen kanssa, ja saavutimme vuodelle 2030 ase-
tetun tavoitteen edellisellä raportointikaudella 
vuonna 2023. Vuonna 2024 mitattu suoriutumi-
semme laski hieman edellisestä raportointikau-
desta, mihin voi vaikuttaa varsinaisen suoriutu-
misemme lisäksi myös varainhoitajien raportoin-
nin laadun parantuminen. Tavoitteen saavutta-
misen ovat mahdollistaneet energiatehokkuuden 
parantamiseen tähtäävät projektit, kuten valais-
tuksen laajat uudistukset, energianhallinnan op-
timointi ja ympäristötietoisuuden lisääminen kiin-
teistön käyttäjille.
Salkun kiinteistöjen GRESB-raportoinnin 
piirissä oleva osuus 
Seuraamme kansavälisen kiinteistösalkun 
GRESB-raportoinnin (Global Real Estate 
Sustainability Benchmark) 
piirissä olevaa 
osuutta suhteessa salkun nettovarallisuusarvoon 
vuositasolla, ja tavoittelemme koko salkun katta-
vaa raportointia vuoteen 2025 mennessä. 
GRESB on maailmanlaajuinen vastuullisuusver-
tailu, joka mittaa kiinteistörahastojen ja -sijoitus-
yhtiöiden vastuullisuutta koko kiinteistösalkun ta-
solla. Ilmarinen osallistui GRESB-arviointeihin 
ensimmäisen kerran vuonna 2021. Tavoite tu-
kee keskeistä ilmastoon liittyvää toimintaperiaa-
tettamme johtaa salkkua koskeva päätöksenteko 
mahdollisuuksien mukaan salkkuanalytiikasta 
myös ilmastokysymyksissä. Tavoitteenasetanta 
kattaa ne Ilmarisen kansainväliset yhteissijoituk-
set (joint venture) ja kiinteistöpääomarahastot, 
joiden arviointiin viitekehys soveltuu. 
Olemme lisänneet raportoinnin kattavuutta 
systemaattisesti vuosittain tavoitepolun mukai-
sesti, ja odotamme raportoitujen kiinteistöjen ar-
von lähentelevän koko salkun volyymia vuonna 
2025. 
Salkun kiinteistöjen sertifiointiaste 
Ilmarisen kansainvälisten kiinteistösijoitusten 
sertifiointiastetta tarkastellaan suhteessa salkun 
nettovarallisuusarvoon, ja pyrimme nostamaan 
sertifioitujen kiinteistöjen osuutta asteittain aina 
95 prosenttiin vuonna 2025. Hyödynnämme 
LEED (Leadership in Energy and Environmental 
Design)- 
ja BREEAM (Building Research Estab-
lishment Environmental Assessment Method) -
sertifiointikehyksiä. 
Sertifiointiprosessissa ote-
taan energiatehokkuuden sekä uusiutuvan ener-
gian hyödyntämisen lisäksi huomioon myös 
muita kiinteistön ilmastovaikutuksiin liittyviä nä-
kökulmia. Näitä ovat esimerkiksi työmailla tai 
kiinteistössä syntyvien jätteiden kierrätys, kiin-
teistöjen ylläpidon ympäristökuorma ja raken-
nuksen saavutettavuus julkisilla kulkuvälineillä. 
Tavoitteenasetanta kattaa Ilmarisen kansainväli-
set yhteissijoitukset (joint venture), pois lukien 
asuntokohteet, joille hyödyntämämme ympäris-
töluokitukset soveltuvat huonosti. 
Sertifiointiprosessissa riippumaton osapuoli 
arvioi kohteiden suoriutumista ja myöntää sertifi-
kaatin. Sertifioitujen kohteiden osuus salkusta ei 
tällä hetkellä ole linjassa määrittelemämme ta-
voitepolun kanssa. Kiinteistöjemme arvon muu-
tokset vaikuttavat mittarin laskentaan varsinais-
ten sertifikaattien määrän ohella. 
Salkun kiinteistöjen sertifiointiaste 
Tavoite 
Yksikkö 
Salkku 
Perusvuosi 
Perusarvo 
2024 
Muutos 
perusvuodesta 
Tavoite 2025 
Tavoite 2030 
LEED- ja BREEAM-sertifiointiaste 
prosenttia salkun netto- 
varallisuusarvosta 
Kansainväliset kaupalliset yhteis- 
sijoitukset (joint venture) 
2021 
55 % 
31 % 
-44 % 
90 % 
95 % 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
77 
Energiankulutus ja energialähteiden yh-
distelmä (E1–5) 
Ilmarisen kiinteistöliiketoiminta (NACE-toimiala-
luokituskoodiston toimiala L) luokitellaan ilmas-
tovaikutuksiltaan merkittäväksi alaksi Euroopan 
komission kestävyyteen liittyvien tietojen antami-
sesta rahoituspalvelusektorilla käsittelevää ase-
tusta (SFDR-asetus) täydentävän delegoidun 
asetuksen (EU) 2022/1288 mukaan. Energian-
kulutusta kuvaavat indikaattorit on laskettu Ilma-
risen kotimaisen kiinteistösalkun sähkölle ja kau-
kolämmölle, jonka hankinnasta Ilmarinen vastaa, 
sekä Ilmarisen ajoneuvojen kuluttamalle säh-
kölle ja polttoaineille. Ilmarisen kiinteistöissä ei 
käytetä erillispolttoaineita. 
 
Laskennassa sovelletut energianlähteitä koske-
vat oletukset perustuvat Ilmarisen ostaman säh-
köenergian alkuperätakuutodistusten ohella pai-
kallisten kaukolämpöyhtiöiden raportointiin sekä 
Tilastokeskuksen tietoihin liikennepolttonestei-
den bio-osuuksista. Ilmarisen sähköajoneuvojen 
hyödyntämän sähkön energianlähteiden on ole-
tettu vastaavan Energiaviraston raportoimaa 
Suomen sähköntuotannon jäännösjakaumaa 
(viimeisin tieto vuodelta 2023). 
 
Vuokralaisen tekemiä energiahankintoja ei ole 
huomioitu laskennassa. Itse tuotetun uusiutuvan 
energian määrän raportointi on rajattu Ilmarisen 
hallinnoimien aurinkovoimaloiden tuotantoon. 
 
Ulkopuolinen palveluntarjoaja on validoinut 
tässä luvussa esitettyjen mittarien seurannan. 
Kiinteistöjen energiankulutusta raportoidaan 
myös energiatehokkuussopimusten (TETS ja 
VAETS) seurantajärjestelmään. 
Liikevaihtoon perustuva 
energianintensiteetti 
Ilmarisen energiaintensiteetti eli ilmastovaikutuk-
siltaan merkittäväksi alaksi luokitellun kiinteistö-
liiketoiminnan energian kokonaiskulutus suh-
teutettuna liikevaihtoon on esitetty taulukossa 
Energiaintensiteetti suhteessa liikevaihtoon. 
Energiaintensiteetin laskemiseen käytetty liike-
vaihdon määritelmä ja arvo on yhtenäinen Ilma-
risen taksonomiaraportoinnissa sovelletun kiin-
teistöliiketoiminnalle osoitetun liikevaihdon 
kanssa (katso EU-taksonomia s. 47–52). 
Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 
2024 
Hiilestä ja hiilituotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus 
(MWh) 
0 
Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus 
(MWh) 
0,1 
Maakaasusta peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 
0 
Muista fossiilisista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus 
(MWh) 
0 
Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä peräisin olevan sähkön, 
lämmön, höyryn ja 
jäähdytyksen kulutus (MWh) 
39 417 
Fossiilisen energian kokonaiskulutus (MWh) 
39 417 
Fossiilisten energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) 
31 % 
Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan energian kulutus 
(MWh) 
52 874 
Ydinvoimaan perustuvien lähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta 
(%) 
41 % 
Uusiutuvista lähteistä, mukaan lukien biomassa (sekä biologista 
alkuperää oleva teollisuus- 
ja 
yhdyskuntajäte, biokaasu, uusiutuva vety jne.), peräisin olevan 
polttoaineen kulutus (MWh) 
0,02 
Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan 
sähkön, lämmön, höyryn ja 
jäähdytyksen kulutus (MWh) 
34 976 
Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan uusiutuvan 
energian kulutus (MWh) 
1 278 
Uusiutuvan energian kokonaiskulutus (MWh) 
36 254 
Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta 
(%) 
28 % 
Energian kokonaiskulutus (MWh) 
128 545 
Energiaintensiteetti suhteessa liikevaihtoon 
2024 
Ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnan kokonaisenergiankulutus 
suhteessa 
ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnasta peräisin 
olevaan liikevaihtoon 
(MWh/milj. €) 
507 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
78 
Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 
2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja 
kokonaispäästöt (E1–6) 
Arvoketju ja laskennan rajaus 
Ilmarisen kasvihuonekaasupäästölaskennassa 
huomioitu arvoketju kattaa oman toiminnan li-
säksi Ilmarisen hankintaketjun kumppanit sekä 
yhtiön laajasti hajautetun sijoitussalkun. Vuoden 
2024 toimintaa vastaavassa kasvihuonekaasu-
päästölaskennassa on tunnistettu useampia 
olennaisia päästölähteitä kuin aikaisemmin. Ne 
kaikki on sisällytetty raportoituihin tuloksiin. Ilma-
risen liiketoiminnassa tai toimintaympäristössä ei 
ole tapahtunut merkittäviä muutoksia raportointi-
kaudella, mutta laskennan rajauksen uudelleen-
määrittelystä johtuen tulokset eivät ole vertailu-
kelpoisia vuoden 2023 toimintaa kuvaavassa 
GRI-standardin mukaisessa kestävyysraportissa 
esitettyihin tietoihin nähden. 
Ilmarisen suorissa eli scope 1- ja epäsuorissa 
energiahankintoihin liittyvissä eli scope 2 -pääs-
töissä huomioidaan yhtiön ajoneuvojen lisäksi 
emoyhtiön ja konsernissa olevien kotimaisten 
kiinteistötytäryhtiöiden ja kiinteistöosakkuusyhti-
öiden scope 1- ja 2-päästöt. Ilmarisen muiden 
tytäryhtiöiden ja omistusyhteysyritysten scope 1- 
ja 2 -päästöt on huomioitu sijoitussalkun 
kasvihuonekaasupäästölaskennassa (scope 3 
kategoria 15 Sijoitukset). Listaus arvoketjun 
laskentaan sisällytetyistä olennaisista ja pois 
jätetyistä epäolennaisista päästölähteistä pe-
rusteluineen on koottu taulukkoon Lasken-
nassa huomioidut arvoketjun (scope 3) pääs-
tölähteet. 
Ulkopuolinen palveluntarjoaja on validoinut 
Ilmarisen kasvihuonekaasulaskennan toteu-
tuksen. 
Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt 
Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt 
2024 
Kasvihuonekaasujen scope 1 -bruttopäästöt (tCO2e) 
1 909 
Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien scope 
1 -kasvihuonekaasupäästöjen 
prosenttiosuus (%) 
0 
Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt 
Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset scope 2 -bruttopäästöt 
(tCO2e) 
12 285 
Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset scope 2 -bruttopäästöt 
(tCO2e) 
10 970 
Merkittävät scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt 
Kasvihuonekaasujen epäsuorat (scope 3) kokonaisbruttopäästöt 
(tCO2e) 
1 454 061 
1 Ostetut tavarat ja palvelut 
26 191 
2 Tuotantohyödykkeet 
32 157 
3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly 
scope 1- tai scope 2 -
päästöihin 
6 149 
4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu 
27 
5 Toiminnassa muodostuva jäte 
1 
6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen 
639 
7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne 
405 
8 Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät 
31 
13 Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät 
8 694 
15 Sijoitukset* 
1 379 767 
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt 
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO2e) 
1 468 255 
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) 
(tCO2e) 
1 466 940 
*Ilmarisen valtionlainasalkulle laskettuja päästöjä (2 626 351 
tCO2e) ei ole sisällytetty tässä esitettyihin si-
joitussalkun päästöihin (lisätietoja osiossa Keskeiset oletukset 
ja laskennan lähtötiedot s. 80). 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
79 
Keskeiset oletukset ja laskennan lähtö-
tiedot 
Soveltamamme hiilijalanjäljen laskentametodolo-
gia perustuu GHG Protocol Corporate Standard 
-standardin ja sitä täydentävien muiden GHG 
Protocolin ohjeistusten vaatimuksiin, periaattei-
siin ja suosituksiin organisaatiotason päästölas-
kennan toteuttamisesta. Laskennassa on huomi-
oitu sijoitussalkun osalta Partnership for Carbon 
Accounting Financials -kumppanuuden (PCAF) 
standardi GHG Accounting and Reporting 
Standard for the Financial Industry -ohjeistus 
soveltuvilta osin. Keskeisimmät scope 1, 2 ja 3 
kategorioiden 1–13 päästölähteitä koskevat läh-
tötiedot, oletukset ja menetelmät on koottu tau-
lukkoon Kasvihuonekaasupäästölaskennan läh-
tötiedot, oletukset ja hyödynnetyt päästökertoi-
met. Muita kuin suoria kiinteistösijoituksia (scope 
3 kategoria 15 Sijoitukset) 
koskevat tiedot sijoi-
tusomaisuuden kasvihuonekaasupäästölasken-
nasta on kuvattu erikseen edempänä tekstissä. 
Ilmarisen oman toiminnan kasvihuonekaasu-
päästölaskennan lähtötiedot keräsi Ilmarisen 
oma henkilöstö. Kotimaisten kiinteistöjen energi-
ankulutusta seurataan hyödyntämämme palve-
luntarjoajan energiajärjestelmässä, jonka katve-
alueita on täydennetty arvioilla, jotka on koottu 
taulukkoon Kasvihuonekaasupäästölaskennan 
lähtötiedot, oletukset ja hyödynnetyt päästöker-
toimet. Ilmarisen arvoketjun muista päästöläh-
teistä kuin sijoituksista (scope 3 kategoria 15) ai-
heutuvista scope 3 -päästöistä 30 prosenttia on 
laskettu käyttäen toimittajilta tai muilta arvoket-
juun kuuluvilta kumppaneilta saatuja ensisijaisia 
tietoja. Sijoitusten (scope 3 kategoria 15) lähtö-
tietojen laatua on kuvattu erikseen niihin liittyviä 
oletuksia kuvaavissa seuraavissa kappaleissa. 
Listattujen osake- ja yritysten joukkovelkakir-
jalainasijoitusten sekä listaamattomien pääoma- 
ja velkapääomarahastojen päästölaskenta on to-
teutettu hyödyntäen ulkoisten palveluntarjoajien 
päästötietokantoja ja laskenta-alustoja. Lasken-
tatuloksiin vaikuttaa suuresti hyödynnettyjen tie-
tokantojen päästötietojen saatavuus, laatu ja 
käytetyt arviot. Myös salkkuyritysten raportoi-
missa päästötiedoissa voi olla epätarkkuuksia tai 
virheitä, joita palveluntarjoajamme pyrkivät kont-
rolloimaan mahdollisuuksien mukaan. 
Listattujen osake- ja korkosijoitusten
 
las-
kenta perustuu salkkuyritysten raportoimiin tie-
toihin niiden saatavuuden asettamissa rajoissa. 
Näiden tietojen lisäksi palveluntarjoaja hyödyn-
tää arvioita täydentäessään raportoituja lukuja 
niiden puuttuessa osittain tai kokonaan. Palve-
luntarjoajan arvioimat päästöt perustuvat yrityk-
sen toimialan ja taloudellisten tietojen pohjalta 
muodostettuun mallinnukseen. 
Listattujen osakkeiden ja yritysten joukkovel-
kakirjalainojen päästölaskennassa huomioidaan 
kaikki palveluntarjoajan tietokannan sisältämät 
sijoituskohteet, 
ja laskennan kattavuus on 95 
prosenttia omaisuusluokan sijoitusten arvosta. Il-
marisen listattujen osakkeiden ja yritysten jouk-
kovelkakirjalainojen 
Laskennassa huomioidut arvoketjun (scope 3) päästölähteet 
Laskennassa huomioidut arvoketjun päästölähteet 
1 Ostetut tavarat ja palvelut 
2 Tuotantohyödykkeet 
3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly 
scope 1- tai scope 2 -päästöihin) 
4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu 
5 Toiminnassa muodostuva jäte 
6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen 
7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne 
8 Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät 
13 Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät 
15 Sijoitukset 
Laskennan ulkopuolelle jätetyt arvoketjun 
päästölähteet 
Perustelu ulkopuolelle jättämiselle 
 
9 Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä 
Ilmarisen liiketoimintaan ei liity asiakkaiden maksa-
mia kuljetuksia. 
10 Myytyjen tuotteiden jalostus 
Ilmarinen ei myy jalostettavia tuotteita. 
11 Myytyjen tuotteiden käyttö 
Ilmarinen ei myy energiaa kuluttavia tuotteita. 
12 Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa 
Ilmarinen ei myy tuotteita, joista aiheutuisi jätettä. 
14 Franchising 
Franchising-toiminta ei kuulu Ilmarisen liiketoimin-
tamalliin. 

Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
80 
kasvihuonekaasupäästölaskennassa huomioi-
daan sijoituskohteiden scope 1- ja 2-päästöt. 
Listaamattomien pääoma- 
ja velkapääoma-
rahastosijoitusten
 
päästötiedot ovat joko ra-
hastojen varainhoitajien raportoimia tai palvelun-
tarjoajan arvioimia, ja ne perustuvat listattua 
salkkua useammin mallinnettuun dataan. Sijoit-
tajalla ei ole näkyvyyttä varainhoitajien sovelta-
miin arviointimetodologioihin, mikä vähentää tu-
losten vertailtavuutta. Käyttämämme palvelun-
tarjoajan tietokanta kattaa salkkumme pääoma-, 
infra- ja velkapääomarahastot. Laskennan ulko-
puolelle on jätetty suorat listaamattomat osake-
sijoitukset, suorat sijoituslainat sekä rinnakkais-
sijoitukset. Laskennan kattavuus on tällä rajauk-
sella 51 prosenttia palveluntarjoajan tietokannan 
kattamien sijoitusten arvosta. 
Muissa omaisuusluokissa seuraamamme 
PCAF:in GHG Accounting and Reporting Stan-
dard for the Financial Industry -laskentastan-
dardi ei määrittele lähestymistapaa listaamatto-
mille sijoitusrahastoille, joten laskennassa sovel-
letaan palveluntarjoajan laskentametodologiaa 
muiden ohjeistusten puuttuessa. Ilmarisen 
osuus kunkin sijoituskohteen kasvihuonekaasu-
päästöistä lasketaan kertomalla sille raportoidut 
päästöt Ilmarisen omistusosuudella sijoituskoh-
teesta. Ilmarisen omistusosuutena sovelletaan 
ensisijaisesti Ilmarisen sijoituksen käyvän mark-
kina-arvon suhdetta sijoituskohteen yritysarvoon 
palveluntarjoajan keräämiä tietoja hyödyntäen. 
Jos tarvittavia lähtötietoja ei ole saatavilla, pääs-
töt allokoidaan Ilmariselle rahastojen varainhoi-
tajien raportoimien omistusosuuksien perus-
teella. Ilmarisen listaamattoman pääoma- 
ja vel-
kapääomarahastosijoitusten kasvihuonekaasu-
päästölaskennassa huomioidaan sijoituskohtei-
den scope 1- ja 2-päästöt. 
Muiden korkosijoitusten tapaan
 
valtionlaina-
sijoitusten
 
päästölaskenta on toteutettu hyö-
dyntämällä ulkoisen palveluntarjoajan tietokan-
taa ja laskentamallia valtiolle allokoitavista kasvi-
huonekaasupäästöistä. Laskentaan sisältyy yri-
tystason laskentaa huomattavasti suurempia 
epävarmuuksia, ja laskentatuloksia tulee tarkas-
tella suuntaa antavina. Valtioiden päästötietoja 
on arvioitu hyödyntämällä palveluntarjoajan te-
kemää selvitystyötä sekä julkisia lähteitä, kuten 
The World Input-Output Database -tietokantaa 
sekä Kansainvälisen valuuttarahaston ja Maail-
manpankin tilastoja. Valtionlainasalkun laskenta 
seuraa PCAF:in GHG Accounting and Reporting 
Standard for the Financial Industry -standardin 
mukaista metodologiaa, jossa tuloksiin sisällyte-
tään maankäyttösektorin (LULUCF) 
ilmastovaikutus. 
Se sisältää kasvihuonekaasu-
päästöjen lisäksi niiden poistumat. 
Ilmarisen kasvihuonekaasupäästölasken-
nassa valtionlainojen päästöt on raportoitu erilli-
senä tuloksena taulukossa Kasvihuonekaasujen 
kokonaispäästöt esitetystä Ilmarisen kokonais-
hiilijalanjäljestä. Laskennan kattavuus on 100 
prosenttia valtiolainasalkun arvosta. Sijoittajat 
soveltavat käytäntöä laajasti, sillä valtionlainoille 
allokoidut päästöt ovat päällekkäisiä kansainväli-
sen sijoitussalkun yritysten toiminnan päästöjen 
kanssa. 
Kansainvälisten kiinteistösijoitusten
 
pääs-
tölaskennan lähtötiedot ovat varainhoitajien ke-
räämiä, ja ne perustuvat pääasiassa mitattuihin 
kulutuslukemiin Ilmarisen yhteissijoituksissa 
(joint venture). Valmistuneista ja käytössä ole-
vista yhteissijoituksistamme laskenta kattaa 
kaikki kiinteistöt lukuun ottamatta Yhdysvalloissa 
sijaitsevia asuinkiinteistöjä. Laskennan ulkopuo-
lelle jäävät näiden lisäksi listaamattomat kiinteis-
törahastot ja kiinteistövelka. Listatut sijoitukset 
on huomioitu listattujen osakkeiden ja yritysten 
joukkovelkakirjalainojen päästölaskennassa. 
Laskennan kattavuus on tällä rajauksella noin 35 
prosenttia omaisuusluokan nettovarallisuusar-
vosta. Laskenta noudattaa PCAF:in GHG Ac-
counting and Reporting Standard for the 
Financial Industry -laskentastandardin ohjeistuk-
sia, ja salkun hiilijalanjäljessä huomioidaan Ilma-
risen omistusosuus kustakin kiinteistöstä. Las-
kennassa hyödynnetyt päästökertoimet ovat al-
kuperätakuurekisterien ylläpitäjien yhteistyöjär-
jestö AIB:n (Association of Issuing Bodies), pai-
kallisten energiantuottajien ja virastojen sekä 
DEFRA:n viimeisimpiä saatavilla olevia julkai-
suja. 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
81 
Kasvihuonekaasupäästölaskennan lähtötiedot, oletukset ja päästökertoimet 
(1/2) 
Päästölähde 
Lähtötiedot ja keskeiset oletukset 
Päästökerrointen lähteet 
Ajoneuvot 
Scope 1 ja 2 
Laskennassa on hyödynnetty ajoneuvojen mitattua polttoaineiden 
ja sähkön kulutusta. 
Defra (Ison-Britannian ympäristö- 
ja 
elintarvikeministeriö), Tilastokeskus 
Kylmäaineet 
Scope 1 
Kylmäainevuotojen päästöt on arvioitu vastaavan vuosittaisten 
täyttömäärien suuruutta. 
Defra (Ison-Britannian ympäristö- 
ja 
elintarvikeministeriö) 
Sähkön kulutus 
Scope 2 ja 3 katego-
riat 8 ja 13 
Omistettujen kiinteistöjen Ilmarisen hallinnoima sähkönkulutus 
on laskettu energianhallintajärjestelmän mittaustietoja hyödyntäen. 
Puuttuvia tietoja on täydennetty energiatodistusten tietoja ja salkun 
keskikulutuksia soveltamalla. Asuinkiinteistöjen vuokralaisten 
energiankulutuksen arvioinnissa on sovellettu Suomen rakentamismääräyskokoelmassa 
esitettyjä energiakertoimia. Markkina-
perusteisessa laskennassa Ilmarisen hankkima alkuperätakuilla 
varmennettu sähkö on laskettu nollapäästöisenä. 
Ilmarisen omaan 
käyttöön vuokraamien tilojen sähkönkulutus on arvioitu 
neliöperusteisesti Motivan keräämiä palvelusektorin ominaiskulutustietoja 
soveltaen. Hyödynnetyt päästökertoimet ovat raportin laatimishetkellä 
saatavilla olevia viimeisimpiä arvoja. 
Sijaintiperusteinen: Tilastokeskus 
Markkinaperusteinen: Energiavirasto 
Kaukolämmön kulutus 
Scope 2 ja 3 katego-
riat 8 ja 13 
Omistettujen kiinteistöjen Ilmarisen hallinnoima kaukolämmönkulutus 
on laskettu energianhallintajärjestelmän mittaustietoja 
hyödyntäen. Puuttuvia tietoja on täydennetty energitodistusten 
tietoja ja salkun keskikulutuksia soveltamalla. Ilmarisen 
omaan käyt-
töön vuokraamien tilojen kaukolämmön kulutus on arvioitu 
neliöperusteisesti Motivan keräämiä palvelusektorin ominaiskulutustietoja 
soveltaen. Hyödynnetyt päästökertoimet ovat raportin laatimishetkellä 
saatavilla olevia viimeisimpiä arvoja. 
Sijaintiperusteinen: Tilastokeskus 
Markkinaperusteinen: Paikallisvoima ry 
(kaukolämmön päästölaskuri) 
Kaukokylmän kulutus 
Scope 2 
Omistettujen kiinteistöjen Ilmarisen hallinnoima kaukokylmän 
kulutus on laskettu energianhallintajärjestelmän mittaustietoja 
hyödyntäen. 
Sijaintiperusteinen: Helen Oy 
Markkinaperusteinen: Helen Oy, For-
tum Oyj 
Ostetut tuotteet ja palvelut 
Scope 3 kategoria 1 
Tuote- ja palveluhankinnoista aiheutuvat päästöt on arvioitu 
kustannusperusteisesti lukuun ottamatta IT-laitehankintoja 
ja toimitilojen 
käyttövettä, joiden osalta on hyödynnetty tietoja laitteiden 
lukumäärästä ja kiinteistöissä mitatusta vedenkulutuksesta. 
Exiobase (v. 3.4), IVL Swedish Envi-
ronmental Research Institute, Hel-
singin seudun ympäristöpalvelut HSY 
Käyttöomaisuus 
Scope 3 kategoria 2 
Kiinteistöjen taseisiin kirjatuista investoinneista aiheutuvat 
päästöt on arvioitu kustannusperusteisesti lukuun ottamatta 
uudis- ja 
perusparannuskohteiden rakennuttamisen päästöjä, joiden 
osalta on huomioitu ympäristöministeriön Rakennuksen 
vähähiilisyyden 
arviointimenetelmän mukaisesti lasketut elinkaaripäästöt kattaen 
rakentamisen hiilijalanjäljen tuotevaiheen, kuljetusten 
ja 
työmaatoimintojen päästöt (vaiheet A1–A5). 
Exiobase (v. 3.4), CO2data-palvelun 
Rakentamisen päästötietokanta 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
82 
Kasvihuonekaasupäästölaskennan lähtötiedot, oletukset ja päästökertoimet 
(2/2) 
Päästölähde 
Lähtötiedot ja keskeiset oletukset 
Päästökerrointen lähteet 
Polttoaineisiin ja energiaan 
liittyvä toiminta 
Scope 3 kategoria 3 
Epäsuorien energiahankinnoista aiheutuvien päästöjen 
määrä vastaa scope 1- ja 2 -päästöissä huomioitujen 
energiahankintojen 
määrää. Siirtohäviöiden määrä laskennassa vastaa kansallisia 
tilastotietoja sähkölle ja kaukolämmölle. 
Defra (Ison-Britannian ympäristö- 
ja 
elintarvikeministeriö) 
Kuljetukset ja jakelu 
Scope 3 kategoria 4 
Kuljetusten ja jakeluiden päästölaskenta perustuu palveluntarjoajien 
toimittamiin päästöraportteihin, joissa on huomioitu käytettyjen 
polttoaineiden käytön ja arvoketjun päästöt (nk. WtW-päästöt, 
”Well to Wheels”). 
N/A 
Jätteet 
Scope 3 kategoria 5 
Toimitilojen jätteiden käsittelyn päästöt on laskettu palveluntarjoajan 
jätekirjanpidon volyymien perusteella. Toimitilojen jäteveden 
määrä on arvioitu vastaavan kulutetun käyttöveden määrää. 
Defra (Ison-Britannian ympäristö- 
ja 
elintarvikeministeriö), Helsingin seudun 
ympäristöpalvelut HSY 
Liiketoimintaan liittyvä mat-
kustaminen 
Scope 3 kategoria 6 
Lentomatkojen päästölaskenta perustuu palveluntarjoajien toimittamiin 
päästöraportteihin, joissa on huomioitu käytettyjen poltto- 
aineiden käytön ja arvoketjun päästöt (nk. WtW-päästöt, 
”Well to Wheels”) sekä säteilypakote. Muiden kulkumuotojen 
osalta on 
hyödynnetty joko ajettuja kilometrejä tai kustannustietoja. 
Exiobase (v. 3.4), Defra (Ison-Bri-
tannian ympäristö- 
ja elintarvikeminis-
teriö) 
Työsuhteisten työntekijöiden 
työmatkaliikenne 
Scope 3 kategoria 7 
Ilmarisen vuonna 2024 toteutetussa työmatkakyselyssä kysyttiin 
työntekijöiden työmatkojen pituuksia ja käytettyjä kulkumuotoja. 
Vastauksia on hyödynnetty laskennan lähtötietoina. Jos 
vastaaja on kertonut kulkevansa töihin useammalla kuin yhdellä 
liikenne-
välineellä, laskennassa on huomioitu näistä päästöintensiivisin 
kulkumuoto. 
Defra (Ison-Britannian ympäristö- 
ja 
elintarvikeministeriö) 
Listatut osake- ja yritysten 
joukkovelkakirjalainasi-
joitukset 
Scope 3 kategoria 
15 
Katso s. 79–80. 
N/A 
Listaamattomat pääoma- 
ja 
velkapääomarahastosi-
joitukset 
Scope 3 kategoria 
15 
Katso s. 80. 
N/A 
Valtionlainasijoitukset 
Scope 3 kategoria 
15 
Katso s. 80. 
N/A 
Kansainväliset kiinteistösi-
joitukset 
Scope 3 kategoria 
15 
Katso s. 80. 
N/A 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
83 
Biogeeniset hiilidioksidipäästöt 
Ilmarisen liiketoiminnasta aiheutuu fossiilisten 
kasvihuonekaasupäästöjen lisäksi biogeenisiä 
hiilidioksidipäästöjä. Nämä päästöt syntyvät Il-
marisen käyttämien ajoneuvojen polttoaineiden 
biokomponentin tai Ilmarisen ostaman energian 
tuotannossa hyödynnetyn biomassan palaessa. 
Ilmarisen suorat (scope 1) biogeeniset hiilidioksi-
dipäästöt olivat 5 tCO
2
 
ja epäsuorat ostoener-
gian päästöt 
18 136 tCO
2
 
vuonna 2024. Os-
toenergialle laskentatulos perustuu Suomen 
energiantuotannon energianlähteiden ja-
kaumaan ja niistä johdettuun biogeenisten hiilidi-
oksidipäästöjen määrään. Arvoketjuun (scope 3) 
liittyviä biogeenisiä päästöjä ei ole arvioitu. 
Sähkön alkuperätakuiden huomiointi kas-
vihuonekaasupäästölaskennassa 
Kaikki (100 %) omiin suoriin kotimaisiin kiinteis-
tösijoituksiin ostamastamme sähköstä on CO
2
-
vapaata, ja sen alkuperä on todennettu alkupe-
rätakuusertifikaateilla. Kaikki (100 %) tästä säh-
köstä on tuotettu ydinvoimalla. 
Markkinaperusteisten scope 2 -päästöjen las-
kennassa ostamamme sähkö on huomioitu kas-
vihuonekaasupäästöttömänä. Ilmarinen ei ole 
ostanut alkuperätakuita kiinteistöissä kulutetulle 
kaukolämmölle. 
Liikevaihtoon perustuva 
kasvihuonekaasuintensiteetti 
Ilmarisen kasvihuonekaasuintensiteetti eli kasvi-
huonekaasujen kokonaispäästöt liikevaihtoon 
suhteutettuna on esitetty taulukossa Kasvihuo-
nekaasuintensiteetti suhteessa liikevaihtoon 
erikseen sijaintiperusteisesti ja markkinaperus-
teisesti lasketuille päästöille. Kasvihuonekaa-
suintensiteetin laskemiseen käytetty liikevaihdon 
määritelmä 
ja arvo on yhtenäinen tilinpäätöksen 
Tunnusluvut ja analyysit -osioon sisältyvän tau-
lukon 24 Tiivistelmä 
tunnusluvuista liikevaihdon 
kanssa (s. 158). 
Kasvihuonekaasuintensiteetti suhteessa liikevaihtoon 
2024 
Kasvihuonekaasujen (sijaintiperusteiset) kokonaispäästöt 
suhteessa liikevaihtoon (tCO2e/milj. €) 
158 
Kasvihuonekaasujen (markkinaperusteiset) kokonaispäästöt 
suhteessa liikevaihtoon (tCO2e/milj. €) 
157 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
 
 
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
84 
3. Yhteiskunnalliset tiedot 
S1 Oma työvoima 
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdolli-
suudet sekä niiden vuorovaikutus strate-
gian ja liiketoimintamallin kanssa (ESRS 
2 SBM–3) 
Kaksinkertaisessa olennaisuusanalyysissä 
tun-
nistettiin Ilmariselle olennaiset omaan työvoi-
maan liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuu-
det. Ne on kuvattu tarkemmin luvussa ESRS 2 
Yleiset tiedot, tiedonantovaatimuksessa SBM–3 
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet 
sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoi-
mintamallin kanssa (s. 31–35). Keskeisimmät 
havainnot on koottu oheiseen taulukkoon, jossa 
on myös kommentoitu soveltamiamme hallinta-
keinoja. Näiden hallintakeinojen perustana ovat 
Ilmarisen keskeiset henkilöstöön sovellettavat 
käytännöt. 
Tämä kestävyysraportti koskee Ilmarisen koko 
henkilöstöä. Raportoidut vaikutukset, riskit ja 
mahdollisuudet liittyvät siis koko henkilös-
töömme – myös mahdollisiin vuokratyöntekijöi-
hin – eivätkä tiettyihin tehtäviin, ihmisryhmiin tai 
ominaisuuksiin. Suomessa laki yksityisyyden 
suojasta työelämässä kieltää henkilökohtaisten 
Vaikutukset 
Riskit ja mahdollisuudet 
Hallinnan keinot Ilmarisessa 
Joustavilla työajoilla sekä terveyttä edistävillä 
toimenpiteillä ja toimintamalleilla voimme vaikuttaa 
myönteisesti työntekijöidemme hyvinvointiin ja 
työkykyyn. Toimivalla vuoropuhelulla tarjoamme 
vaikutusmahdollisuuksia hyvinvoinnin edistämiseen 
työpaikalla. 
Inklusiivinen ja esteetön työympäristö sekä palkka-
tasa-arvon toteutuminen vaikuttavat myönteisesti 
niin hyvinvointiin kuin yrityskulttuuriin. 
Panostus osaamisen kehittämiseen parantaa kykyä 
vastata muuttuvan työelämän tarpeisiin ja vaikuttaa 
työssä jaksamiseen. 
Työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen liittyvät 
riskit voisivat toteutuessaan vaikuttaa työnantaja-
mielikuvaan ja aiheuttaa mainehaittaa. 
Työnantajasta johtuva työ- ja yksityiselämän heikko 
tasapaino voi aiheuttaa lisäkustannuksia 
työnantajalle sairaspoissaoloina tai korkeampana 
vaihtuvuutena. Henkilöstön ja johdon kulttuuri-
taustan yksipuolisuudesta johtuva taloudellinen riski 
on olemassa. 
Huolehtimalla turvallisesta ja terveellisestä 
työympäristöstä meillä on mahdollisuus vaikuttaa 
työn tuottavuuteen. Korkea henkilöstötyytyväisyys 
tuo liiketoimintaan jatkuvuutta ja varmistaa työn 
hyvää laatua. 
Panostus esteettömyyteen ja tasa-arvoiseen sekä 
yhdenvertaiseen kohteluun työpaikalla mahdollistaa 
parhaiden työntekijöiden rekrytoimisen ja luo näin 
myös taloudellista etua. 
Henkilöstöstä huolehtiminen sekä työterveyshuollon 
palvelut ja tuki ovat tärkeimmät keinot ehkäistä ja 
lieventää työntekijöihin kohdistuvia olennaisia 
kielteisiä vaikutuksia terveyteen ja turvallisuuteen. 
Ilmarisessa huomioimme näitä mm. seuraavin 
keinoin: 
• Henkilöstö keskeisenä osana strategiaa 
• Strategisen työkykyjohtamisen kokonaisuus 
• Kattavat työterveyspalvelut 
• Joustava työaika, perhevapaat ja lastenhoidon tuki 
Henkilöstön monimuotoisuutta ja tasa-arvoisuutta 
pyrimme lisäämään kehittämällä rekrytointia ja 
panostamalla hyväksyvään ja kaikki mukaan otta-
vaan kulttuuriin. 
Työkaluja ovat myös muun muassa: 
• Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma 
• Palkitsemisperiaatteet ja -raportointi 
• Työyhteisön kehittämissuunnitelma 
• Opintopolku ja osaamiskompassi 
• Whistleblowing-ilmoituskanavat 
• Ilmarinen Way -toimintatapa 
Kartoitamme säännöllisesti tilannettamme 
aktiivisella yhteydenpidolla sekä henkilöstökyselyn 
ja muiden kyselyiden avulla. 

 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
85 
tietojen keräämisen, joten jätämme raportoi-
matta datapisteet, 
jotka koskevat toimintarajoit-
teisia henkilöitä. 
Työntekijämme työskentelevät vain Suo-
messa, joten vaikutukset omaan työvoimaamme 
eivät leviä laajemmalle. Suomessa tehtävän 
työn valvontamekanismit ja -mahdollisuudet ovat 
hyvät, joten voimme sen osalta varmistaa, ettei 
pakkotyötä tai lapsityövoimaa käytetä. Koska 
emme teetä työtä muualla, riskiä niiden käyttöön 
ei ole. 
Vaikutukset ovat olennaisia liiketoimintamal-
limme ja strategiamme kannalta, sillä ne vaikut-
tavat suoraan operatiiviseen tehokkuuteen ja pit-
kän aikavälin kestävyyteen. Omaan työvoi-
maamme liittyvät vaikutukset ovat seurausta 
omasta toiminnastamme, eivätkä liity arvoketjun 
muihin osapuoliin tai liikesuhteisiin. Niillä on vai-
kutusta pitkällä aikavälillä, ja strategiassamme 
pitkän aikavälin tavoitteena onkin olla yksi Suo-
men parhaista työpaikoista. 
Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperi-
aatteet (S1–1) 
Henkilöstöllä on keskeinen rooli Ilmarisen strate-
gian toteuttamisessa. Vahvistamme osaamis-
tamme vastaamaan tulevaisuuden vaatimuksia 
ja luomme parhaita käytäntöjä muuttuvaan 
työelämään. Ilmarisen hallituksen hyväksymät 
toimintaperiaatteet koskevatkin jokaista ilmaris-
laista. 
Ihmisoikeussitoumuksessamme sitoudumme 
kunnioittamaan kansainvälisesti tunnettuja ih-
misoikeuksiin liittyviä tavoitteita: 
●
 
Kansainvälinen ihmisoikeusasiakirja (Inter-
national Bill of Human Rights) 
●
 
YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koske-
vat ohjaavat periaatteet (UNGP) 
●
 
OECD:n toimintaohjeet monikansallisille yri-
tyksille 
●
 
Kansainvälisen työjärjestön (ILO) julistus 
työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista. 
Ilmarisen ihmisoikeussitoumus ei vielä täysin 
täytä kaikkia yllä mainittujen asiakirjojen vaati-
muksia. 
Lisäksi sitoudumme kunnioittamaan yhdisty-
misvapautta ja oikeutta työehtosopimusneuvot-
teluihin sekä oikeuksia olla joutumatta syrjinnän, 
lapsityövoiman tai pakkotyön kohteeksi amma-
tissa ja työssä. Jos tunnistamme toimintamme 
aiheuttamia kielteisiä ihmisoikeusvaikutuksia, 
pyrimme edistämään sääntelyn sallimissa ra-
joissa tarkoituksenmukaisia korjaavia toimenpi-
teitä. Odotamme samaa toimittajiltamme. 
Ilmarisen keskeiset henkilöstöön sovellettavat 
käytännöt -dokumentti on laadittu avoimuuden ja 
yhdenvertaisen kohtelun nimissä. Se on luetta-
vissa Ilmarisen intranetissä ja verkkosivuilla. 
Käytännöt koskevat kaikkia ilmarislaisia riippu-
matta työsuhteen kestosta tai muodosta, työnte-
kopaikasta tai työtehtävästä, ja ne kunnioittavat 
kansainvälisesti tunnistettuja ohjeita ja periaat-
teita. Käytännöt perustuvat Ilmarisen hallituksen 
hyväksymiin henkilöstöä koskeviin politiikkoihin 
ja periaatteisiin sekä yhtiön johdon hyväksymiin 
ohjeisiin. 
Työn kuormittavuus hallintaan 
Työn kuormittavuus tunnistettiin yhdeksi mah-
dolliseksi henkilöstöön liittyväksi vaikutukseksi. 
Ilmarisessa on käytössä strategisen työkykyjoh-
tamisen kokonaisuus, jolla tuetaan strategisten 
Työvire- 
ja Työyhteisövire-kysely 
Seuraamme henkilöstökokemusta muun muassa 
Työvire- ja Työyhteisövire-kyselyillä. Niillä 
kartoitetaan ilmarislaisten kokemuksia työajasta, työturvallisuudesta, 
esihenkilötyöstä, kuormi-
tuksesta, tiedon jakamisesta, osaamisen kehittämisestä ja johtamisesta 
asteikolla 1–5. Kyse-
lyjen tuloksia käsitellään johtoryhmässä, 
pääluottamushenkilötapaamisissa ja henkilöstön 
kanssa. Johtoryhmä käy läpi kyselyiden tulokset avopalautteineen. 
Kyselyiden tuloksista ra-
portoidaan myös yhtiön hallitukselle.
 
Toteutamme Työvire- ja Työyhteisövire-kyselyt Ilmarisen 
tarjoamilla kyselyillä, jotka kartoittavat 
yrityksen työkykyriskiä. Teemme Työvire-kyselyn 
kahden kuukauden välein. Kunkin mittarin 
vuoden 2024 tulos on näiden eri kyselykertojen keskiarvo. 
Työyhteisövire-kysely tehdään ta-
vallisesti kerran vuodessa. 
Kyselyt lähetetään sähköpostitse, ja niihin vastataan henkilökohtaisen 
linkin kautta. Vastaa-
mattomia muistutetaan vähintään kerran. Ilmarisen kyselyiden vastausprosentti 
vaihtelee noin 
70
–
80 prosentin välillä, mikä antaa luotettavan kuvan yrityksen tilanteesta. 
Mittarit perustuvat 
tutkittuun tietoon työkykyjohtamisesta, mutta niitä ei ole validoitu 
kestävyysstandardin näkö-
kulmasta. 

Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
86 
tavoitteiden saavuttamista sekä tunnistetaan, 
ennakoidaan ja ennaltaehkäistään tulevia työky-
kyriskejä. Strategisen työkykyjohtamisen paino-
pisteemme ovat: 
●
 
henkisesti ja fyysisesti turvallinen työsken-
tely-ympäristö 
●
 
työn priorisointi, resursointi ja työn sujuvuus 
●
 
henkilöstön tukeminen muutoksessa ja 
osaamisen varmistaminen. 
Strategisen työkykyjohtamisen kokonaisuus 
rakennettiin keskustellen linjoittain ja toiminnoit-
tain esihenkilöiden sekä Ilmarisen asiantuntija-
ryhmien, työsuojelutoimikunnan ja luottamus-
henkilöiden kanssa. Mallin toteutumisesta vas-
taa henkilöstötoiminto viestintä- ja henkilöstöjoh-
tajan johdolla. Teimme strategisesta työkykyjoh-
tamisesta myös järjestelmäkuvauksen Kana-
dassa luotua, standardoitua työkykyjohtamisen 
kuvausta (Work Disability Management System) 
mukaillen. 
Huomio sekä psyykkiseen että fyysiseen 
turvallisuuteen 
Ehkäisemme syrjintää ja häirintää: epäasiallisen 
käytöksen estämisen toimintaohjeet on nostettu 
esiin työpaikkaselvitysten yhteydessä pidetyissä 
henkilöstötilaisuuksissa. Niihin voi myös pereh-
tyä intranetissä. 
Lain edellyttämässä tasa-arvo- ja yhdenvertai-
suussuunnitelmassamme yhdenvertaisuudella 
tarkoitetaan sitä, että kaikki Ilmarisessa työsken-
televät ovat samanarvoisia riippumatta sukupuo-
lesta, sukupuoli-identiteetistä, sukupuoli-ilmai-
susta, iästä, etnisestä tai kansallisesta alkupe-
rästä, kansalaisuudesta, kielestä, uskonnosta ja 
vakaumuksesta, mielipiteestä, vammasta, ter-
veydentilasta, seksuaalisesta suuntautumisesta 
tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. Suunni-
telma päivitetään kahden vuoden välein. Se kä-
sitellään yhteistoimintaryhmässä sekä johtoryh-
mässä, ja toimitusjohtaja hyväksyy sen. 
Tasa 
-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmas-
samme linjataan, että Ilmarisessa kaikkia tulee 
kohdella arvostavasti, tasa-arvoisesti ja yhden-
vertaisesti. Tämä koskee luonnollisesti myös eri-
tyisen haavoittuvaisessa asemassa olevia ryh-
miä, joten erityisiä toimintaperiaatteisiin liittyviä 
sitoumuksia ei ole laadittu. Edellytämme eri 
työntekijäryhmien ja erilaisissa perhetilanteissa 
olevien tasa-arvoista ja oikeudenmukaista koh-
telua. Vuoden 2024 lopussa Ilmarisen sisäiseen 
Whistleblowing-ilmoituskanavaan tuli yksi häirin-
täilmoitus, joka on esiselvitysvaiheessa. Siitä ei 
toisteiseksi ole seurannut sakkoja tai vahingon-
korvauksia. 
Työ Ilmarisessa on pääosin toimistossa tehtä-
vää asiantuntijatyötä. Työtapaturmia kuitenkin 
ehkäistään: työsuojelun toimintaohjelmaan päivi-
tettiin syyskuussa 2024 työtapaturmien ehkäise-
mistä koskevat toimintaperiaatteet. Koko henki-
löstölle suunnatut fyysiseen turvallisuuteen ja 
hätätilanteisiin liittyvät toimintaohjeet on julkaistu 
intranetissä. Ne hyväksyy henkilöstö- 
ja viestin-
täjohtaja. Henkilöstöä koulutetaan ohjeiden ai-
heista säännöllisesti. Myös verkkovalmennukset 
fyysisestä turvallisuudesta ja hätätilanteista ovat 
kaikille pakollisia. Ne on suoritettava säännölli-
sesti, ja niiden suorittamista seurataan ja suorit-
tamattomuuteen puututaan. 
Vuonna 2024 työtapaturmia sattui 2. Luvussa 
ei ole mukana kodin ja työpaikan välisiä työmat-
katapaturmia. Työtapaturmista, työperäisistä 
vammoista tai terveysongelmista johtuvia pois-
saolopäiviä tai kuolemantapauksia ei ollut. 
Yhteydenpito työntekijöiden kanssa (S1–
2) 
Otamme työntekijöidemme näkökannat huomi-
oon päätöksissä ja toimissa, joilla pyritään hallit-
semaan heihin kohdistuvia vaikutuksia. Koska 
valtaosa työntekijöistä työskentelee samassa 
toimipisteessä Helsingissä, välitön vuorovaiku-
tus johdon ja henkilöstön välillä on mahdollista. 
Yhteyttä pidetään sekä suoraan työntekijöiden 
että työntekijöiden edustajien kanssa säännölli-
sesti ja monin eri tavoin.
●
 
Ilmarisen yhteistoimintaryhmä edistää yh-
teistyötä ja käy vuoropuhelua henkilöstön ja 
johdon välillä. Se myös lisää henkilöstön tie-
donsaantia ja mahdollisuutta vaikuttaa yhtei-
siin asioihin. Ryhmään kuuluvat pääluotta-
musmiehet, toimihenkilöyhdistyksen puheen-
johtaja, työsuojeluvaltuutettu, toimitusjohtaja, 
henkilöstö- 
ja viestintäjohtaja ja henkilöstö-
toiminnon edustaja. Ryhmä kokoontuu vä-
hintään neljä kertaa vuodessa. 
●
 
Henkilöstö- 
ja viestintäjohtaja ja pääluotta-
musmiehet tapaavat lisäksi kerran kuukau-
dessa keskustellakseen Ilmarista koskevista 
ajankohtaisista henkilöstöasioista. 
●
Henkilöstön keskuudestaan valitsema edus-
taja on jäsenenä Ilmarisen johtoryhmässä.
●
Henkilöstön kokemuksia ja mielipiteitä kysy-
tään päätöksenteon tueksi, ja yhteydenpidon 
vaikuttavuutta arvioidaan erilaisilla kyselyillä. 
Tiheimmin käytetään Työvire-kyselyä (6 ker-
taa vuodessa). Vuonna 2024 tehtiin lisäksi 
vastuullisuuskysely, tasa-arvo- ja yhdenver-
taisuuskysely sekä työturvallisuusriskeihin ja 
työsuojeluun liittyvä kysely.
 

Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
87 
●
 
Työntekijän ja lähityöyhteisön turvallisuuteen 
ja terveyteen välittömästi vaikuttavat asiat 
käsitellään työntekijän, työyhteisön ja esi-
henkilön kesken. Laajakantoisempia asioita 
käsitellään työsuojelutoimikunnassa. 
Yhteydenpidon varmistavat henkilöstö- 
ja 
viestintäjohtaja ja henkilöstön edustaja johtoryh-
mässä. He myös huolehtivat, että yhteydenpi-
dossa esiin nousseet tarvittavat asiat otetaan 
huomioon, 
kun laaditaan Ilmarisen toimintata-
poja. 
Työsuojelu edistää vuorovaikutusta 
Ilmarisessa työsuojelun tavoite on 
●
 
edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä 
vuorovaikutusta 
●
 
mahdollistaa työntekijöiden osallistuminen 
työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä kos-
keviin asioihin 
●
 
seurata henkilöstön turvallisuutta ja terveyttä 
●
 
tarvittaessa ehdottaa toimenpiteitä asioiden 
parantamiseksi. 
Työsuojelua toteutetaan yhdessä henkilöstön, 
esihenkilöiden ja johdon sekä työsuojelutoimi-
kunnan ja pelastusorganisaation kanssa: 
●
 
Työsuojelutoimikuntaan kuuluvat työsuojelu-
valtuutettu ja kaksi varavaltuutettua, työsuo-
jelupäällikkö ja lisäksi kaksi muuta 
työnantajan edustajaa sekä kaksi työsuojelu-
asiamiestä ja pääluottamushenkilöt. Työsuo-
jelutoimikunta tukee esihenkilöitä ja henki-
löstöä työsuojelun toteuttamisessa. 
●
 
Pelastusorganisaatio koostuu tehtävään ni-
metyistä suojelujohtajasta ja hänen sijaisis-
taan sekä suojelupäälliköistä ja -valvojista, 
joille järjestetään vuosittain pelastusaiheisia 
koulutuksia. 
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaa-
miseksi (S1–3) 
Huolenaiheista voi ilmoittaa, ja epäkoh-
tiin puututaan 
Ilmarislaisilla on käytössään Whistleblowing vää-
rinkäytökset -ilmoituskanava, jonka kautta voi il-
moittaa Ilmariseen kohdistuvan sääntelyn ja si-
säisen ohjeistuksen vastaisesta toiminnasta. Li-
säksi Ilmarisen henkilöstön käytössä on Whist-
leblowing syrjintä- ja häirintätapaukset -kanava 
näiden havaintojen ja kokemusten ilmoittami-
seen. 
Tarkemmin 
ilmoituskanavista ja valitusmeka-
nismeista kerromme tämän kestävyysraportin lu-
vun G1
Liiketoiminnan harjoittaminen kappa-
leessa Whistleblowing-ilmoituskanavat (s. 96). 
Ilmarisessa on toimintamallit tilanteisiin, joista 
saattaa aiheutua kielteisiä vaikutuksia henkilös-
tölle. Ne on viestitty intranetissä koko henkilös-
tölle, nostettu esiin työpaikkaselvitysten henki-
löstötilaisuuksissa sekä kuvattu Ilmarisen intra-
netin henkilöstön käsikirjassa. Poikkeamiin rea-
goidaan kunkin yksittäistapauksen vaatimalla ta-
valla ja sovitun toimintaprosessin mukaisesti. 
Jos Ilmarinen on osallisena omaan henkilös-
töön kohdistuvassa kielteisessä vaikutuksessa, 
noudatamme asianmukaisen huolellisuuden pro-
sessia: 
●
 
Asiaa käsiteltäisiin kuulemalla vaikutuksen 
kohdetta ja muita työyhteisön jäseniä. 
●
 
Tilannetta arvioitaisiin yhdessä sisäisten ja 
tarvittaessa ulkoisten asiantuntijoiden 
kanssa. 
●
 
Tilanne pyrittäisiin korjaamaan mahdollisim-
man nopeasti ja estämään sen toistuminen. 
●
 
Korjaustoimen vaikutusta seurattaisiin. 
●
 
Asiasta viestittäisiin tapauksen mukaan joko 
vain sisäisesti tai tarvittaessa myös ulkoi-
sesti. 
Tasa 
-arvo- ja yhdenvertaisuuskyselyllä ar-
vioimme, tietävätkö työntekijät edellä kuvatuista 
rakenteista ja prosesseista ja luottavatko he nii-
hin. 
Vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuk-
siin liittyvät toimet (S1–4) 
Toteutamme ehkäiseviä, korjaavia ja lie-
ventäviä toimia 
Työyhteisön tuki on tärkeä osa henkilöstön hy-
vinvoinnin ja työkyvyn tukemista. Jos työyhteisö 
kohtaa olennaisia terveyteen ja turvallisuuteen 
liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia, tilanteissa tu-
kea antavat tarvittaessa henkilöstötoiminto tai ul-
koiset palveluntuottajat. Jos tulevaisuudessa 
henkilöstölle aiheutuu kielteisiä vaikutuksia siir-
tymisestä kestävämpään talouteen – esimerkiksi 
toimitilojen olosuhteissa – niihin mietitään lieven-
tävät toimintatavat, 
ja niistä viestitään henkilös-
tölle. 
Varhaisen tuen toimintatavalla tarjotaan mah-
dollisimman varhaisessa vaiheessa apua työnte-
kijöiden työkyvyn tukemiseen: huolehditaan työ-
kyvyn edistämisestä tai palautumisesta ja työky-
vyttömyyden ehkäisemisestä. Toimintatavalla 
löydetään toimia vastata omaan työvoimaan 
kohdistuviin kielteisiin vaikutuksiin.
Työterveyshuollon hoidamme ison työterveys-
kumppanin kanssa. Laadun varmistamiseksi 
kumppanuus kilpailutetaan säännöllisesti. Tarjo-
amme henkilöstöllemme työterveyshuollossa 
laajat ennaltaehkäisevät sekä sairauden hoitoon 

Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
88 
liittyvät palvelut. Palvelukokonaisuutta muoka-
taan tarpeen mukaan, jotta voimme tukea henki-
löstön työkykyä mahdollisimman aikaisessa vai-
heessa ja vaikuttavasti. Terveystarkastukset jär-
jestetään sähköisellä kyselyllä työsuhteen 
alussa ja sen jälkeen kolmen vuoden välein laa-
jennettuna tarvittaessa terveydentilan ja työky-
vyn kartoituksella työterveyshoitajan ja -lääkärin 
vastaanotolla. Terveystarkastukseen pääsee 
myös muulloin tarpeen mukaan, ja kutsuja lähe-
tetään tiiviimmin eläkeiän lähestyessä. 
Vaaratilanteiden varalta järjestämme työnteki-
jöille ensiapukoulutusta ja hätätilanneharjoituk-
sia. Ilmarisen toimitalossa on kaksi defibrillaatto-
ria eli sydäniskuria ja muita ensiaputarvikkeita. 
Tukea 
mielenterveyteen ja jaksamiseen 
MIELI Suomen Mielenterveys ry myönsi Ilmari-
selle Hyvän mielen työpaikka® -merkin vuosiksi 
2024–2025 samoin kuin oli myöntänyt jo vuosille 
2022–2023. Merkki myönnetään tunnustuksena 
sitoutumisesta työntekijöiden mielenterveyden 
vahvistamiseen. 
Työntekijöiden mielenterveyttä tuetaan 
●
 
hyvällä johtamisella 
●
 
avoimella ja luottamuksellisella vuorovaiku-
tuksella 
●
 
varhaisen tuen keskusteluilla 
●
 
Mielen hyvinvoinnin kummi -verkostolla 
●
 
työterveyshuollon mielenterveyspalveluilla 
●
 
työterveyden kanssa käytävillä matalan kyn-
nyksen keskusteluilla. 
Tavoitteena 
on lisätä keinoja vahvistaa mie-
lenterveyttä tukevia toimintatapoja ja rakenteita 
sekä korjata epäkohtia. 
Jaksamista tuemme myös tarjoamalla työnte-
kijöillemme työpaikkaruokalassa ateriaedun. 
Vaihtoehtoisesti työntekijöille maksetaan ate-
riakorvaus. 
Joustoa työn ja muun elämän yhteensovitta-
miseen Ilmarisessa tuovat mahdollisuus etätyö-
hön, joustava työaika sekä työn ja muun elämän 
yhteensovittamista tukevat henkilöstöedut. 
Tuemme henkilöstön fyysistä hyvinvointia 
myös tarjoamalla esimerkiksi 
●
 
monipuoliset liikuntatilat 
●
 
ohjattuja liikuntatunteja ja pelikerhoja 
●
 
liikuntaan kannustavia kampanjoita 
●
 
henkilöstöetuna virkistys- 
ja kulttuurietuuden 
●
 
liikkumista tukevia hankkeita työterveyshuol-
lon kanssa 
●
 
polkupyöräedun ja sosiaalitilat työmatkaliik-
kumisen helpottamiseksi 
●
 
tilat, välineet, ohjausta ja kannustusta työn 
tauottamiseen 
●
 
ergonomiset työtilat huomioiden eri työtehtä-
vien vaatimukset. 
Työyhteisön kehittämissuunnitelmassa on 
keskeiset toimenpiteet, joilla tuetaan sekä osaa-
mista että työhyvinvointia. Suunnitelmaa päivite-
tään jatkuvasti. Työkykyosaamista tuetaan vuo-
sittain järjestettävällä vapaaehtoisella työkyky-
kisailulla, jossa ilmarislaiset eri puolilta organi-
saatiota kokoontuvat yhteen pohtimaan työky-
kyyn liittyviä aiheita.
Seuraamme ja arvioimme vaikutuksia 
Toimiemme 
tehoa seuraamme esimerkiksi Työ-
vire- ja Työyhteisövire-kyselyillä (katso s. 85) 
sekä kvartaaleittain johtoryhmälle ja yhtiön halli-
tukselle raportoitavilla henkilöstön avainmitta-
reilla. 
Koulutuksen ja taitojen kehittämisen vaikutuk-
set näkyvät työntekijöiden osaamisen parantu-
misena. Sitä seurataan osana toiminnasta rapor-
toimista. Työntekijöiden mahdollisuutta kehittää 
osaamistaan seuraamme Työvire-kyselyllä. 
Tasa 
-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutu-
mista seurataan joka toinen vuosi toteutettavalla 
laajalla tasa-arvo ja yhdenvertaisuuskyselyllä ja 
välivuosina suppeammin osana henkilöstöky-
selyä. Tasa 
-arvo- ja yhdenvertaisuus toteutuvat 
näiden tutkimusten perusteella Ilmarisessa 
erinomaisesti. Asteikolla 1–5 sukupuolten tasa-
arvon toteutuminen sai arvosanan 4,15. Yhden-
vertaisuuden koettiin toteutuvan seuraavasti: 
●
 
eri-ikäisten yhdenvertaisuuden toteutuminen 
4,06 
●
 
erilaisissa työsuhteissa olevien yhdenvertai-
suuden toteutuminen 4,01 
●
 
yhdenvertaisuuden toteutuminen henkilöön 
liittyvissä 
syissä ja ominaisuuksissa 4,13. 
Kehitettävää löydämme paneutumalla vähem-
mistöryhmien edustajien vastauksiin ja näkökul-
miin. 
Kartoitamme ja lievennämme riskejä 
Ilmarisen liiketoimintalinjat ja tukitoiminnot kar-
toittavat omaan toimintaansa liittyvät operatiivi-
set riskit kerran vuodessa, kun toimintaa suunni-
tellaan. Näiden riskikartoitusten yhtenä tehtä-
vänä on tunnistaa ja luoda yhteisesti hyväksytty 
käsitys toiminnan keskeisistä riskeistä ja nostaa 
esille kehittämistoimenpiteitä riskien hallitse-
miseksi. 
Avainhenkilöriski 
Ilmarisessa on eri organisaatioissa pitkälle eri-
koistumista vaativia tehtäviä, mikä kasvattaa ris-
kiä avainhenkilöistä. Tätä riskiä lievennetään 
noudattamalla yhtiötason 

Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
89 
jatkuvuussuunnitelmaa. Osana jatkuvuuden hal-
linnan prosessia ja liiketoiminnan vaikutusana-
lyyseja liiketoimintalinjat ja tukitoiminnot tunnis-
tavat eri prosessien ja toimintojen avainhenkilöt 
sekä heidän varahenkilönsä. Osa Ilmarisen toi-
minnoista varmistaa osaavien varahenkilöiden 
riittävyyden siirtämällä henkilöstöä normaalista 
poikkeaviin tehtäviin. Asiantuntijaresursseja siir-
retään myös tarvittaessa kehitystehtävistä ope-
ratiiviseen työhön, jos häiriötilanne pitkittyisi. 
Henkilöstöriski 
Henkilöstöriskejä seurataan ja kartoitetaan vuo-
sittaisen operatiivisten riskien riskiarvion lisäksi 
ensisijaisesti osana liiketoiminnan operatiivista 
johtamista. Lisäksi apuna on aiemmin mainittu 
työturvallisuusriskeihin ja työsuojeluun liittyvä 
kysely. Sairauspoissaoloihin reagoidaan varhai-
sen tuen toimintamallin mukaisesti. Työterveys-
huollon järjestelmä tukee esihenkilöitä muistutta-
malla keskustelun tarpeesta, kun henkilöllä ylit-
tyy varhaisen tuen sairauspoissaolon raja. 
Lähiesihenkilön lisäksi sairauspoissaoloja 
seurataan henkilöstötoiminnossa ja työterveys-
huollossa. Näin varmistetaan, että jokainen saa 
tarvitsemansa tuen työkyvyn muutostilanteessa. 
Liiketoiminnoissa sairauspoissaoloja ja 
terveyteen liittyviä avainmittareita seurataan 
osana liiketoiminnan säännöllistä raportointia. 
Palkanmaksu 
Yksi omaan henkilöstöön liittyvistä kriittisimmistä 
prosesseista on palkanmaksu. Se on pyritty tur-
vaamaan varahenkilöjärjestelyillä, palkanmak-
suprosessin työohjeilla, jatkuvuussuunnittelulla 
ja häiriöhallinnan prosessien kuvaamisella. Yh-
teistyötä tehdään tiiviisti sekä ulkoisen palkan-
laskennan että HR- ja palkkajärjestelmän toimit-
tajan kanssa.
Panostamme henkilöstöön liittyviin 
mahdollisuuksiin 
Henkilöstön osaamisen kehittäminen mahdollis-
taa sekä työhyvinvoinnin että yrityksen kilpailu-
kyvyn kasvun. Tuotamme myönteisiä vaikutuk-
sia henkilöstöllemme koulutusmahdollisuuksilla 
ja työnantajan tarjoamilla luennoilla. 
Kehityskeskustelussa jokaisen ilmarislaisen 
kanssa laaditaan vuosittain henkilökohtainen 
kasvutarina, jonka avulla osaamisen kehittä-
mistä suunnitellaan ja seurataan. Kasvutarinaa 
rakennettaessa hyödynnetään Ilmarisen osaa-
miskompassia. Se linkittää strategian vaatiman 
osaamisen ja liiketoiminnan suunnitteleman 
osaamistarpeen henkilökohtaiseen 
kehittämiseen. Intranetissä olevalla osaamisto-
rilla ilmarislaiset voivat jakaa osaamistaan 
muille.
 
Johto seuraa olennaisten vaikutusten, riskien 
ja mahdollisuuksien hallitsemiseksi toteutta-
miensa toimien vaikutusta ja varmistaa, että sen 
omat käytännöt eivät aiheuta työntekijöille olen-
naisia kielteisiä vaikutuksia tai myötävaikuta nii-
hin. Tässä keinona ovat esimerkiksi säännölliset 
Työvire-kyselyt, liiketoimintalinjojen ja tukitoimin-
tojen riskienhallintakuvaukset, kokonaisriskiase-
tannan seuranta sekä henkilöstölle osoitettu ris-
kien kartoitus -kysely. 
Vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuk-
siin liittyvät tavoitteet (S1–5) 
Strategiaamme on kirjattu henkilöstöä koskevat 
kestävyysaiheiset päätavoitteemme sekä kei-
noja vähentää kielteisiä ja edistää myönteisiä 
vaikutuksia: 
●
 
strateginen tavoitteemme on olla vetovoimai-
sin työelämän kumppani, minkä rakentami-
nen alkaa omasta joukkueestamme 
●
 
pitkän aikavälin tavoitteemme on olla yksi 
Suomen parhaista työpaikoista 
●
 
vahvistamme aktiivisesti osaamistamme 
vastaamaan tulevaisuuden vaatimuksia, 
luomme parhaita käytäntöjä muuttuvaan 
työelämään ja teemme arjestamme sujuvaa 
jatkuvan parantamisen avulla. 
Huolehdimme henkilöstön hyvinvoinnista 
Kaikki Ilmarisen työntekijät (100 %) kuuluvat työ-
terveyden ja työturvallisuuden hallintajärjestel-
män piiriin, mikä perustuu oikeudellisiin vaati-
muksiin ja/tai tunnustettuihin standardeihin tai 
ohjeisiin. Vuokratyöntekijöiden työterveyspalve-
lut järjestää heidän varsinainen työnantajansa. 
Kaikki Ilmarisen työntekijät kuuluvat lakisää-
teisesti sosiaalisen suojelun piiriin kohdatessaan 
mahdollisen sairauden, työttömyyden, työperäi-
sen vamman tai työkyvyttömyyden, saadessaan 
lapsen tai jäädessään eläkkeelle. Sovellamme 
vakuutusalan työehtosopimusta, jossa turvataan 
lakisääteistä paremmat edut. Koska toimimme 
vain Suomessa, työehtosopimuksia ei ole ETA-
alueen ulkopuolella. Noudatamme myös työeh-
tosopimuksessa asetettuja minimipalkkavaati-
muksia, eli maksamme työntekijöillemme riittä-
vää palkkaa. 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
90 
Mittaamme edistymistämme 
Hallitsemme omaan henkilöstöön liittyviä riskejä 
ja mahdollisuuksia seuraamalla henkilöstömme 
tilaa useilla eri mittareilla. Mittaamme tavoittei-
den edistymistä vertaamalla edelliseen vuoteen. 
Tavoitteet 
asetetaan vuositasolla. Ulkopuolinen 
palveluntarjoaja ei ole validoinut mittauksia erik-
seen. 
Seuraamme muun muassa sairauspoissaolo-
prosenttia, työkyvyttömyystaajuutta sekä työ- ja 
työmatkatapaturmien määrää. Näille mittareille 
asetetaan vuosittain hälytysrajat, joiden ylittymi-
sen syyt selvitetään tarkemmin ja mietitään toi-
menpiteet tilanteen parantamiseksi. 
Riskien ja mahdollisuuksien hallinnassa autta-
vat myös Työvire-kyselyn kysymykset: 
●
 
henkilöstön kokonaisvire (Työvire-kokonais-
tulos) 
●
 
lähiesihenkilöni tukee työssä onnistumistani 
●
 
suositteluaste (eNPS) 
●
 
pystyn terveyteni puolesta työskentelemään 
nykyisessä tehtävässäni kahden vuoden ku-
luttua 
●
 
kehitän työssäni tarvittavaa osaamista aktii-
visesti. 
Näiden mittareiden tavoitteet sekä toteumat 
vuosilta 2020, 2022 ja 2024 sekä tavoitteissa 
edistymistä pitemmällä aikavälillä on esitetty 
Omaan henkilöstöön liittyvien riskien ja mahdollisuuksien 
hallinta sekä edistyminen asetettujen tavoitteiden 
saavuttamisessa pidemmällä aikavälillä 
(asteikko 1–5*) 
Tavoite 
Mittari 
Tavoite 
2024 
Toteuma 
2024 
Toteuma 
2022 
Toteuma 
2020** 
Strateginen tavoitteemme on olla vetovoimaisin työelämän 
kumppani, minkä rakentaminen alkaa omasta jouk-
kueestamme. 
Työvire-kokonaistulos 
≥ 4,0 
4,2 
4,2 
4,2 
”Lähiesihenkilöni tukee työssä onnistumistani” 
≥ 4,2 
4,2 
4,2 
4,2 
Pitkän aikavälin tavoitteemme on olla yksi Suomen par-
haista työpaikoista. 
Suositteluaste (eNPS). 
≥ 43 
43,6 
41,6 
38 
"Pystyn terveyteni puolesta työskentelemään nykyis-
essä tehtävässäni kahden vuoden kuluttua.” 
≥ 4,4 
4,5 
4,5 
4,5 
Vahvistamme aktiivisesti osaamistamme vastaamaan tule-
vaisuuden vaatimuksia. 
”Kehitän työssäni tarvittavaa osaamista aktiivisesti”*** 
≥ 4,2 
4,2 
4,1 
* 
Asteikko: 1: täysin eri mieltä, 2: jokseenkin eri mieltä, 
3: ei samaa eikä eri mieltä, 4: jokseenkin samaa mieltä, 5: täysin 
samaa mieltä. 
** 
Edistyminen esitettävä "pidemmällä aikavälillä", joten perusvuodeksi 
valittiin keskipitkän aikavälin raja 5 vuotta. 
*** 
Kysymys "Kehitän työssäni tarvittavaa osaamista aktiivisesti" 
lisättiin Työvire-kyselyyn joulukuussa 2022. 

Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
91 
taulukossa Omaan henkilöstöön liittyvien riskien 
ja mahdollisuuksien hallinta sekä edistyminen 
asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa pidem-
mällä aikavälillä. 
Pääosa henkilöstöä koskevista tavoitteista 
asetetaan henkilöstötoiminnossa henkilöstö- 
ja 
viestintäjohtajan johdolla aikaisemmat tulokset 
huomioon ottaen. Henkilöstön suositteluaste 
(eNPS) on yhtiötason avainmittari, joten sen ta-
voitetasosta päättää Ilmarisen hallitus palkitse-
mis- ja nimitysvaliokunnan esityksestä. 
Osaa mittareista seurataan kuukausiraportoin-
nissa ja osaa kvartaaliraportoinnissa. Kvartaali-
raportoinnin mittarit raportoidaan johdolle ja hal-
litukselle. 
Tietoja henkilöstöstä 
Henkilöstöön liittyvät tunnusluvut on kuvattu tau-
lukoissa seuraavilla sivuilla. Tällä hetkellä käy-
tössä oleva järjestelmä mahdollistaa sukupuoli-
jakauman keräämisen ainoastaan naisten ja 
miesten välillä. Kun järjestelmä mahdollistaa tie-
tojen ilmoittamisen myös muunlaisen sukupuoli-
jakauman suhteen, tavoitteenamme on huomi-
oida se raportoinnissamme. 
Ilmarisen muut kuin omat työsuhteiset työnte-
kijät ovat vuokratyöntekijöitä. Vuoden 2024 ai-
kana Ilmarisessa oli töissä 11 vuokratyöntekijää. 
Luku on ilmoitettu henkilömääränä koko rapor-
tointikaudelta. 
Luvut ja käytetyt laskentamenetelmät 
Työntekijämäärä sukupuolen mukaan ja työnte-
kijöiden työsuhteet on ilmoitettu henkilömääränä 
raportointikauden lopussa 31.12.2024. 
Raportointikauden aikana päättyi 83 työsuh-
detta, ja vakituisten työntekijöiden vaihtuvuus oli 
6,9. Vaihtuvuuslukuun on laskettu mukaan oman 
pyynnön, irtisanomisen ja eläköitymisen vuoksi 
päättyneet vakituiset työsuhteet, 41 työsuhdetta. 
Päättyneiden luku on jaettu vakituisten työnteki-
jöiden keskimääräisellä lukumäärällä. Päättynei-
den työsuhteiden lukumäärä ja työntekijöiden 
vaihtuvuusluku on ilmoitettu henkilömääränä ra-
portointikauden lopussa 31.12.2024. Ulkopuoli-
nen palveluntarjoaja ei ole validoinut mittauksia 
erikseen. 
Ylimmän johdon sukupuolijakaumaa lasketta-
essa on ylimmäksi johdoksi luettu Ilmarisen joh-
toryhmä. Työntekijöiden ikäjakaumassa on huo-
mioitu kaikki työsuhteiset työntekijät. Nämä mo-
nimuotoisuuden mittarit on ilmoitettu henkilö-
määränä raportointikauden lopussa 
31.12.2024. 
Työehtosopimuksen ja työntekijöiden edustuk-
sen piiriin kuuluvia laskettaessa kaikki muut työ-
suhteiset paitsi työehtosopimuksen piiriin 
kuulumattomat johtajasopimuksella työskentele-
vät henkilöt on laskettu mukaan. Jakajassa on 
huomioitu kaikki työsuhteiset työntekijät. 
Työntekijämäärä maittain on ilmoitettu henkilö-
määränä raportointikauden lopussa 31.12.2024. 
Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskeviin 
mittareihin sekä perhevapaita pitäneiden pro-
senttiosuuteen on katsottu raportointikauden lo-
pussa olleiden työsuhteisten työntekijöiden pide-
tyt tulos-tavoite- ja kehityskeskustelut, HR-järjes-
telmään kirjatut koulutustunnit tai pidetyt perhe- 
ja omaishoitovapaat. 
Jakajana on käytetty Työn-
tekijämäärä sukupuolen mukaan -taulukossa il-
moitettua työsuhteisten työntekijöiden henkilö-
määrää. 
Palkkatasoeroa laskettaessa on huomioitu 
kaikkien raportointikauden lopun työsuhteisten 
naisten ja työsuhteisten miesten keskimääräis-
ten bruttotuntipalkkojen ero jaettuna miesten 
keskimääräisellä bruttotuntipalkalla. Kokonais-
palkkasuhteessa on laskettu raportointikauden 
lopussa työsuhteessa olevien henkilöiden (639 
henkilöä, 
ei sisällä toimitusjohtajaa) 
vuonna 
2024 maksettujen ennakonpidätyksen alaisten 
ansioiden mediaanin suhde korkeinta ansiota 
saavan vuotuiseen kokonaisansioon. Kesken 
vuotta aloittaneiden ansiot on annualisoitu vas-
taamaan koko vuoden ansioita. 

 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
92 
Työntekijämäärä sukupuolen mukaan* 
Työntekijöiden määrä 2024 
Miehet 
250 
Naiset 
389 
Muut 
N/A 
Ei ilmoitettu 
N/A 
Työntekijät yhteensä** 
639 
*Ulkopuolinen palveluntarjoaja ei ole validoinut mittausta 
erikseen. 
**Tilinpäätöksessä ilmoitettu lukumäärä on 640, sillä se sisältää 
toimitusjohtajan. 
Työntekijöiden työsuhteet* 
Naiset 
Miehet 
Muut 
Ei ilmoitettu 
Yhteensä 
Työntekijöiden määrä 
389 
250 
N/A 
N/A 
639 
Vakinaisten työntekijöiden määrä 
370 
232 
N/A 
N/A 
602 
Määräaikaisten työntekijöiden määrä 
19 
18 
N/A 
N/A 
37 
Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työntekijöiden määrä 
24 
13 
N/A 
N/A 
37 
*Ulkopuolinen palveluntarjoaja ei ole validoinut mittausta 
erikseen. 
Monimuotoisuuden mittarit* 
2024 
Ylimmän johdon** sukupuolijakauma (naiset/miehet) 
4/5 
Ylimmän johdon sukupuolijakauma (naiset/miehet), % 
44/56 
Työntekijöiden ikäjakauma, % 
Alle 30-vuotiaat, % 
10,5 
30–50-vuotiaat, % 
45,4 
Yli 50-vuotiaat, % 
44,1 
*Ulkopuolinen palveluntarjoaja ei ole validoinut mittausta 
erikseen. 
**Johtoryhmä 
Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten 
vuoropuhelu* 
Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus 
Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu 
Kattavuusaste: 
Työntekijät ETA-alueella 
Edustus työpaikalla 
0–19 % 
20–39 % 
40–59 % 
60–79 % 
80–100 % 
Suomi 
Suomi 
*Ulkopuolinen palveluntarjoaja ei ole validoinut mittausta 
erikseen. 
Työntekijämäärä maittain* 
Työntekijöiden määrä 2024 
Suomi 
100 %

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
93 
 
Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit* 
2024 
Työntekijät, jotka osallistuivat tulos- 
ja urakehitysarvioihin, % 
79 
Naiset, % 
79 
Miehet, % 
78 
Keskimääräiset koulutustunnit työntekijää kohti, h** 
40 
Naiset, h 
41 
Miehet, h 
37 
*Ulkopuolinen palveluntarjoaja ei ole validoinut mittausta 
erikseen. 
**Osaamisen kehittäminen perustuu ajatukseen 70 % työssäoppimista, 
20 % sosiaalista/mallioppimista, 10 
% koulutusta/valmennusta. Luku perustuu HR-järjestelmään 
syötettyihin koulutuksiin/valmennuksiin. 
Perhevapaat* 
2024 
Perhevapaaseen oikeutetut työntekijät, % 
100 
Perhevapaalla olleet, % 
4 
Naiset, % 
39 
Miehet, % 
61 
*Ulkopuolinen palveluntarjoaja ei ole validoinut mittausta 
erikseen. 
Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset* 
2024 
Ilmoitetut syrjintätapaukset (mukaan lukien häirintä) 
1 
Valitusten lukumäärä** 
0 
Maksetut sakot/seuraamukset/vahingonkorvaukset 
0 
Vakavat ihmisoikeustapaukset 
0 
Maksetut sakot/seuraamukset/vahingonkorvaukset 
0 
*Ulkopuolinen palveluntarjoaja ei ole validoinut mittausta 
erikseen. 
**Lukuun ottamatta edellä ilmoitettuja tapauksia 
Ansiotuloa koskevat mittarit* 
2024 
Naisten ja miesten keskimääräinen palkkatasoero, %** 
18 
Korkeimmin palkattu henkilö suhteessa muuhun työvoimaan 
14:1 
*Ulkopuolinen palveluntarjoaja ei ole validoinut mittausta 
erikseen. 
**Palkkojen vinouman aiheuttaa naisten suhteellinen yliedustus 
matalamman vaativuustason tehtävissä. 
Samasta tehtävästä maksettavat palkat eivät kuitenkaan eroa 
toisistaan sukupuolen perusteella. 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
 
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
94 
4. Hallintotapatiedot 
G1 Liiketoiminnan harjoittaminen 
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mah-
dollisuudet sekä niiden vuorovaikutus 
strategian ja liiketoimintamallin kanssa 
(ESRS 2 SBM–3) 
Kaksinkertaisessa olennaisuusanalyysissä 
tun-
nistettiin Ilmariselle olennaiset liiketoiminnan 
harjoittamiseen liittyvät vaikutukset, riskit ja 
mahdollisuudet. Ne on kuvattu tarkemmin lu-
vussa ESRS 2 Yleiset tiedot, 
tiedonantovaati-
muksessa SBM–3 Olennaiset vaikutukset, riskit 
ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus 
strategian ja liiketoimintamallin kanssa (s. 31–
35). Keskeisimmät havainnot on koottu oheiseen 
taulukkoon, jossa on myös kommentoitu sovelta-
miamme hallintakeinoja. Näiden hallintakeinojen 
perustana ovat eettiset menettelytapaohjeet ja 
asianmukaisen huolellisuuden prosessi. 
Tunnistetut vaikutukset, riskit ja mahdollisuu-
det keskittyvät Ilmarisen toimintaan. Vaikutukset 
liittyvät Ilmarisen liiketoimintamalliin ja strategi-
aan, jotka perustuvat hyvän hallintotavan 
Vaikutukset 
Riskit ja mahdollisuudet 
Hallinnan keinot Ilmarisessa 
Liiketoimintamme tehtävä on varmistaa, että 
vakuutetut saavat työstään ansaitsemansa 
eläkkeen, ja sijoittaa eläkevarat tuottavasti, 
turvaavasti ja vastuullisesti. 
Ilmarisen yrityskulttuuri ja toimintatavat vaikuttavat 
siis laajasti ja kauaskantoisesti yhteiskunnan 
sosiaaliturvan tasoon ja kestävyyteen. Luottamus 
eläketurvan kestävyyteen osana sosiaaliturvaa tuo 
turvallisuutta yhteiskuntaan. 
Hyvät liiketoiminnan harjoittamisen käytännöt ja 
vahva yrityskulttuuri mahdollistavat kestävän pitkän 
aikavälin luottamuksen rakentumisen ja sen tuoman 
liiketoiminnallisen kilpailuedun. 
Mahdolliset korruptiotapaukset omassa toiminnassa 
tai rahoitetun toiminnan tuloksena voivat aiheuttaa 
merkittävää mainehaittaa ja vaikuttaa 
luottamukseen asiakkaiden ja viranomaisten 
kanssa. 
Toimintaamme ohjaavat arvot: vastuullisuus, 
avoimuus ja yhdessä menestyminen. Luomme, 
kehitämme ja arvioimme yrityskulttuuriamme 
systemaattisesti rakentamamme Ilmarinen Way -
mallin mukaisesti ja noudattamalla asianmukaista 
huolellisuutta (due diligence -prosessi) kaikessa 
toiminnassamme. 
Toiminnoistamme altteimpia korruptiolle ovat 
sijoitukset, vakuutusten myynti ja hankinnat. Riskiä 
minimoidaan koko Ilmarista koskevilla periaatteilla, 
ohjeistuksella ja koulutuksilla sekä näiden 
toteutumisen seurannalla. Lisäksi riskitasoa 
minimoidaan huolellisella rekrytoinnilla ja 
Whisleblowing-ilmoituskanavalla. 

Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
95 
toteuttamiseen ja vastuulliseen päätöksente-
koon. Niillä on vaikutusta pitkällä aikavälillä. Il-
marinen on suoraan osallinen vaikutuksiin hallin-
toprosessiensa ja johtamisjärjestelmiensä 
kautta. 
Liiketoiminnan harjoittamista koskevat 
toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri (G1–
1) 
Työeläkeyhtiönä tehtävämme on varmistaa, että 
asiakkaamme saavat työstään ansaitsemansa 
eläkkeen. Noudatamme kaikessa toiminnas-
samme voimassa olevia lakeja, säännöksiä ja 
määräyksiä. Ihmisoikeuksien kunnioittaminen on 
keskeinen osa toimintaamme: Ihmisoikeussi-
toumuksessamme sitoudumme kunnioittamaan 
kansainvälisesti tunnettuja ihmisoikeuksiin liitty-
viä tavoitteita. Kunnioitamme muun muassa 
YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julis-
tuksessa määriteltyjä ihmisoikeuksia, joita ovat 
esimerkiksi mielipiteen- 
ja uskonnonvapaus, ih-
misten tasa-arvoisuus sekä syrjinnän kielto. Il-
marinen on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutu-
maton. 
Toimintaamme 
ohjaavat myös arvot: vastuulli-
suus, avoimuus ja yhdessä menestyminen. 
Luomme, kehitämme ja arvioimme yrityskulttuu-
riamme rakentamamme Ilmarinen Way -mallin 
mukaisesti. Tavoite on yhdenmukaistaa teke-
mistä: varmistaa suunta, seurata ja arvioida tu-
loksia sekä parantaa ja oppia jatkuvasti. 
Eettiset menettelytapaohjeet (Code of Con-
duct) on kooste hallituksen linjaamista periaat-
teista ja politiikoista. Ne ovat luonteeltaan pysy-
viä, mutta koostetta päivitetään tarvittaessa. Päi-
vittämisestä vastaa Compliance-toimintomme, ja 
asia käsitellään johtoryhmässä. Eettiset menet-
telytapaohjeet hyväksyy toimitusjohtaja. 
Ilmarislaisten päivittäisen työn tueksi on li-
säksi laadittu tarkempia yhtiötasoisia ja toiminto-
kohtaisia sisäisiä ohjeistuksia. Jokainen työnte-
kijämme on vastuussa Ilmarista velvoittavan 
sääntelyn, viranomaisohjeiden ja sisäisen oh-
jeistuksen – kuten hyvän hallinnon periaatteiden 
– noudattamisesta siltä osin, 
kuin ne liittyvät 
henkilön rooliin ja vastuisiin Ilmarisessa. Jos 
epäkohtia ilmenee, niihin pitää puuttua. 
Ilmarislaisten tulee suorittaa pakollisiksi mää-
ritellyt koulutukset ja verkkovalmennukset. Ne 
voivat koskea kaikkia ilmarislaisia tai tiettyä koh-
dennettua työntekijäryhmää. Lisäksi ilmarislai-
sille on tarjolla laaja kattaus erilaisia muita kou-
lutuksia ja verkkovalmennuksia osaamisen ja 
kompetenssin lisäämiseksi. 
Suhteet toimittajiin (G1–2) 
Hoidamme suhteemme toimittajiin suunnitelmal-
lisesti. Se on jatkuvaa toimintaa tavaran- ja pal-
veluntoimittajien kartoituksessa ja valinnassa. 
Hankintatoiminnalla tarkoitamme Ilmariselle os-
tettavien tavaroiden ja palveluiden sekä aineet-
tomien oikeuksien ostamista. Teemme hankin-
nat lain ja määräysten sekä Ilmarisen sisäisten 
ohjeiden mukaisesti. Hankintaperiaatteet ja -oh-
jeet huomioivat Ilmarisen eettiset menettelytapa-
ohjeet (Code of Conduct), lähipiiriohjeistuksen 
sekä korruption ja lahjonnan vastaiset periaat-
teet. Pakollisilla koulutuksilla ja hallinnon proses-
seilla huolehdimme, että eturistiriidat eivät vai-
kuta päätöksentekoon Ilmarisessa. 
Vastuullisuusvaatimuksissamme toimittajille 
kerromme, että lähtökohtanamme liikesuhteiden 
solmimisessa ja ylläpidossa on, että samoin kuin 
Ilmarinen, myös toimittajamme sitoutuvat vas-
tuullisiin toimintatapoihin sekä muutenkin nou-
dattavat hyvää liiketoimintatapaa. Vaatimukset 
liitetään tarjouspyyntöihin, ja ne ovat mukana 
sopimusneuvotteluvaiheessa. Edellytämme toi-
mittajiltamme paikallisen lainsäädännön ja kan-
sainvälisten normien noudattamista. 
Rakennuttamiseen liittyviä erityiskysymyksiä 
käsitellään tarkemmin erillisessä Ilmarisen har-
maan talouden torjuntaohjeessa. 
Sijoitustoiminnan kumppaneita koskevia vaati-
muksia puolestaan käsitellään Ilmarisen vastuul-
lisen sijoittamisen periaatteissa. Pidämme tär-
keänä, että myös toimittajamme huomioivat toi-
minnalleen olennaiset ympäristövaikutukset, ra-
portoivat niistä säännöllisesti ja sitoutuvat vä-
hentämään kielteisiä ympäristövaikutuksia.
Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen 
ja havaitseminen
 
(G1–3) 
Ehkäisemme korruptio- ja lahjontatapauksia 
muun muassa Korruption ja lahjonnan torjunta 
sekä oikeudenmukainen kilpailu -koulutuksella, 
joka on yksi pakollisista verkkovalmennuksista 
kaikille ilmarislaisille. Koulutus kattaa satapro-
senttisesti (100 %) myös riskitoiminnot. Jos ilma-
rislainen ei voi perustellusta syystä 
osallistua jo-
honkin hänelle kohdennettuun koulutukseen, hä-
nen velvollisuutensa on hankkia ne tiedot, joita 
hänen roolinsa ja tehtävänsä Ilmarisessa edel-
lyttävät. Koulutukseen osallistuvat myös hallitus 
ja hallintoneuvosto. 
Korruptiotapauksia ehkäistään myös korrup-
tion ja lahjonnan vastaisilla periaatteilla sekä 
Whistleblowing-ilmoituskanavalla, jossa voi il-
moittaa myös lahjonta- 
tai korruptioepäilyistä. 
Ilmarisessa on lahjojen ja vieraanvaraisuuden 
vastaanottamisesta voimassa ilmoitusmenettely, 

Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
96 
jossa minimiraja ilmoittamiselle on 150 euroa. 
Myös se mahdollistaa korruption ja lahjonnan 
ehkäisyä, kun yksittäistapauksia arvioidaan. 
Jos sattuisi riskitapahtuma, jollaiseksi voitai-
siin lukea myös korruptiotapaus, siitä tehdään 
aina ilmoitus toteutuneita operatiivisia riskitapah-
tumia koskevaan ilmoitusjärjestelmään. Kyseiset 
ilmoitukset tutkii riippumaton riskienhallintatoi-
minto. 
Toiminnoistamme 
altteimpia korruptiolle ja 
lahjonnalle ovat sijoitukset, vakuutusten myynti 
ja hankinnat. Riskiä minimoidaan muun muassa 
sisäisillä ohjeistuksilla, koulutuksella sekä lahja-
rekisteri-ilmoittamisella. 
Vuonna 2024 Ilmari-
sessa ei ollut korruptio- tai lahjontatapauksia 
eikä korruptio- ja lahjontatapauksia koskevia 
sakkoja. 
Whistleblowing-ilmoituskanavat 
Ilmarislaisilla ja ulkoisilla sidosryhmillämme on 
käytössään kaksi Whistleblowing-ilmoituskana-
vaa: 
1.
 
Toisen 
kautta voi ilmoittaa Ilmariseen koh-
distuvan sääntelyn ja sisäisen ohjeistuksen 
vastaisesta toiminnasta (väärinkäytökset). 
Ohjeistus kanavan käyttöön on Ilmarisen 
verkkosivuilla ja Ilmarisen henkilökuntaa var-
ten myös intranetissä. 
2.
 
Toisella, 
sisäisellä kanavalla Ilmarisen henki-
lökunta voi ilmoittaa myös syrjintä- ja häirin-
tätapauksista. Tämä ohjeistus on Ilmarisen 
intranetissä. 
Molemmissa kanavissa ilmoituksen voi tehdä 
myös nimettömästi. Ilmoituskanavien järjestel-
mätoimittaja on Navex, ja järjestelmän nimi on 
WhistleB. Tiedot ilmoituksista tallennetaan jär-
jestelmätoimittajan pilvipalveluun. 
Ilmoituskanavista on viestitty Ilmarisen henki-
löstölle, ja niiden käyttöön opastetaan verkkoval-
mennuksella. Työntekijöiden tietoisuutta ja luot-
tamusta näihin prosesseihin arvioitiin vuonna 
2024 tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskyselyllä. 
Ilmoitusten vastaanottaminen ja tutkinta 
Molemmille Whistleblowing-ilmoituskanaville on 
oma tutkintatiiminsä, joka tekee esiselvityksen ja 
tarvittaessa tutkii esiin nostetun asian noudat-
taen laatimaansa tutkintasuunnitelmaa. 
1.
 
Ulkopuolisten tai ilmarislaisten tekemien 
väärinkäytösilmoitusten tutkintatiimi (Whist-
leblowing-tiimi) koostuu Ilmarisen Compli-
ance-toiminnon ja sisäisen tarkastuksen 
edustajista. Molemmat toiminnot ovat liiketoi-
minnasta erillisiä itsenäisiä toimintoja: 
Compliance-toiminto on hallinnollisesti 
lakiasiainjohtajan alainen ja sisäinen tarkas-
tus toimitusjohtajan alainen. 
2.
 
Syrjintä- ja häirintäilmoitusten tutkintatiimin 
muodostavat henkilöstö- 
ja viestintäjohtaja 
sekä työsuojelusta vastaava henkilöstöpääl-
likkö. 
Whistleblowing-ilmoituskanavien tarkoitus on 
varmistaa, että henkilöt, jotka havaitsevat tai 
epäilevät väärinkäytöksiä, voivat ilmoittaa asi-
asta turvallisesti, ja ilmoituksen käsittelyyn osal-
listuvat ainoastaan erikseen nimetyt tutkintatii-
mit. Kanavien käyttövaltuushallinta on siis 
tiukka. 
Ilmarisen omia työntekijöitä, jotka ovat ilmoit-
taneet väärinkäytöksistä, suojellaan siten, että 
tietoa käsittelee rajattu joukko. 
Lisäksi asiasta 
kysytään vain niiltä, joihin ilmoitettu tapaus liit-
tyy. Myös mahdollisuus tehdä ilmoitus nimettö-
mänä suojaa ilmoittajaa. Whistleblowing-tiimi 
(Compliance-toiminto ja sisäinen tarkastus) te-
kee riippumattomina toimijoina väärinkäy-
tösepäilystä puolueettoman esiselvityksen ja tar-
vittaessa tutkinnan. Ilmoituksen väärinkäy-
tösepäilystä voi tehdä myös muuten kuin ilmoi-
tuskanavaa käyttäen, ja ilmoitus voi koskea esi-
merkiksi korruptiota ja lahjontaa. 
Whistleblowing-ilmoituksista raportointi 
Compliance-toiminto raportoi toiminnastaan vuo-
sittain suoraan hallitukselle, kvartaaleittain halli-
tuksen tarkastus- ja riskienhallintavaliokunnalle 
ja kuukausittain toimitusjohtajalle. Tarvittaessa 
raportoidaan myös tiiviimmin. Vuotuinen compli-
ance-riskiarvio kattaa kaikki Ilmarisen liiketoimin-
talinjat ja keskeiset tukitoiminnot. Väärinkäytösil-
moitusten sekä syrjintä- 
ja häirintäilmoitusten 
määrä ja toimenpiteet, joihin ilmoitukset ovat 
johtaneet, raportoidaan Ilmarisen johdolle ja hal-
litukselle sekä hallituksen tarkastus- 
ja riskien-
hallintavaliokunnalle osana Compliance-raport-
tia. 
Jos väärinkäytösepäilyilmoituksen kohteena 
olleessa tapauksessa on ollut kyse operatiivisen 
riskin toteutumisesta tai raportoitavasta läheltä 
piti -tilanteesta, Whistleblowing-tiimi raportoi asi-
asta operatiivisten riskien järjestelmään yhdessä 
operatiivisten riskien vastuuhenkilöiden kanssa. 
Whistleblowing-tiimi ratkaisee tapauskohtaisesti, 
onko tutkinnan tuloksista syytä raportoida tai 
viestiä muille tahoille Ilmarisessa tai Ilmarisen ul-
kopuolella. 
Ilmoituskanavista kerromme myös tämän kes-
tävyysraportin luvussa S1–3 Prosessit kielteis-
ten vaikutusten korjaamiseksi (s. 87). 

Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
97 
Poliittinen vaikuttaminen ja lob-
baustoiminta (G1–5) 
Vaikutamme oman toimintamme kehittämiseen 
ensisijaisesti edunvalvontajärjestöjen jäsenenä: 
olemme jäsenenä Finanssiala ry:ssä ja Työelä-
kevakuuttajat Tela ry:ssä. Yhteiskuntasuhteista 
vastaa johtoryhmässä henkilöstö- 
ja viestintäjoh-
taja. Ilmarinen on rekisteröity Suomen avoi-
muusrekisteriin diaarinumerolla KES-24-547-R. 
Emme anna lahjoituksia poliittiseen tarkoituk-
seen – emme rahana emmekä luontoissuorituk-
sina. 
Kuluvalla raportointijaksolla Ilmarisen hallinto-
neuvoston jäseniksi valituista kaksi ja hallituksen 
jäseniksi valituista seitsemän toimivat tai ovat 
valintaa edeltävän kahden vuoden aikana toimi-
neet julkishallinnossa hallinto-, johto- 
tai valvon-
taelimessä, pois lukien vastaava tehtävä Ilmari-
sessa. 
Maksukäytännöt (G1–6) 
Pyrimme maksamaan laskut toimittajan määrit-
tämänä eräpäivänä, mikä on tärkeää erityisesti 
pienille ja keskisuurille yrityksille
. 
Keskimääräi-
nen maksuaikamme vuonna 2024 Ilmariseen tul-
leista laskuista oli 21 päivää. Vakiomaksuehtoja 
ei ole. Ilmarisella ei ole vireillä maksuviivästyk-
sistä johtuvia oikeudenkäyntejä. 
Eläkkeet ja kuntoutusetuudet maksamme kuu-
kauden ensimmäisenä pankin aukiolopäivänä. 
Takautuvasti 
myönnettyjen eläkkeiden ja etuuk-
sien ensimmäinen maksusuoritus maksetaan 
mahdollisimman pian päätöksen antamisen jäl-
keen. Näitä maksuja Ilmarisesta lähtee joka arki-
päivä. 
Käytetyt laskentamenetelmät 
Keskimääräinen maksuaika kuvaa koko Ilmari-
nen-konsernia. Tiedon oikeellisuuden varmenta-
miseksi maksuaika laskettiin kahdella eri haku-
kriteerillä, joissa molemmissa lopputulos oli 21 
päivää. 
Ensimmäinen laskenta suoritettiin laskun 
luontipäivän mukaan, jolloin tarkasteltiin vuonna 
2024 laskujen sähköiseen käsittelyjärjestelyyn 
saapuneita laskuja, jotka oli siirretty kirjanpitoon 
ja maksettu 2.1.2025 mennessä. Toinen las-
kenta suoritettiin kirjauspäivän mukaan huomioi-
den laskut, jotka oli siirretty kaudelle 1.1.–
31.12.2024 ja maksettu 2.1.2025 mennessä. 
Keskimääräinen maksuaika laskettiin vähentä-
mällä laskun päivämäärä laskun maksupäivästä. 
Ulkopuolinen palveluntarjoaja ei ole validoinut 
mittausta erikseen. 

 
 
 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
98 
 
Tilinpäätös 
2024 

 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
 
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
99 
Tuloslaskelma 
Emoyhtiö 
Emoyhtiö 
Konserni 
Konserni 
milj. € 
Liite 
2024 
2023 
2024 
2023 
Vakuutustekninen laskelma 
Vakuutusmaksutulo 
1 
6 956,2 
6 822,1 
6 956,2 
6 822,1 
Sijoitustoiminnan tuotot 
3 
12 466,9 
18 446,0 
12 528,7 
18 369,3 
Korvauskulut 
Maksetut korvaukset 
2 
-7 672,6 
-7 210,2 
-7 672,6 
-7 210,2 
Korvausvastuun muutos 
Kokonaismuutos 
-618,2 
-857,1 
-618,2 
-857,1 
-618,2 
-857,1 
-618,2 
-857,1 
-8 290,8 
-8 067,4 
-8 290,8 
-8 067,4 
Vakuutusmaksuvastuun muutos 
Kokonaismuutos 
-908,7 
-3 211,6 
-908,7 
-3 211,6 
-908,7 
-3 211,6 
-908,7 
-3 211,6 
Liikekulut 
4 
-75,9 
-75,1 
-75,9 
-75,1 
Sijoitustoiminnan kulut 
3 
-10 124,6 
-13 893,2 
-10 166,8 
-13 737,8 
Vakuutustekninen tulos 
23,2 
20,8 
42,8 
99,5 
Muu kuin vakuutustekninen laskelma 
Vakuutustekninen tulos 
23,2 
20,8 
42,8 
99,5 
Muut tuotot 
0,0 
0,0 
0,0 
0,0 
Muut kulut 
-2,1 
-2,1 
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta 
-10,3 
-9,2 
-10,4 
-9,3 
Voitto (tappio) varsinaisesta toiminnasta 
13,0 
11,7 
30,2 
88,1 
Tilinpäätössiirrot 
Poistoeron muutos 
-2,3 
-1,0 
Vähemmistöosuudet 
0,1 
-0,1 
Tilikauden voitto (tappio) 
10,6 
10,7 
30,3 
88,0

 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
 
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
100 
Tase 31.12. 
Emoyhtiö
Emoyhtiö
Konserni
Konserni
milj. €
Liite
2024
2023
2024
2023
VASTAAVAA
Aineettomat hyödykkeet
13
Aineettomat oikeudet
0,8
2,0
0,8
2,0
Muut aineettomat hyödykkeet
2,5
5,5
2,5
5,5
Konserniliikearvo
9,4
11,5
3,3
7,5
12,7
19,0
Sijoitukset
6
Kiinteistösijoitukset
8
Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet
2 354,3
2 200,5
3 554,6
3 635,1
Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä
812,4
795,3
Lainasaamiset omistusyhteysyrityksiltä
683,2
901,0
597,2
582,2
3 849,9
3 896,8
4 151,8
4 217,3
Sijoitukset saman konsernin yrityksissä ja omistusyhteysyrityksissä
9
Osakkeet ja osuudet saman konsernin yrityksissä
10
23,9
23,9
Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä
30,8
30,8
Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyrityksissä
10
100,0
99,4
134,1
121,3
Lainasaamiset omistusyhteysyrityksiltä
11,0
11,0
11,0
11,0
165,6
165,0
145,0
132,3
Muut sijoitukset
Osakkeet ja osuudet
11
35 388,1
32 257,2
35 421,4
32 257,2
Rahoitusmarkkinavälineet
9 885,4
9 629,0
9 885,4
9 629,0
Kiinnelainasaamiset
600,3
671,7
600,3
671,7
Muut lainasaamiset
12
445,5
742,9
445,5
742,9
46 319,2
43 300,8
46 352,5
43 300,8
50 334,7
47 362,6
50 649,3
47 650,4
Saamiset
Ensivakuutustoiminnasta
Vakuutuksenottajilta
716,1
1 035,1
716,1
1 035,1
Muut saamiset
14
2 179,6
2 908,8
2 165,0
2 908,7
2 895,7
3 943,9
2 881,1
3 943,8
Muu omaisuus
Aineelliset hyödykkeet
13
Koneet ja kalusto
0,5
0,8
0,5
0,8
Muut aineelliset hyödykkeet
1,4
1,4
1,4
1,4
1,9
2,2
1,9
2,2
Rahat ja pankkisaamiset
2 305,7
1 455,8
2 317,1
1 468,5
2 307,6
1 458,0
2 319,0
1 470,7
Siirtosaamiset
Korot ja vuokrat
192,1
274,7
192,7
275,3
Muut siirtosaamiset
15
82,9
80,4
86,8
84,1
275,0
355,1
279,5
359,4
VASTAAVAA YHTEENSÄ
55 816,4
53 127,2
56 141,6
53 443,3
Tase 31.12.
Emoyhtiö
Emoyhtiö
Konserni
Konserni
milj. €
Liite
2024
2023
2024
2023
VASTATTAVAA
Oma pääoma
16
Pohjarahasto
28,1
28,1
28,1
28,1
Muut rahastot
Yhtiöjärjestyksen mukaiset rahastot
195,6
185,0
195,6
185,0
Muut rahastot
0,6
0,6
195,6
185,0
196,2
185,6
Edellisten tilikausien voitto (tappio)
-63,5
-140,8
Tilikauden voitto (tappio)
10,6
10,7
30,3
88,0
234,4
223,8
191,1
160,8
Vähemmistöosuudet
2,6
2,6
Tilinpäätössiirtojen kertymä
Poistoero
8,6
6,2
8,6
6,2
Vakuutustekninen vastuuvelka
17
Vakuutusmaksuvastuu
25 764,6
24 855,9
25 764,6
24 855,9
Korvausvastuu
24 877,9
24 410,6
24 877,9
24 410,6
50 642,5
49 266,6
50 642,5
49 266,6
Velat
Ensivakuutustoiminnasta
6,1
6,4
6,1
6,4
Muut velat
18
4 528,1
3 427,4
4 899,6
3 805,3
4 534,2
3 433,8
4 905,7
3 811,7
Siirtovelat
19
396,8
196,9
399,7
201,6
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
55 816,4
53 127,2
56 141,6
53 443,3

 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
 
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
101 
Rahoituslaskelma 
Emoyhtiö 
Emoyhtiö 
Konserni 
Konserni 
milj. € 
2024 
2023 
2024 
2023 
Liiketoiminnan rahavirta 
Voitto (tappio) varsinaisesta toiminnasta 
13,0 
11,7 
30,2 
88,1 
Oikaisut 
Vakuutusteknisen vastuuvelan muutos 
1 375,9 
4 068,8 
1 375,9 
4 068,8 
Sijoitusten arvonalentumiset ja arvonkorotukset 
620,1 
127,4 
653,5 
-31,5 
Suunnitelman mukaiset poistot 
19,2 
19,5 
70,5 
71,1 
Muut oikaisut 
-1 793,3 
-2 859,7 
-1 790,8 
-2 861,3 
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 
235,0 
1 367,6 
339,3 
1 335,3 
Käyttöpääoman muutos: 
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-) 
/ vähennys (+) 
1 128,3 
1 665,8 
1 142,5 
1 669,9 
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys 
(-) 
1 300,3 
-2 428,1 
1 292,2 
-2 439,6 
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 
2 663,6 
605,3 
2 774,0 
565,6 
Maksetut välittömät verot 
-10,3 
-9,2 
-10,4 
-9,3 
Liiketoiminnan rahavirta 
2 653,3 
596,2 
2 763,6 
556,2 
Investointien rahavirta 
Investoinnit sijoituksiin (pl. rahavarat) 
-24 666,4 
-24 866,3 
-24 655,3 
-24 929,1 
Luovutustulot sijoituksista (pl. rahavarat) 
22 863,1 
24 604,7 
22 738,3 
24 705,5 
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden sekä muun 
omaisuuden 
investoinnit ja luovutustulot (netto) 
0,0 
-0,1 
2,1 
2,1 
Investointien rahavirta 
-1 803,4 
-261,7 
-1 915,0 
-221,6 
Rahoituksen rahavirta 
Muu voitonjako 
0,0 
0,0 
0,0 
0,0 
Rahoituksen rahavirta 
0,0 
0,0 
0,0 
0,0 
Rahavarojen muutos 
849,9 
334,5 
848,6 
334,6 
Rahavarat tilikauden alussa 
1 455,8 
1 121,3 
1 468,5 
1 133,9 
Rahavarat tilikauden lopussa 
2 305,7 
1 455,8 
2 317,1 
1 468,5

 
 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
102 
Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet 
Tilinpäätös laaditaan kirjanpito-, osakeyhtiö- 
ja 
vakuutusyhtiölain sekä työeläkevakuutusyhti-
öistä annetun lain mukaisesti. Lisäksi tilinpäätök-
sessä noudatetaan eläkelaitoksen vakavarai-
suusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttami-
sesta annettua lakia, sosiaali- 
ja terveysministe-
riön asetusta vakuutusyrityksen tilinpäätöksestä 
ja konsernitilinpäätöksestä, kirjanpitoasetusta, 
sosiaali- 
ja terveysministeriön vahvistamia lasku-
perusteita sekä Finanssivalvonnan antamia 
määräyksiä ja ohjeita. 
Konsernitilinpäätös 
Konsernitilinpäätökseen yhdistellään emoyhtiön 
lisäksi kaikki tytäryritykset, joissa emoyhtiöllä on 
määräysvalta suoraan tai välillisesti eli yli puolet 
äänivallasta. Emoyhtiöllä on tilinpäätöshetkellä 
tytäryhtiöinä 130 kiinteistöyhtiötä ja 2 muuta yh-
tiötä. Konserniin yhdistellyt yhtiöt esitetään liite-
tiedoissa. 
Konsernitilinpäätös laaditaan emoyhtiön ja ty-
täryhtiöiden tuloslaskelmien, taseiden ja liitetie-
tojen yhdistelminä, joista eliminoidaan yhtiöiden 
väliset saamiset ja velat, tuotot ja kulut, voiton-
jako sekä keskinäinen osakeomistus. Vuoden ai-
kana hankitut tytäryhtiöt yhdistellään hankinta-
hetkestä lähtien, 
ja vuoden aikana myydyt yhtiöt 
yhdistellään myyntihetkeen saakka. Tuloksesta 
ja omasta pääomasta erotetaan vähemmistön 
osuus omaksi eräkseen. 
Konsernin keskinäinen osakeomistus eliminoi-
daan hankintamenomenetelmää käyttäen. Syn-
tynyt konserniaktiiva ja konsernipassiiva jaetaan 
tytäryhtiöiden omaisuuserille ja poistetaan näi-
den poistosuunnitelman mukaan. Omaisuuserille 
kohdistamaton osuus konserniaktiivasta poiste-
taan 10 vuodessa, ja se on kirjattu taseeseen ai-
neettomien oikeuksien ryhmään. 
Kiinteistötytäryhtiöosakkeisiin tehdyt arvon-
alentumiset, arvonalentumisen palautukset ja ar-
vonkorotukset on peruutettu konsernitilinpää-
töstä laadittaessa. Konsernitaseessa olevien ty-
täryhtiöiden kiinteistöjen arvoa on verrattu arvio-
kirjan käypään arvoon, ja niitä on tarvittaessa oi-
kaistu arvonalentumiskirjauksella. 
Olennaiset osakkuusyritykset, joiden osakkei-
den tuottamasta äänimäärästä Ilmarisen konser-
nin osuus on 20–50 prosenttia, yhdistellään kon-
sernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetel-
mällä. Yhdistelemme myös ne osakkuusyrityk-
set, joissa Ilmarinen käyttää huomattavaa vaiku-
tusvaltaa, vaikka osakkeiden tuottamasta ääni-
määrästä Ilmarisen konsernin osuus on alle 20 
prosenttia. Jos olennainen osakkuusyritys on 
yhteisyritys, yhdistellään tämän yrityksen tulos-
laskelma- 
ja tase-erät sekä liitetiedot omistus-
osuuden mukaisesti. Osakkuusyritykset laativat 
tilinpäätöksensä pääsääntöisesti vastaavilla las-
kentaperiaatteilla kuin emoyhtiö. Jos osakkuus-
yrityksestä ei ole saatavilla tätä tietoa, ja osak-
kuusyhtiö laatii tilinpäätöksensä käyvin arvoin tai 
IFRS-periaatteella, käytetään yhdistelyssä näitä 
arvoja. Osakkuusyritysten arvonalennusten ja -
palautusten käsittely sekä arvostus vastaa edel-
lisessä kappaleessa kuvattua tytäryhtiöiden kä-
sittelyä. 
Asunto- ja kiinteistöyhtiöitä ei yhdistellä osak-
kuusyrityksinä. Näiden merkitys konsernin tulok-
seen ja vapaaseen omaan pääomaan on vähäi-
nen. 
Konsernituloslaskelmaan sisältyy konsernin 
osuus osakkuusyritysten tuloksista. Konsernita-
seessa osakkuusyritysten hankintamenoon on li-
sätty konsernin osuus hankinnan jälkeen kerty-
neistä tuloksista. 
Sijoitusten kirjanpitoarvo 
Kiinteistösijoitukset 
Rakennukset ja rakennelmat esitetään taseessa 
suunnitelmapoistoilla vähennetyn 
hankintamenon määräisinä, tai ne on kirjattu sitä 
alempaan käypään arvoon. Hankintamenoon si-
sällytetään hankinnasta aiheutuneet muuttuvat 
menot. Kiinteistöosakkeet sekä maa- ja vesialu-
eet esitetään taseessa hankinnasta aiheutunei-
den muuttuvien menojen tai niitä alemman käy-
vän arvon määräisinä. Joidenkin kiinteistösijoi-
tusten arvoja on aiempina vuosina korotettu. 
Suunnitelmapoisto vähennetään myös raken-
nuksiin kohdistuvista tuloutetuista arvonkorotuk-
sista. 
Osakkeet ja osuudet 
Sijoitusomaisuudeksi katsottavat muut osakkeet 
ja osuudet esitetään taseessa hankinnasta ai-
heutuneiden muuttuvien menojen tai niitä alem-
man käyvän arvon määräisinä. Osakkeiden ja 
osuuksien hankintameno on laskettu lajikohtai-
sesta keskihinnasta. 
Käyttöomaisuusosakkeet arvostetaan alkupe-
räiseen hankintamenoon tai sitä alempaan to-
dennäköisen luovutushintaan. Hankintameno 
lasketaan fifo-menetelmää käyttäen. 

 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
103 
Rahoitusmarkkinavälineet 
Rahoitusmarkkinavälineet on esitetty hankinta-
menon tai tätä alemman käyvän arvon määräi-
sinä. Hankintamenoon on kirjattu myös jakso-
tettu nimellisarvon ja hankintamenon erotus, 
joka jaksotetaan korkotuotoksi tai sen vähen-
nykseksi rahoitusmarkkinavälineen juoksuai-
kana. Vastaerä merkitään hankintamenon li-
säykseksi tai vähennykseksi, ja esitetään liitetie-
doissa. 
Rahoitusmarkkinavälineiden hankintameno on 
laskettu lajikohtaisesta keskihinnasta. 
Lainaksi otetut ja lyhyeksi myydyt 
arvopaperit sekä takaisinostosopimukset 
Tiedot tilinpäätöshetkellä lainaksi otetuista arvo-
papereista ja lainauksen vakuudeksi annetuista 
panteista on kerrottu tilinpäätöksen liitetiedoissa. 
Lyhyeksi myydyt arvopaperit on merkitty tasee-
seen lyhytaikaiseksi velaksi myyntihinnan tai sitä 
korkeamman tilinpäätöshetken markkinahinnan 
määräisinä. 
Takaisinostosopimuksin myydyt arvopaperit 
sisältyvät taseeseen, ja ne on arvostettu kysei-
sen omaisuusluokan arvostussääntöjen mukai-
sesti. Sopimuksista saadut vastikkeet on mer-
kitty taseeseen lyhytaikaisiin velkoihin vastik-
keen määräisenä tai sitä korkeampaan käypään 
arvoon. Takaisinmyyntisopimuksin ostettuja ar-
vopapereita ei ole merkitty taseeseen ja ne on 
esitetty tilinpäätöksen liitetiedoissa saatuina va-
kuuksina. Sopimuksista maksetut vastikkeet on 
merkitty taseeseen lyhytaikaisiin saamisiin vas-
tikkeen määräisenä tai sitä alempaan käypään 
arvoon. 
Saamiset ja arvonalennusten palautukset 
Saamisiksi katsottavat sijoitukset esitetään ta-
seessa nimellisarvon tai tätä alemman käyvän 
arvon määräisinä. 
Sijoituksista aikaisemmin tehdyt arvonalen-
nukset palautetaan tulosvaikutteisesti hankinta-
menoon käyvän arvon nousua vastaavalta osuu-
delta. 
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet 
Aineettomat hyödykkeet ja kalusto esitetään ta-
seessa suunnitelmapoistoilla vähennetyn han-
kintamenon määräisinä. 
Vakuutusmaksusaamiset ja muut 
saamiset 
Vakuutusmaksusaamiset ja muut saamiset mer-
kitään taseeseen nimellisarvoon tai tätä alem-
paan todennäköiseen arvoon.
Erääntyneitä va-
kuutusmaksusaamisia vähennetään luottotap-
piovarauksella. 
 
Johdannaiset 
Johdannaissopimukset merkitään taseeseen 
hankintamenon määräisinä tai sitä alempaan 
käypään arvoon saamisiksi tai veloiksi. 
Tilikauden aikana on käytetty osake-, korko-, 
luottoriski-, hyödyke-, inflaatio- 
ja valuuttajoh-
dannaisia. Kirjanpidossa ei ole sovellettu suo-
jauslaskentaa. 
Settled-to-Market -menetelmän mukaisten 
johdannaisten päivittäin suoritettavat käyvän ar-
von muutokset kirjataan taseeseen ennakko-
maksuina. Käyvän arvon negatiivinen arvon-
muutos kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Posi-
tiivista käyvän arvon arvonmuutosta ei ole kir-
jattu tuotoksi. 
Collateralized-to-Market -menetelmän mukais-
ten johdannaisten päivittäinen nettoarvonmuutos 
kirjataan käteisvakuussaataviin tai -velkoihin. 
Käyvän arvon negatiivinen arvonmuutos kirja-
taan tuloslaskelmaan kuluksi ja aiempina tilikau-
sina kirjattu arvonalennus palautetaan tulosvai-
kutteisesti käyvän arvon nousua vastaavalta 
osalta. Positiivista käyvän arvon arvonmuutosta 
ei kirjata tuotoksi. 
Optioiden ja luottoriskinvaihtosopimusten 
avauksessa maksettu kassavirta on kirjattu en-
nakkomaksuina taseen muihin saamisiin/velkoi-
hin. Erääntymisessä tai sulussa ennakkomaksu 
kirjataan tulokseen myyntivoitoksi tai -tappioksi. 
Johdannaissopimusten käypänä arvona käy-
tetään markkinahintaa. Tarkempi selvitys joh-
dannaisten käyvän arvon määritysmenetelmistä 
on esitetty tilinpäätöksen liitetiedoissa kohdassa 
Taseeseen 
sisältymättömät vastuusitoumukset 
ja vastuut. 
Varovaisuuden periaate tuottoja 
kirjattaessa 
Claw back -velvoitteen alaiset pääomasijoitusra-
hastotuotot kirjataan rahaston toimikauden ai-
kana rahastoyhtiön ilmoituksen mukaisina, 
koska mahdolliset vastuut voidaan kattaa rahas-
ton varoilla tai kutsumattomilla sijoitussitoumuk-
silla. Rahaston purkutilanteessa seurataan mah-
dollisten vastuiden todennäköistä määrää tuot-
toja kirjattaessa. 
Suunnitelmapoistojen perusteet 
Poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta 
laadittua poistosuunnitelmaa. Rakennusten ja 
rakennelmien suunnitelman mukaiset poistot on 
laskettu rakennuskohtaisesta hankintamenosta 
ja tuloutetusta arvonkorotuksesta rakennuksen 
arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan tasa-
poistoin. Uusina hankittujen kiinteistöjen poisto-
ajat ovat seuraavat: 
Asuin- 
ja toimistorakennukset 
50 vuotta 
Hotelli-, myymälä- 
ja teollisuus- 
rakennukset 
40 vuotta 

 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
104 
Rakennusten ainesosat 
10 vuotta 
Aineettomien hyödykkeiden ja kaluston suunni-
telman mukaiset poistot on laskettu hyödykeryh-
mäkohtaisesta hankintamenosta hyödykeryh-
män arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan 
tasapoistoin käyttäen seuraavia poistoaikoja: 
Aineettomat oikeudet 
3–5 vuotta 
Kuljetusvälineet ja IT-laitteet 
5 vuotta 
Muu kalusto 
10 vuotta 
Sijoitusten arvonkorotukset 
Maa- ja vesialueiden, rakennusten ja arvopape-
reiden arvoja voidaan korottaa. Sijoitusomaisuu-
deksi katsottavien hyödykkeiden arvonkorotus-
ten vastaerät kirjataan tuloslaskelmaan ja käyt-
töomaisuudeksi katsottavien hyödykkeiden ar-
vonkorotusten vastaerät arvonkorotusrahastoon. 
Jos arvonkorotus osoittautuu aiheettomaksi, tu-
loutettu arvonkorotus oikaistaan tulosvaikuttei-
sesti ja rahastoitu arvonkorotus peruutetaan ta-
seessa. 
Rakennusten tuloutettu arvonkorotus poiste-
taan suunnitelman mukaan. 
Tilikaudella 2024 
kiinteistöjen kirjanpitoarvoihin ei ole tehty arvon-
korotuksia. 
Sijoitusten käypä arvo ja arvostuserot 
Tilinpäätöksen liitetiedoissa kerrotaan tase-erä-
kohtaisesti sijoitusten jäljellä oleva 
hankintameno, kirjanpitoarvo ja käypä arvo. Jäl-
jellä olevan hankintamenon ja kirjanpitoarvon 
erotus muodostuu sijoitusten arvonkorotuk-
sista. Kirjanpitoarvon ja käyvän arvon erotus 
osoittaa taseeseen kirjaamattomat arvostus-
erot. Sijoituksen jäljellä olevalla hankintamenolla 
tarkoitetaan alkuperäisen hankintamenon sekä 
kertyneiden poistojen ja kertyneiden arvonalen-
tumisten erotusta. 
Kiinteistösijoitukset 
Kiinteistösijoitusten käypä arvo on määritetty 
kohteittain käyttäen toimitilakohteiden osalta en-
sisijaisesti tuottoarvolähestymistapaa. Sitä täy-
dentävänä menetelmänä on käytetty markkina-
lähestymistapaa, jonka perustana ovat alueelli-
set kauppahintatilastot. Asuntojen käyvän arvon 
määrityksessä käytetään sekä tuotto- että mark-
kinalähestymistapaa. Arvioinnissa on otettu huo-
mioon muun muassa kiinteistön käyttötarkoitus, 
kunto sekä olemassa olevat vuokrasopimukset 
ja vallitseva markkinavuokrataso. Arvioinnit to-
teuttavat ulkopuoliset kiinteistöarvioijat, joilta 
edellytetään alalla yleisesti tunnustettua päte-
vyyttä, ja joita vaihdetaan säännöllisin vä-
liajoin. Arvioinnissa syntyvät arviokirjat käydään 
läpi Ilmarisen kiinteistöasiantuntijoiden kanssa 
yksityiskohtaisten havaintojen ja oleellisten kiin-
teistöön liittyvien ominaisuuksien huomioi-
miseksi. 
Kiinteistöjä ja/tai kiinteistöosakkeita omistaviin 
hallintayhteisöihin tehtyjen sijoitusten arvo mää-
ritellään vähintään vuosittain hallintayhtiön il-
moittaman tilinpäätöshetken varallisuusarvon 
perusteella. Tämän arvostuksen puuttuessa käy-
tetään hankintahintaa tai muuta tuoreinta tie-
dossa olevaa arvostusta. Jos sijoitus sisältää 
sekä osuuden yhtiöstä että velkaosuuden, huo-
mioidaan arvostuksen muutos ensisijaisesti yh-
tiön osuuksien arvossa. Velkaosuus arvostetaan 
nimellisarvoon, ellei yhtiön taloudellinen tila ole 
heikentynyt niin, että se on maksukyvyttömyysti-
lassa tai maksukyvyttömyyden uhka on väli-
tön. Kiinteistövelkasijoituksen käypänä arvona 
pidetään lähtökohtaisesti pääoman arvoa tai tätä 
alempaa todennäköistä arvoa. 
Osakkeet ja osuudet 
Noteerattujen osakkeiden käypänä arvona käy-
tetään tilinpäätöspäivän viimeistä ostokurssia tai 
sen puuttuessa kaupankäyntikurssia. Milloin ti-
linpäätöspäivä ei ole pörssin kaupankäyntipäivä 
tai milloin noteerausta ei ole saatavilla, käyte-
tään viimeistä vastaavaa edeltävän päivän kurs-
sia. Mikäli edellä kuvattua markkina-arvoa ei 
voida pitää todellisen markkina-arvon kannalta 
luotettavana, voidaan käyttää kolmen edellisen 
kaupantekopäivän viimeisten kaupantekokurs-
sien määrillä painotettua keskiarvoa tai muuta 
todennäköisenä pidettyä luovutusarvoa. 
Sijoitusrahasto-osuuksien käypänä ar-
vona käytetään ulkoisen tietopalvelun kautta 
saatua rahastoyhtiön ilmoittamaa rahaston net-
tovarallisuuteen (NAV) perustuvaa hintaa. Jos 
arvostusta ei saada ulkoisesta tietopalvelusta, 
käytetään viimeisintä saatavissa ollutta hallin-
nointiyhtiön ilmoittamaa rahasto-osuuden arvoa. 
Listatun rahaston käypänä arvona käytetään ul-
koisesta tietopalvelusta saatua vuoden viimeistä 
ostonoteerausta tai sen puuttuessa viimeisintä 
kauppahintaa. Pääomarahasto-osuuksien käy-
pänä arvona käytetään kassavirroilla oikais-
tua hallinnointiyhtiön viimeisintä saatavilla ole-
vaa arviota rahaston käyvästä arvosta (pää-
sääntöisesti edellisen vuosineljänneksen loppu), 
tai sen puuttuessa hankintamenoa. 
Muiden osakkeiden ja osuuksien käypänä ar-
vona pidetään hankintamenoa tai todennäköistä 
luovutushintaa. Suorat listaamattomat osakkeet 
arvostetaan käypään arvoon. Käypä arvo tarkoit-
taa luotettavaa ulkopuolista arviota todennäköi-
sestä luovutushinnasta tai milloin em. arviota ei 
ole käytössä, osakkeen hankintamenoa tai 
muuta substanssiarvoa. 
Rahoitusmarkkinavälineet 
Rahoitusmarkkinavälineiden käypä arvo perus-
tuu ensisijaisesti markkinahintoihin. Ellei markki-
nahintaa ole saatavissa tai sijoituksen käypä 
arvo ei ole luotettavasti määritettävissä, 

 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
105 
käytetään ulkopuolisten tahojen antamia arvos-
tuksia, tai käypä arvo lasketaan käyttäen ylei-
sesti hyväksyttyjä markkinahinnan laskentamal-
leja tai käypänä arvona käytetään hankintahin-
taa. 
Vakuutustekninen vastuuvelka 
Vakuutussopimuksista aiheutuva vastuu kirja-
taan vastuuvelaksi. Sen muodostavat vakuutus-
maksuvastuu ja korvausvastuu. Vakuutusmak-
suvastuu koskee tulevaisuudessa myönnettä-
vistä eläkkeistä yhtiölle aiheutuvaa vastuuta ja 
korvausvastuu jo sattuneiden eläketapahtumien 
takia yhtiölle aiheutuvaa vastuuta. Korvausvas-
tuuseen luetaan myös tasausvastuu. 
Vastuuvelka on laskettu sosiaali- 
ja terveysmi-
nisteriön vahvistamien laskuperusteiden mukai-
sesti. 
Vakuutusmaksuvastuuseen sisältyy osittama-
ton lisävakuutusvastuu, joka on vakavaraisuus-
pääomaan luettava erä, sekä ositettu lisävakuu-
tusvastuu, joka sisältää vakuutuksenottajille an-
nettaviin asiakashyvityksiin varatun määrän. Va-
kuutusmaksuvastuuseen sisältyy myös osake-
tuottosidonnainen lisävakuutusvastuu, jonka 
määrä riippuu eläkelaitosten osakesijoitusten 
keskimääräisestä tuotosta. Osaketuottoihin on 
sidottu kaksikymmentä prosenttia eläkkeiden 
korvaus- ja vakuutusmaksuvastuusta. 
Ilmariselle on vahvistettu erillinen kuolevuus-
peruste LEL-vakuutuskantaa koskien. Sosiaali- 
ja terveysministeriö edellytti, että mikäli kuole-
vuusperuste tuottaisi merkittävästi TyEL:n kuole-
vuusliikkeestä poikkeavaa ali- tai ylijäämää, tulisi 
Ilmarisen hakea muutosta laskuperusteeseen. 
1.1.2023 Ilmarisen vanhuuseläkevastuita puret-
tiin LEL-kuolevuusperustemuutoksen seurauk-
sena tasausvastuuseen. Vuoden 2023 lopussa 
erä oli Ilmarisen tasausvastuussa, joten muutos 
ei vaikuttanut vastuuvelan kokonaismäärään 
vuonna 2023. Kyseinen erä korkoineen makset-
tiin kustannustenjakoon vuoden 2024 aikana. 
Tilikauden voitto 
Työeläkevakuutusyhtiössä tilikauden voitto emo-
yhtiön tuloslaskelmassa määräytyy sosiaali- 
ja 
terveysministeriön etukäteen vahvistamien las-
kuperusteiden mukaisesti. Laskuperusteet mää-
rittelevät tilikauden kirjanpidollisen tuloksen ja-
kautumisen osittamattoman ja ositetun lisäva-
kuutusvastuun muutokseen sekä tuloslaskelman 
voittoon. 
Vakavaraisuuspääoma 
Lainsäädäntö asettaa työeläkeyhtiölle vakavarai-
suusvaatimukset, joiden täyttämistä Finanssival-
vonta valvoo. Yhtiö varautuu vakuutus- 
ja sijoi-
tusriskeihin vakavaraisuuspääomalla. Vakava-
raisuuspääomalla tarkoitetaan käypään arvoon 
arvostettujen varojen ja velkojen erotusta. Vaka-
varaisuuspääoma koostuu omasta pääomasta, 
tilinpäätössiirtojen kertymästä, arvostuseroista ja 
osittamattomasta lisävakuutusvastuusta. Vaka-
varaisuuspääomasta vähennetään taseen ai-
neettomat hyödykkeet sekä lain työeläkevakuu-
tusyhtiöistä 7 luvun 16 d §:n kohdan 7 mukaiset 
erät. Vakavaraisuuspääoman on täytettävä työ-
eläkevakuutusyhtiöistä annetussa laissa sääde-
tyt vaatimukset. 
Vakavaraisuuspääoma esitetään liitetiedoissa. 
Verot ja laskennalliset verovelat ja 
-saamiset 
Tuloslaskelmaan merkitään tilikauden ja aikai-
sempien tilikausien suoriteperusteiset verot. Tu-
loverot varsinaisesta toiminnasta ovat ulkomai-
sista sijoituksista johtuvia lähdeveroja. 
Konsernitaseessa vapaaehtoiset varaukset ja 
kertynyt poistoero on merkitty mahdollisen vä-
hemmistöosuuden erottamisen jälkeen omaan 
pääomaan ja konsernituloslaskelmassa niiden 
muutos sisältyy tilikauden tulokseen. 
Ilmarinen ei merkitse laskennallisia verovel-
koja ja -saamisia emoyhtiön taseeseen eikä kon-
sernitaseeseen eikä myöskään vähennä lasken-
nallista verovelkaa vakavaraisuuspää-
omasta, koska näiden velkojen ja saamisten 
realisoitumista ei voida pitää lakisääteistä 
eläkevakuutusta harjoittavan yhtiön ja sen kon-
sernin tilinpäätöksessä todennäköisenä. 
Ulkomaanrahan määräiset erät 
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirja-
taan tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päät-
tyessä avoinna olevat ulkomaanrahan määräiset 
saamiset ja velat sekä sijoitusten käyvät arvot 
muunnetaan euromääräisiksi käyttäen Euroopan 
keskuspankin julkaisemia euron tilinpäätöspäi-
vän viitekursseja tai jos tilinpäätöspäivä ei 
ole TARGETin 
aukiolopäivä, tätä päivää edeltä-
viä viimeisiä vastaavia kursseja. Sekä tilikau-
della että tilinpäätöksessä syntyneet kurssivoitot 
ja -tappiot merkitään tuloslaskelmaan vastaavien 
tulojen ja menojen oikaisueriksi tai sijoitustoimin-
nan tuotoiksi ja kuluiksi, mikäli kurssierot liittyvät 
rahoitustapahtumiin. 
 
Toimintokohtaiset 
liikemenot ja 
poistot 
Liikekulut sekä kaluston ja pitkävaikutteisten me-
nojen poistot sisällytetään toimintokohtaisesti tu-
loslaskelman eriin. Korvausten ja työkyvyn yllä-
pidon hoitamiseen liittyvä kuluosuus sisällyte-
tään maksettuihin korvauksiin ja sijoitusten hoi-
tamiseen liittyvä kuluosuus sijoitustoiminnan ku-
luihin. Liikekuluina esitetään vakuutusten han-
kinnan ja hoidon sekä yleishallinnon kulut. Laki-
sääteiset maksut sisältyvät hallintokuluihin. 

 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
106 
Muissa kuluissa esitetään muusta toiminnasta 
aiheutuneet kulut. Rakennusten suunnitelma-
poistot esitetään sijoitustoiminnan kuluina. 
Henkilökunnan eläkejärjestelyt 
Henkilökunnan sekä hallituksen ja hallintoneu-
voston luottamustoimessa olevien henkilöiden 
eläketurva on järjestetty TyEL-vakuutuksella. 
Sitä on täydennetty vapaaehtoisilla lisävakuutuk-
silla. Johdon eläkejärjestelyt on selostettu liitetie-
dossa. 
Tilivuoteen kohdistuvat eläkemenot on kirjattu 
suoriteperusteisesti kuluiksi. 
Tunnusluvut ja analyysit 
Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut ja 
analyysit on laskettu ja esitetty Finanssivalvon-
nan liitetietoja koskevien määräysten mukai-
sesti. 
Sijoitustoiminnan ja vakavaraisuuden tunnus-
luvut ja analyysit esitetään käyvin arvoin. 
Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin 
suhteessa sitoutuneeseen pääomaan lasketaan 
erikseen kullekin sijoituslajille sekä sijoitusten 
yhteismäärälle ottaen huomioon päivittäin tai 
kuukausittain aikapainotetut kassavirrat. Lasken-
nassa käytetään ns. Modified Dietz -kaavaa, 
jossa sitoutunut pääoma lasketaan lisäämällä 
kauden alun markkina-arvoon kauden aikaiset 
kassavirrat painotettuna, sillä suhteellisella 
osuudella koko kauden pituudesta, joka on jäl-
jellä tapahtumapäivästä tai tapahtumakuukau-
den puolivälistä kauden loppuun
.
 
Tulos käyvin arvoin poikkeaa laskuperustei-
den mukaisesta kirjanpidollisesta tuloksesta. 
Suurimmat erot on esitetty toimintakertomuksen 
kappaleessa Ilmarisen tulos ja vakavaraisuus. 

 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
 
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
107 
1. Vakuutusmaksutulo 
Emoyhtiö 
Emoyhtiö 
Konserni 
Konserni 
milj. € 
2024 
2023 
2024 
2023 
Ensivakuutus 
TyEL:n mukainen eläkevakuutus 
Työnantajan osuus 
4 561,4 
4 482,4 
4 561,4 
4 482,4 
Työntekijän osuus 
1 981,4 
1 945,5 
1 981,4 
1 945,5 
6 542,8 
6 427,9 
6 542,8 
6 427,9 
YEL:n mukainen vakuutus 
423,1 
404,4 
423,1 
404,4 
6 966,0 
6 832,3 
6 966,0 
6 832,3 
Valtion eläkerahastoon suoritettava siirtymämaksu 
-9,8 
-10,2 
-9,8 
-10,2 
Vakuutusmaksutulo 
6 956,2 
6 822,1 
6 956,2 
6 822,1 
Vakuutusmaksutulosta vähennetyt erät 
Luottotappiot vakuutusmaksusaamisista 
TyEL 
-17,1 
-15,3 
-17,1 
-15,3 
YEL 
-3,6 
-3,1 
-3,6 
-3,1 
-20,7 
-18,4 
-20,7 
-18,4 
2. Maksetut korvaukset 
Emoyhtiö 
Emoyhtiö 
Konserni 
Konserni 
milj. € 
2024 
2023 
2024 
2023 
Ensivakuutus 
Maksettu eläkkeensaajille 
TyEL:n mukainen perusvakuutus 
7 575,7 
7 107,8 
7 575,7 
7 107,8 
TEL:n mukainen lisäeläkevakuutus 
54,0 
53,3 
54,0 
53,3 
YEL:n vähimmäisturvan mukainen vakuutus 
625,6 
582,1 
625,6 
582,1 
YEL:n mukainen lisäeläkevakuutus 
1,5 
1,5 
1,5 
1,5 
8 256,8 
7 744,8 
8 256,8 
7 744,8 
Maksettu / saatu kustannustenjakokorvauksia 
TyEL-eläkkeet 
-230,4 
-241,2 
-230,4 
-241,2 
YEL-eläkkeet 
-18,1 
-7,6 
-18,1 
-7,6 
Osuus työttömyysvakuutusrahaston (TVR) 
vakuutusmaksusta ja palkattomien aikojen 
perusteella karttuneiden eläkeosien kustannusten-
jaosta 
-207,2 
-172,3 
-207,2 
-172,3 
YEL:n valtion osuus 
-160,3 
-147,0 
-160,3 
-147,0 
VEKL:n valtion korvaus 
-4,8 
-4,0 
-4,8 
-4,0 
-620,8 
-572,1 
-620,8 
-572,1 
7 636,0 
7 172,7 
7 636,0 
7 172,7 
Korvaustoiminnon hoitokulut 
28,6 
30,8 
28,6 
30,8 
Työkyvyttömyysriskin hallinnasta aiheutuneet kulut 
8,1 
6,8 
8,1 
6,8 
Maksetut korvaukset yhteensä 
7 672,6 
7 210,2 
7 672,6 
7 210,2

 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
 
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
108 
3. Sijoitustoiminnan nettotuoton erittely 
Emoyhtiö
Emoyhtiö
Konserni
Konserni
milj. €
2024
2023
2024
2023
Sijoitustoiminnan tuotot
Tuotot sijoituksista saman konsernin yrityksiin
Osinkotuotot
3,4
2,1
3,4
2,1
Tuotot sijoituksista omistusyhteysyrityksiin
Osuus osakkuusyritysten voitosta (tappiosta)
35,4
23,6
Osinkotuotot
16,9
14,4
0,2
0,2
Korkotuotot
0,5
0,5
0,5
0,5
17,4
15,0
36,1
24,3
Tuotot kiinteistösijoituksista
Osuus osakkuusyritysten voitosta (tappiosta)
41,1
-75,7
Osinkotuotot muilta kuin saman konsernin 
yrityksiltä
20,7
10,8
23,2
13,2
Korkotuotot
Saman konsernin yrityksiltä
38,5
42,5
Muilta kuin saman konsernin yrityksiltä
55,3
46,1
49,4
31,6
Muut tuotot 
Saman konsernin yrityksiltä
1,3
1,2
Muilta kuin saman konsernin yrityksiltä
196,6
204,0
249,4
257,9
312,2
304,7
363,1
227,0
Tuotot muista sijoituksista
Osinkotuotot muilta kuin saman konsernin 
yrityksiltä
603,7
560,8
603,7
560,8
Korkotuotot
Saman konsernin yrityksiltä
0,7
0,6
Muilta kuin saman konsernin yrityksiltä
778,2
667,9
778,2
667,9
Muut tuotot muilta kuin saman konsernin 
yrityksiltä
2 695,8
4 112,1
2 695,8
4 112,1
4 078,4
5 341,5
4 077,7
5 340,9
Yhteensä
4 411,5
5 663,2
4 476,9
5 592,1
Arvonalentumisten palautukset
803,0
1 283,5
800,9
1 275,0
Myyntivoitot
7 252,5
11 499,3
7 250,9
11 502,1
Yhteensä
12 466,9
18 446,0
12 528,7
18 369,3
Sijoitustoiminnan kulut
Kulut kiinteistösijoituksista
-171,0
-174,4
-109,7
-115,4
Kulut muista sijoituksista
-2 719,6
-3 149,1
-2 719,6
-3 149,1
Korkokulut ja muut vieraan pääoman kulut
Saman konsernin yrityksille
-4,2
-4,6
Muille kuin saman konsernin yrityksille
-343,0
-509,6
-367,5
-532,4
Yhteensä
-3 237,8
-3 837,6
-3 196,8
-3 796,8
Arvonalentumiset ja poistot
Arvonalentumiset
-1 423,1
-1 411,0
-1 454,4
-1 243,6
Rakennusten suunnitelmapoistot
-14,7
-14,6
-65,9
-66,3
-1 437,8
-1 425,5
-1 520,3
-1 309,9
Myyntitappiot
-5 449,0
-8 630,0
-5 449,7
-8 631,1
Yhteensä
-10 124,6
-13 893,2
-10 166,8
-13 737,8
Sijoitustoiminnan nettotuotto tuloslaskelmassa 
2 342,4
4 552,8
2 361,9
4 631,5

 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
 
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
109 
4. Tuloslaskelman erä liikekulut 
Emoyhtiö 
Emoyhtiö 
Konserni 
Konserni 
milj. € 
2024 
2023 
2024 
2023 
Vakuutusten hankintamenot 
Ensivakuutuksen palkkiot 
5,8 
5,4 
5,8 
5,4 
Muut vakuutusten hankintamenot 
12,0 
12,0 
12,0 
12,0 
17,8 
17,4 
17,8 
17,4 
Vakuutusten hoitokulut 
32,0 
31,7 
32,0 
31,7 
Hallintokulut 
Lakisääteiset maksut 
ETK:n kustannusosuus 
9,9 
9,7 
9,9 
9,7 
Oikeushallintomaksu 
1,1 
1,0 
1,1 
1,0 
Finanssivalvonnan valvontamaksu 
1,2 
1,3 
1,2 
1,3 
12,2 
12,0 
12,2 
12,0 
Muut hallintokulut 
13,9 
14,0 
13,9 
14,0 
26,1 
26,0 
26,1 
26,0 
Yhteensä 
75,9 
75,1 
75,9 
75,1 
Kokonaisliikekulut toiminnoittain 
Emoyhtiö 
Emoyhtiö 
Konserni 
Konserni 
milj. € 
2024 
2023 
2024 
2023 
Maksetut korvaukset 
Korvaustoiminnon hoitokulut 
28,6 
30,8 
28,6 
30,8 
Työkyvyttömyysriskin hallinnasta aiheutuneet kulut 
8,1 
6,8 
8,1 
6,8 
36,6 
37,6 
36,6 
37,6 
Liikekulut 
75,9 
75,1 
75,9 
75,1 
Sijoitustoiminnan hoitokulut 
Kulut kiinteistösijoituksista 
4,0 
4,5 
4,0 
4,5 
Kulut muista sijoituksista 
26,9 
28,4 
26,9 
28,4 
31,0 
33,0 
30,9 
33,0 
Kokonaisliikekulut yhteensä 
143,5 
145,6 
143,4 
145,6 
5. Henkilöstöä ja toimielinten jäseniä koskevat liitetiedot 
Emoyhtiö 
Emoyhtiö 
Konserni 
Konserni 
milj. € 
2024 
2023 
2024 
2023 
Henkilöstökulut 
Palkat ja palkkiot 
48,5 
49,2 
48,6 
49,2 
Eläkekulut 
9,1 
8,9 
9,1 
8,9 
Muut henkilösivukulut 
1,1 
1,8 
1,1 
1,8 
Yhteensä 
58,8 
59,8 
58,8 
59,9 
Johdolle maksetut palkat ja palkkiot luontoisetui-
neen 
Toimitusjohtaja 
1,0 
1,0 
1,0 
1,0 
Hallituksen jäsenet ja varajäsenet 
0,4 
0,4 
0,4 
0,4 
Hallintoneuvoston jäsenet ja varajäsenet 
0,2 
0,1 
0,2 
0,1 
Yhteensä 
1,5 
1,6 
1,5 
1,6 
Toimielimiin kuuluvien eläkesitoumukset 
Toimitusjohtaja on vakuutettu lakisääteisen työeläkevakuutuksen 
lisäksi vapaaehtoisella sijoitussidon-
naisella ryhmälisäeläkevakuutuksella, joka on maksuperusteinen. 
Lisäeläkevakuutuksen vanhuuse-
läkkeeseen oikeuttava ikä on 65 vuotta tai TyEL 11 §:n 2 mom. mukainen alin vanhuuseläkeikä 
sen ol-
lessa mainittua ikää alempi. Lisäeläkevakuutuksen vuosimaksu 
on 20 prosenttia vakuutetun lakisääteisen 
eläkkeen perusteena olevasta vuosiansiosta. Toimitusjohtajan maksuperusteisen 
lisäeläkkeen vakuu-
tusmaksu vuonna 2024 oli 221 744,18 €. Hallituksen ja hallintoneuvoston 
jäsenten palkkioista on 
maksettu lakisääteinen työeläkevakuutusmaksu. 
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikauden 
aikana 
593 
589 
593 
589 
Tilintarkastajan palkkiot, KPMG Oy Ab 
Tilintarkastus ja kestävyysraportin varmennus 
0,3 
0,2 
0,4 
0,3 
Veroneuvonta 
0,0 
Muut palvelut 
0,0 
0,1 
0,0 
0,1 
Tilintarkastajan todistukset ja lausunnot 
0,0 
0,0 
0,0 
0,0 
Yhteensä ¹
⁾
0,4 
0,3 
0,4 
0,4 
1) Sisältää Ilmarisen kuluksi jääneen arvonlisäveron

 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
 
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
110 
6. Sijoitusten käypä arvo ja arvostusero, emoyhtiö 
31.12. 
Jäljellä 
oleva 
hankinta-
meno
Kirjan-
pito-
arvo
Käypä 
arvo
Jäljellä 
oleva 
hankinta-
meno
Kirjan-
pito-
arvo
Käypä 
arvo
milj. €
2024
2024
2024
2023
2023
2023
Kiinteistösijoitukset
Kiinteistöt
389,8
389,8
636,3
385,8
385,8
646,1
Kiinteistöosakkeet saman konsernin 
yrityksissä
837,3
841,5
1 467,7
847,6
851,8
1 523,9
Kiinteistöosakkeet omistusyhteysyrityksissä
785,6
785,6
1 114,6
605,8
605,8
929,4
Muut kiinteistöosakkeet
337,4
337,4
351,5
357,1
357,1
363,9
Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä
812,4
812,4
812,4
795,3
795,3
795,3
Lainasaamiset omistusyhteysyrityksiltä
609,6
609,6
617,6
833,0
833,0
834,2
Kiinnelainasaamiset omistusyhteysyrityksiltä
73,6
73,6
73,6
68,0
68,0
68,0
Sijoitukset saman konsernin yrityksissä
Osakkeet ja osuudet
23,9
23,9
113,1
23,9
23,9
96,5
Lainasaamiset
30,8
30,8
30,8
30,8
30,8
30,8
Sijoitukset omistusyhteysyrityksissä
Osakkeet ja osuudet
100,0
100,0
571,0
99,4
99,4
553,1
Lainasaamiset
11,0
11,0
11,0
11,0
11,0
11,0
Muut sijoitukset
Osakkeet ja osuudet
35 388,1
35 388,1
46 342,1
32 257,2
32 257,2
40 049,2
Rahoitusmarkkinavälineet
9 885,4
9 885,4
10 103,6
9 629,0
9 629,0
9 777,2
Kiinnelainasaamiset
600,3
600,3
608,5
671,7
671,7
673,7
Muut lainasaamiset
445,5
445,5
450,3
742,9
742,9
743,8
50 330,5
50 334,7
63 304,3
47 358,4
47 362,6
57 096,1
Rahoitusmarkkinavälineiden jäljellä oleva 
hankintameno sisältää:
Korkotuotoksi (+) tai niiden vähennykseksi (-) 
jaksotettua nimellisarvon ja hankintamenon 
erotusta
20,1
-8,7
Kirjanpitoarvo sisältää
Tuloutettuja arvonkorotuksia
4,2
4,2
Arvostusero (käyvän arvon ja 
kirjanpitoarvon erotus)
12 969,6
9 733,4
6.
Sijoitusten käypä arvo ja arvostusero, konserni 31.12.
Jäljellä 
oleva 
hankinta-
meno
Kirjan-
pito-
arvo
Käypä 
arvo
Jäljellä 
oleva 
hankinta-
meno
Kirjan-
pito-
arvo
Käypä 
arvo
milj. €
2024
2024
2024
2023
2023
2023
Kiinteistösijoitukset
Kiinteistöt
2 659,1
2 667,8
3 591,5
2 660,7
2 670,1
3 621,2
Kiinteistöosakkeet omistusyhteysyrityksissä
535,7
535,7
736,4
562,8
562,8
798,2
Muut kiinteistöosakkeet
351,0
351,0
365,1
402,2
402,2
408,9
Lainasaamiset omistusyhteysyrityksiltä
523,6
523,6
531,6
514,2
514,2
515,4
Kiinnelainasaamiset omistusyhteysyrityksiltä
73,6
73,6
73,6
68,0
68,0
68,0
Sijoitukset omistusyhteysyrityksissä
Osakkeet ja osuudet
134,1
134,1
605,1
121,3
121,3
575,0
Lainasaamiset
11,0
11,0
11,0
11,0
11,0
11,0
Muut sijoitukset
Osakkeet ja osuudet
35 421,4
35 421,4
46 375,4
32 257,2
32 257,2
40 049,2
Rahoitusmarkkinavälineet
9 885,4
9 885,4
10 103,6
9 629,0
9 629,0
9 777,2
Kiinnelainasaamiset
600,3
600,3
608,5
671,7
671,7
673,7
Muut lainasaamiset
445,5
445,5
450,3
742,9
742,9
743,8
50 640,5
50 649,3
63 452,2
47 641,0
47 650,4
57 241,6
Rahoitusmarkkinavälineiden jäljellä oleva 
hankintameno sisältää:
Korkotuotoksi (+) tai niiden vähennykseksi (-) 
jaksotettua nimellisarvon ja hankintamenon 
erotusta
20,1
-8,7
Kirjanpitoarvo sisältää
Muita arvonkorotuksia
8,8
9,4
Arvostusero (käyvän arvon ja 
kirjanpitoarvon erotus)
12 803,0
9 591,2

 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
 
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
111 
7. Emoyhtiön sijoitukset 31.12. 
Emoyhtiö 
Emoyhtiö 
Emoyhtiö 
Emoyhtiö 
milj. € 
2024 
2024 
2023 
2023 
JOHDANNAISTEN KIRJANPITOARVO, KÄYPÄ 
ARVO JA ARVOSTUSERO 
Kirjanpito- 
arvo 
Käypä 
arvo 
Kirjanpito- 
arvo 
Käypä 
arvo 
Ei-suojaavien johdannaisten käypä arvo ja 
arvostusero 
Muut saamiset 
683,9 
854,2 
723,8 
1 078,7 
Muut velat 
-914,2 
-538,1 
-946,5 
-442,9 
Muut siirtosaamiset ja -velat 
-307,3 
-252,6 
-96,7 
173,1 
Kirjanpitoarvo ja käypä arvo yhteensä ¹
⁾
-537,6 
63,4 
-319,4 
808,9 
Arvostusero yhteensä 
601,0 
1 128,3 
1) Valuuttatermiinien käyvät arvot ovat korottomia 
LYHYEKSIMYYNTIEN JA TAKAISINMYYNTI- 
SOPIMUSTEN KIRJANPITOARVO, KÄYPÄ ARVO 
JA ARVOSTUSERO 
Kirjanpito- 
arvo 
Käypä 
arvo 
Kirjanpito- 
arvo 
Käypä 
arvo 
Muut velat 
Velat myydyistä joukkovelkakirjalainoista 
-106,8 
-103,9 
0,0 
0,0 
Muut saamiset 
Saamiset takaisinmyyntisopimuksista 
107,1 
107,1 
0,0 
0,0 
Arvostusero yhteensä 
2,9 
0,0 
Konsernin luvut ovat samat kuin emoyhtiöllä. 
8. Kiinteistösijoitukset 31.12.
Emoyhtiö
Emoyhtiö
Emoyhtiö
Konserni
Konserni
milj. €
2024
2024
2024
2024
2024
Kiinteistöt 
ja 
kiinteistö-
osakkeet
Laina-
saamiset 
saman 
konsernin 
yrityksiltä
Laina-
saamiset 
omistus-
yhteys-
yrityksiltä
Kiinteistöt 
ja 
kiinteistö-
osakkeet
Laina-
saamiset 
omistus-
yhteys-
yrityksiltä
Hankintameno 1.1.
3 028,7
795,3
1 086,5
4 720,1
767,4
Lisäykset
439,0
93,1
299,6
484,2
299,6
Vähennykset
-214,5
-75,9
-498,3
-367,0
-265,4
Hankintameno 31.12.
3 253,1
812,4
887,9
4 837,2
801,6
Kertyneet poistot 1.1.
-217,2
-928,0
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot
21,8
28,1
Tilikauden poistot
-14,7
-66,5
Kertyneet poistot 31.12.
-210,0
-966,4
Arvonalentumiset 1.1.
-615,3
-185,6
-198,4
-185,3
Vähennysten ja siirtojen arvonalentumiset
4,0
Tilikauden arvonalentumiset
-138,2
-74,0
-163,5
-74,0
Arvonalentumisten palautukset
60,4
54,9
32,8
54,9
Arvonalentumiset 31.12.
-693,0
-204,7
-325,1
-204,4
Arvonkorotukset 1.1.
4,2
13,6
Vähennykset
-4,8
Arvonkorotukset 31.12.
4,2
8,8
Kirjanpitoarvo 31.12.
2 354,3
812,4
683,2
3 554,6
597,2
Osakkuusyritysten jäljellä oleva konserniaktiiva 
31.12.2024
2,0
Omassa käytössä olevat kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet
Emoyhtiö
Konserni
milj. €
2024
2024
Jäljellä oleva hankintameno
11,4
26,4
Kirjanpitoarvo
11,4
26,4
Käypä arvo
18,7
34,0

 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
 
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
112 
9. Sijoitukset saman konsernin yrityksissä ja omistusyhteysyrityksissä 
31.12. 
Emoyhtiö
Emoyhtiö
Emoyhtiö
Emoyhtiö
Konserni
Konserni
milj. €
2024
2024
2024
2024
2024
2024
Osakkeet ja 
osuudet
saman 
konsernin
yrityksissä
Laina-
saamiset 
saman 
konsernin 
yrityksiltä
Osakkeet ja 
osuudet 
omistus-
yhteys-
yrityksissä
Laina-
saamiset 
omistus-
yhteys-
yrityksiltä
Osakkeet ja 
osuudet 
omistus-
yhteys-
yrityksissä
Laina-
saamiset 
omistus-
yhteys-
yrityksiltä
Hankintameno 1.1.
23,9
30,8
140,6
11,0
130,6
11,0
Lisäykset
36,8
Vähennykset
-18,0
Hankintameno 31.12.
23,9
30,8
140,6
11,0
149,3
11,0
Arvonalentumiset 1.1.
0,0
-41,2
-9,3
Tilikauden arvonalen-
tumiset
-6,0
Arvonalentumisten pa-
lautukset
0,6
Arvonalentumiset 31.12.
0,0
-40,6
-15,2
Kirjanpitoarvo 31.12.
23,9
30,8
100,0
11,0
134,1
11,0

 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
 
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
113 
10. Osakkeet ja osuudet saman konsernin yrityksiss 
ä 
ja omistusyhteysyrityksissä 
31.12.2024 
Emoyhtiön osakkeet ja osuudet saman konsernin 
yrityksissä 
Kotipaikka 
Osuus osakkeista/ 
äänistä, % 
Kiinteistöosakkeet 
Asunto- ja kiinteistöyhtiöt lueteltu liitetiedossa 23 
Muut 
Metsämassi Oy 
Helsinki 
100,00 / 100,00 
METSÄRAHASTO II KY 
Helsinki 
100,00 / 00,00 
Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyrityksissä 
Kotipaikka 
Osuus osakkeista/ 
äänistä, % 
Kiinteistöosakkeet 
Antilooppi GP Oy 
Helsinki 
50,00 / 50,00 
Antilooppi Ky 
Helsinki 
50,00 / 00,00 
Antilooppi Management Oy 
Helsinki 
50,00 / 50,00 
Asunto Oy Eerikinkatu 43 
Helsinki 
24,32 / 24,32 
Asunto Oy Espoon Jousi 
Espoo 
28,47 / 28,47 
Asunto Oy Espoon Kaari 
Espoo 
26,15 / 26,15 
Asunto Oy Espoon Sellonhuippu 
Espoo 
25,50 / 25,50 
Asunto Oy Ruoholahdenkatu 24 
Helsinki 
20,41 / 20,41 
BOC Frankfurt Management S.a.r.l. 
Munsbach 
49,00 / 49,00 
Central Post I BV 
Amsterdam 
50,00 / 50,00 
Cloud Office Holding BV 
Amsterdam 
49,00 / 49,00 
Elielinaukion Kehitys Oy 
Helsinki 
20,00 / 20,00 
EN Properties GP Oy 
Helsinki 
50,00 / 50,00 
EN Properties I KY 
Helsinki 
89,29 / 00,00 
ET-Hoivakiinteistöt Oy 
Helsinki 
40,00 / 40,00 
HL Covent Garden 
Bryssel 
95,02 / 47,60 
Hypo Fund Management I Oy 
Helsinki 
43,00 / 43,00 
Hypo Fund Management II Oy 
Helsinki 
49,00 / 49,00 
Hypo Fund Management IV Oy 
Helsinki 
35,53 / 35,53 
ILMA Sarl 
Senningerberg 
49,50 / 49,50 
Kauppakeskus REDI GP Oy 
Helsinki 
49,90 / 49,90 
KSK Parking I Ky 
Helsinki 
49,90 / 00,00 
KSK Redi Ky 
Helsinki 
49,90 / 00,00 
Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyrityksissä 
Kotipaikka 
Osuus osakkeista/ 
äänistä, % 
Kiinteistöosakkeet 
Redi Parkki GP Oy 
Helsinki 
49,90 / 49,90 
Keilaniemen kiinteistökehitys GP Oy 
Helsinki 
33,33 / 33,33 
Keilaniemen kiinteistökehitys Strike Ky 
Helsinki 
33,33 / 00,00 
Kiinteistö Oy Kauppakeskus Sello 
Espoo 
25,50 / 25,50 
Kiinteistö Oy Kluuvin Pysäköinti 
Helsinki 
38,61 / 38,61 
Kiinteistö Oy Selloparkki 
Espoo 
25,51 / 25,51 
Kiinteistö Oy Tampereen Hiedanranta 
Tampere 
50,00 / 50,00 
Kiinteistö Oy Vantaan Öljykuja 2 
Helsinki 
50,00 / 50,00 
Lappeenrannan Villimiehen Vitonen Oy 
Lappeenranta 
50,00 / 50,00 
Leppävaaran Hotellikiinteistö Oy 
Espoo 
25,50 / 25,50 
Mercada Oy 
Helsinki 
33,33 / 33,33 
New York Life Office Holdings LLC 
Delaware 
49,00 / 49,00 
PH Buildings 
Amsterdam 
99,99 / 50,00 
Porin Puuvilla Oy 
Pori 
50,00 / 50,00 
PP Property Management Oy 
Pori 
49,00 / 49,00 
SNI EURO Partnership I SCS 
Senningerberg 
49,90 / 49,90 
SNI EURO Partnership II SCS 
Senningerberg 
49,90 / 49,90 
Spektri Kiinteistöt GP Oy 
Helsinki 
31,86 / 31,86 
Spektri Kiinteistöt Ky 
Helsinki 
31,84 / 00,00 
Taivas Tysons Corner Inc 
Delaware 
50,00 / 50,00 
(1 
Tamina Homes, Inc. 
Delaware 
99,98 / 40,00 
Tripla Mall GP Oy 
Helsinki 
38,75 / 38,75 
Tripla Mall Ky 
Helsinki 
38,75 / 00,00 
Wiggum Sarl 
Munsbach 
49,00 / 49,00 
Myydyt 
Kiinteistö Oy Runoratsun Pysäköinti 
Espoo 
1) Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen omistusosuus 
oikeuttaa 100 prosenttiin yhtiön 
tuloksesta, joten konserniin on yhdistelty 100 %.

 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
114 
10. Osakkeet ja osuudet saman konsernin yrityksissä 
ja omistusyhteysyrityksissä 31.12.2024 
Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyrityksissä 
Kotipaikka 
Osuus osakkeista/ 
äänistä, % 
Muut 
Arek Oy 
Helsinki 
24,26 / 24,26 
Forest Company Limited/The 
St. Peter Port 
28,15 / 28,15 
Navidom Oy 
Espoo 
25,00 / 25,00 
Pohjantähti Keskinäinen Vakuutusyhtiö 
Hämeenlinna 
29,33 / 00,00 
SSC Ahti Oy 
Helsinki 
50,00 / 50,00 
SSC Esko Oy 
Helsinki 
50,00 / 50,00 
SSC Kiisla Oy 
Helsinki 
50,00 / 50,00 
SSC Lunni Oy 
Helsinki 
50,00 / 50,00 
SSC Suula Oy 
Helsinki 
50,00 / 50,00 
SSC Uikku Oy 
Helsinki 
50,00 / 50,00 
SSC Ukko Oy 
Helsinki 
50,00 / 50,00 
Tornator Oyj 
Imatra 
23,13 / 23,13 
Muut kiinteistöosakkeet ja -osuudet ²
⁾
Kotipaikka 
Osuus osuuksista 
% 
Herbert Park ICAV 
Dublin 
49,50 
Ilmarinen Australian Holding Trust 
Sydney 
99,00 
SNI Property Unit Trust 
St. Helier 
49,90 
Seleth LP 
St. Helier 
98,00 
S-Pankki Toimitila Erikoissijoitusrahasto 
Helsinki 
 
Erikoissijoitusrahasto eQ Yhteiskuntakiinteistöt 
Helsinki 
2) Sijoituksista muihin kiinteistöosakkeisiin ja -osuuksiin eritelty 
kirjanpitoarvoltaan yli 10 milj. €:n 
omistukset 
Emoyhtiön omistusten lisäksi konsernin omistuksessa 
Kotipaikka 
Osuus osakkeista/ 
äänistä, % 
Espoon Markkinakadun Pysäköinti Oy 
Helsinki 
34,01 / 34,01 
Espoon Puntaritien Pysäköinti Oy 
Helsinki 
23,91 / 23,91 
Helsingin Hyväntoivon Parkki Oy 
Helsinki 
46,67 / 46,67 
Kiinteistö Oy Arinaparkki Vantaa 
Vantaa 
24,41 / 24,41 
Kiinteistö Oy Espoon Pegasos Pysäköinti 
Espoo 
23,56 / 23,56 
Kiinteistö Oy Puustellinvuori 
Espoo 
38,75 / 38,75 
Kuvastimentie 1 Huolto Oy 
Espoo 
30,46 / 30,46 
Paikoitus 17114 Oy 
Helsinki 
23,96 / 23,96 
Paikoitus ja Kansi 17115 Oy 
Helsinki 
25,26 / 25,26 
Palveluyhtiö 17114 Oy 
Helsinki 
21,64 / 21,64

 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
 
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
115 
11. Sijoitukset muissa yrityksissä 31.12.2024 
Muut sijoitukset, osakkeet ja osuudet 
Osuus 
osakkeista % 
Kirjanpitoarvo, 
milj. € 
Käypä arvo, 
milj. € 
Noteeratut osakkeet 
Kotimaiset 
Administer Oyj 
8,70 
2,7 
2,7 
Aktia Bank Abp 
1,23 
8,3 
8,3 
Alma Media Oyj 
4,08 
25,7 
36,9 
Anora Group Oyj 
1,91 
3,7 
3,7 
Aspo Oyj 
2,79 
4,2 
4,2 
Betolar Oyj 
5,01 
0,8 
0,8 
Bioretec Oy 
7,50 
3,5 
4,1 
Bittium Oyj 
3,63 
4,1 
8,2 
Canatu Oyj 
5,97 
21,3 
23,8 
CapMan Oyj 
4,90 
7,7 
14,8 
Cargotec Oyj 
2,36 
33,7 
78,1 
Citycon Oyj 
7,22 
42,7 
42,7 
Detection Technology Oyj 
3,02 
2,3 
6,7 
Digia Oyj 
9,91 
6,3 
17,7 
Digital Workforce Services Oyj 
4,95 
2,2 
2,2 
Elisa Oyj 
2,87 
200,3 
200,3 
Enento Group Oyj 
2,64 
10,9 
10,9 
Enersense International Oyj 
3,45 
1,5 
1,5 
eQ Oyj 
1,68 
9,0 
9,0 
Etteplan Oyj 
1,36 
3,4 
3,4 
Evli Oyj 
0,65 
1,0 
3,0 
F-Secure Oyj 
3,59 
10,8 
11,2 
Finnair Oyj 
1,36 
6,2 
6,2 
Fiskars Oyj Abp 
1,79 
14,9 
21,6 
Fortum Oyj 
2,26 
274,6 
274,6 
Glaston Oyj Abp 
7,31 
4,8 
4,8 
Gofore Oyj 
5,56 
7,1 
19,4 
Harvia Oyj 
1,44 
2,2 
11,5 
Huhtamäki Oyj 
3,59 
126,6 
131,9 
Ilkka Oyj 
2,38 
1,9 
1,9 
Incap Oyj 
4,18 
2,1 
12,7 
Muut sijoitukset, osakkeet ja osuudet 
Osuus 
osakkeista % 
Kirjanpitoarvo, 
milj. € 
Käypä arvo, 
milj. € 
Kalmar Oyj 
2,38 
19,9 
48,6 
Kamux Oyj 
1,81 
1,9 
1,9 
Kemira Oyj 
2,55 
47,8 
77,2 
Kempower Oyj 
0,91 
4,9 
4,9 
Kesko Oyj 
3,44 
156,3 
248,5 
Kojamo Oyj 
8,31 
18,4 
192,7 
KONE Oyj 
1,29 
307,7 
321,2 
Konecranes Oyj 
2,94 
82,7 
141,9 
Koskisen Oyj 
2,11 
3,0 
3,3 
Kreate Group Oyj 
4,73 
3,0 
3,0 
Lamor Corporation Oyj 
6,32 
2,1 
2,1 
Lassila & Tikanoja Oyj 
2,04 
6,2 
6,2 
Lemonsoft Oyj 
0,82 
0,9 
0,9 
Lindex Group Oyj 
1,21 
5,2 
5,2 
Mandatum Oyj 
3,03 
57,4 
68,3 
Marimekko Oyj 
4,87 
8,5 
23,9 
Merus Power Oyj 
3,39 
1,0 
1,0 
Metso Oyj 
3,21 
184,2 
239,5 
Metsä Board Oyj 
2,75 
42,9 
42,9 
Nanoform Finland Oyj 
1,08 
1,2 
1,2 
Neste Oyj 
2,56 
238,0 
238,0 
Netum Group Oyj 
3,66 
1,2 
1,2 
NoHo Partners Oyj 
2,24 
3,7 
3,7 
Nokia Oyj 
1,34 
295,6 
320,6 
Nokian Renkaat Oyj 
1,89 
19,3 
19,3 
Nordea Bank Abp 
0,88 
286,6 
323,7 
Norrhydro Group Oyj 
5,37 
1,0 
1,0 
Nurminen Logistics Oyj 
14,90 
2,9 
12,1 
Olvi Oyj 
3,34 
12,9 
20,1 
Oriola Oyj 
3,25 
5,3 
5,3 
Orion Oyj 
4,13 
179,5 
248,7 
Orthex Oyj 
5,97 
5,3 
5,3 
Outokumpu Oyj 
3,36 
44,5 
44,5

 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
116 
Muut sijoitukset, osakkeet ja osuudet 
Osuus 
osakkeista % 
Kirjanpitoarvo, 
milj. € 
Käypä arvo, 
milj. € 
Panostaja Oyj 
6,94 
1,4 
1,4 
Pihlajalinna Oyj 
3,22 
7,6 
7,6 
Ponsse Oyj 
1,52 
4,4 
8,5 
Puuilo Oyj 
2,14 
11,8 
18,5 
Qt Group Oyj 
6,29 
98,4 
107,6 
Raisio Oyj 
1,06 
3,6 
3,6 
Rapala VMC Oyj 
0,75 
0,6 
0,6 
Relais Group Oyj 
0,84 
1,1 
2,0 
Remedy Entertainment Oyj 
0,54 
1,0 
1,0 
Revenio Group Oyj 
2,62 
8,7 
18,6 
Robit Oyj 
2,85 
0,8 
0,8 
Sampo Oyj 
1,29 
256,1 
272,6 
Sanoma Oyj 
2,49 
31,2 
31,2 
Scanfil Oyj 
1,65 
2,4 
8,9 
Siili Solutions Oyj 
7,53 
3,4 
3,4 
Sitowise Group Oyj 
2,99 
3,3 
3,3 
Solteq Oyj 
8,51 
1,0 
1,0 
SRV Yhtiöt Oyj 
11,44 
9,1 
9,1 
SSH Communications Security Oyj 
2,54 
1,1 
1,1 
Stora Enso Oyj 
2,90 
222,0 
222,0 
Suominen Oyj 
3,28 
4,2 
4,2 
Talenom Oyj 
3,53 
0,6 
6,5 
Teleste Oyj 
4,74 
2,3 
2,3 
Terveystalo Oyj 
4,24 
45,0 
56,5 
Tietoevry Oyj 
2,35 
47,4 
47,4 
Tokmanni Group Oyj 
2,96 
16,4 
21,1 
Tulikivi Oyj 
5,71 
1,4 
1,4 
UPM-Kymmene Oyj 
2,28 
323,7 
323,7 
Vaisala Oyj 
3,08 
23,0 
54,3 
Valmet Oyj 
3,92 
157,6 
169,0 
Verkkokauppa.com Oyj 
4,79 
2,9 
2,9 
Viafin Service Oyj 
3,15 
0,8 
2,2 
Vincit Oyj 
3,89 
1,1 
1,1 
WithSecure Oyj 
3,42 
4,5 
4,5 
Muut sijoitukset, osakkeet ja osuudet 
Osuus 
osakkeista % 
Kirjanpitoarvo, 
milj. € 
Käypä arvo, 
milj. € 
Wärtsilä Oyj Abp 
3,05 
226,0 
309,5 
YIT Oyj 
2,58 
14,9 
14,9 
Muut 
1,3 
1,9 
Kotimaiset yhteensä 
4 439,5 
5 402,9 
Ulkomaiset 
Alankomaat 
AerCap Holdings NV 
0,03 
3,6 
6,0 
Akzo Nobel NV 
0,08 
7,5 
7,5 
ASML Holding NV 
0,06 
76,5 
151,1 
BE Semiconductor Industries NV 
0,01 
0,8 
1,0 
Brembo NV 
0,08 
3,6 
3,6 
Euronext NV 
0,11 
11,7 
11,8 
EXOR NV 
0,01 
3,7 
3,7 
Ferrari NV 
0,03 
23,0 
25,7 
Ferrovial SE 
0,05 
9,7 
13,6 
Havas NV 
0,05 
0,8 
0,8 
Heineken NV 
0,03 
13,2 
13,2 
Koninklijke KPN NV 
0,11 
14,4 
15,3 
Koninklijke Philips NV 
0,04 
8,8 
8,8 
NN Group NV 
0,03 
3,4 
3,4 
Prosus NV 
0,03 
19,0 
24,9 
QIAGEN NV 
0,07 
6,6 
6,6 
STMicroelectronics NV 
0,03 
6,7 
6,7 
Wolters Kluwer NV 
0,04 
5,7 
14,4 
Australia 
Commonwealth Bank of Australia 
0,00 
1,6 
2,6 
National Australia Bank Ltd 
0,00 
1,4 
1,7 
Belgia 
Anheuser-Busch InBev SA/NV 
0,03 
25,8 
25,8 
Colruyt Group N.V 
0,09 
4,0 
4,0 
KBC Group NV 
0,02 
5,2 
6,4 
Syensqo SA 
0,06 
4,4 
4,4 
UCB SA 
0,01 
2,0 
5,4

 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
117 
Muut sijoitukset, osakkeet ja osuudet 
Osuus 
osakkeista % 
Kirjanpitoarvo, 
milj. € 
Käypä arvo, 
milj. € 
Caymansaaret 
NetEase Inc 
0,00 
1,2 
2,4 
Curaçao 
Schlumberger NV 
0,02 
8,1 
8,1 
Espanja 
Aena SME SA 
0,02 
4,1 
6,9 
Amadeus IT Group SA 
0,03 
6,4 
7,9 
Banco Santander SA 
0,05 
25,2 
35,2 
Cellnex Telecom SA 
0,04 
7,6 
7,6 
EDP Renovaveis SA 
0,01 
1,3 
1,3 
Iberdrola SA 
0,06 
34,9 
49,0 
Industria de Diseno Textil SA 
0,02 
19,1 
30,1 
Merlin Properties Socimi SA 
0,01 
0,6 
0,8 
Redeia Corp SA 
0,05 
4,6 
4,6 
Irlanti 
Accenture PLC 
0,01 
25,7 
32,2 
AIB Group PLC 
0,02 
2,3 
2,3 
Aon PLC 
0,01 
5,2 
9,1 
Bank of Ireland Group PLC 
0,03 
2,4 
2,4 
CRH PLC 
0,02 
6,6 
13,4 
Eaton Corp PLC 
0,02 
22,1 
30,4 
Flutter Entertainment PLC 
0,03 
11,2 
11,2 
Johnson Controls International plc 
0,02 
7,2 
7,9 
Kerry Group PLC 
0,06 
8,9 
9,7 
Kingspan Group PLC 
0,05 
5,4 
6,0 
Linde PLC 
0,02 
29,1 
46,4 
Pentair PLC 
0,02 
2,4 
2,4 
Smurfit WestRock PLC 
0,02 
4,8 
6,5 
Trane Technologies PLC 
0,01 
2,4 
9,4 
Israel 
Check Point Software Technologies Ltd 
0,01 
1,3 
2,5 
Monday.com Ltd 
0,06 
6,8 
6,8 
Italia 
Brunello Cucinelli SpA 
0,12 
7,8 
8,4 
Muut sijoitukset, osakkeet ja osuudet 
Osuus 
osakkeista % 
Kirjanpitoarvo, 
milj. € 
Käypä arvo, 
milj. € 
Enel SpA 
0,04 
24,1 
26,6 
Moncler SpA 
0,06 
8,9 
8,9 
Prysmian SpA 
0,04 
3,6 
7,4 
Snam SpA 
0,01 
1,5 
1,5 
UniCredit SpA 
0,03 
19,4 
20,1 
Japani 
Advantest Corp 
0,01 
1,4 
4,2 
Ajinomoto Co Inc 
0,04 
7,9 
8,7 
Asahi Group Holdings Ltd 
0,02 
3,0 
3,0 
Asahi Kasei Corp 
0,02 
2,0 
2,2 
Astellas Pharma Inc 
0,04 
7,6 
7,6 
Bandai Namco Holdings Inc 
0,08 
9,5 
11,7 
Central Japan Railway Co 
0,01 
2,7 
2,7 
Chugai Pharmaceutical Co Ltd 
0,01 
8,1 
10,5 
Dai-ichi Life Holdings Inc 
0,02 
2,8 
5,2 
Daiichi Sankyo Co Ltd 
0,03 
16,6 
17,1 
Denso Corp 
0,01 
4,7 
4,7 
Disco Corp 
0,01 
3,3 
3,9 
East Japan Railway Co 
0,01 
1,5 
1,5 
Eisai Co Ltd 
0,02 
1,8 
1,8 
FANUC Corp 
0,01 
3,5 
3,5 
Fast Retailing Co Ltd 
0,02 
10,3 
19,0 
FUJIFILM Holdings Corp 
0,01 
2,0 
2,5 
Fujitsu Ltd 
0,01 
1,8 
4,3 
Hitachi Ltd 
0,03 
13,9 
28,6 
Kansai Electric Power Co Inc/The 
0,02 
2,0 
2,0 
Kao Corp 
0,03 
4,8 
4,8 
KDDI Corp 
0,02 
12,1 
14,2 
Kikkoman Corp 
0,01 
0,5 
0,5 
Komatsu Ltd 
0,02 
5,5 
5,8 
Kubota Corp 
0,02 
2,6 
2,6 
LY Corp 
0,02 
4,5 
4,5 
Mitsubishi Electric Corp 
0,01 
2,0 
3,5 
Mitsubishi Estate Co Ltd 
0,05 
8,0 
8,0

 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
118 
Muut sijoitukset, osakkeet ja osuudet 
Osuus 
osakkeista % 
Kirjanpitoarvo, 
milj. € 
Käypä arvo, 
milj. € 
Mitsubishi UFJ Financial Group Inc 
0,03 
24,7 
42,1 
Mitsui OSK Lines Ltd 
0,03 
3,5 
3,5 
Mizuho Financial Group Inc 
0,02 
8,1 
10,6 
MS&AD Insurance Group Holdings Inc 
0,02 
7,6 
7,6 
Murata Manufacturing Co Ltd 
0,03 
7,8 
7,8 
NEC Corp 
0,03 
4,0 
6,3 
Nintendo Co Ltd 
0,01 
3,9 
4,4 
Nippon Shinyaku Co Ltd 
0,06 
1,0 
1,0 
Nippon Telegraph & Telephone Corp 
0,01 
8,5 
8,5 
Nippon Yusen KK 
0,03 
4,2 
4,8 
Nissin Foods Holdings Co Ltd 
0,02 
1,1 
1,1 
Nitto Denko Corp 
0,02 
1,7 
1,8 
Nomura Research Institute Ltd 
0,03 
5,0 
5,7 
NTT Data Group Corp 
0,02 
3,6 
4,6 
Obic Co Ltd 
0,05 
7,2 
7,2 
Odakyu Electric Railway Co Ltd 
0,03 
0,8 
0,8 
Oracle Corp Japan 
0,02 
1,3 
2,2 
Oriental Land Co Ltd/Japan 
0,02 
7,3 
7,3 
ORIX Corp 
0,05 
10,9 
13,3 
Otsuka Holdings Co Ltd 
0,01 
1,5 
2,2 
Pan Pacific International Holdings Corp 
0,02 
1,5 
2,6 
Panasonic Holdings Corp 
0,03 
6,2 
6,8 
Recruit Holdings Co Ltd 
0,02 
8,7 
21,0 
Renesas Electronics Corp 
0,01 
2,9 
3,4 
SCREEN Holdings Co Ltd 
0,07 
4,3 
4,4 
Secom Co Ltd 
0,02 
2,6 
3,2 
Sekisui House Ltd 
0,03 
4,4 
5,2 
SG Holdings Co Ltd 
0,01 
0,9 
0,9 
Shimadzu Corp 
0,07 
5,1 
5,5 
Shimano Inc 
0,02 
2,0 
2,0 
Shin-Etsu Chemical Co Ltd 
0,03 
11,7 
16,8 
Shionogi & Co Ltd 
0,03 
3,1 
3,1 
Shiseido Co Ltd 
0,01 
0,5 
0,5 
SoftBank Corp 
0,02 
9,6 
10,4 
Muut sijoitukset, osakkeet ja osuudet 
Osuus 
osakkeista % 
Kirjanpitoarvo, 
milj. € 
Käypä arvo, 
milj. € 
SoftBank Group Corp 
0,02 
12,7 
17,0 
Sony Group Corp 
0,04 
24,7 
46,8 
Sumitomo Mitsui Financial Group Inc 
0,01 
4,9 
7,8 
Sumitomo Mitsui Trust Group Inc 
0,06 
6,8 
9,1 
Taisei Corp 
0,03 
2,0 
2,0 
Takeda Pharmaceutical Co Ltd 
0,02 
10,1 
10,1 
Terumo Corp 
0,01 
1,6 
1,9 
Tokio Marine Holdings Inc 
0,04 
15,9 
24,4 
Tokyo Electron Ltd 
0,01 
4,4 
4,4 
Tokyo Gas Co Ltd 
0,03 
2,4 
3,1 
Tokyu Corp 
0,03 
1,8 
1,8 
TOPPAN Holdings Inc 
0,03 
2,1 
2,2 
Toray Industries Inc 
0,06 
6,4 
6,4 
TOTO Ltd 
0,02 
1,0 
1,0 
Toyota Motor Corp 
0,01 
23,1 
30,9 
Unicharm Corp 
0,01 
2,0 
2,0 
West Japan Railway Co 
0,03 
2,2 
2,2 
Yaskawa Electric Corp 
0,08 
5,5 
5,5 
Jersey 
Experian PLC 
0,06 
15,9 
21,2 
Kanada 
Alimentation Couche-Tard Inc 
0,01 
4,4 
4,4 
Bank of Montreal 
0,00 
1,6 
2,2 
Brookfield Corp 
0,01 
8,3 
11,3 
Canadian Imperial Bank of Commerce 
0,00 
1,6 
2,5 
IGM Financial Inc 
0,03 
1,5 
1,9 
Intact Financial Corp 
0,03 
10,0 
10,0 
Manulife Financial Corp 
0,02 
6,3 
10,8 
National Bank of Canada 
0,01 
1,5 
3,7 
Royal Bank of Canada 
0,01 
11,3 
13,7 
Toronto-Dominion Bank/The 
0,00 
1,8 
1,8 
Waste Connections Inc 
0,02 
5,8 
7,8 
Liberia 
Royal Caribbean Cruises Ltd 
0,00 
2,8 
2,8

 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
119 
Muut sijoitukset, osakkeet ja osuudet 
Osuus 
osakkeista % 
Kirjanpitoarvo, 
milj. € 
Käypä arvo, 
milj. € 
Luxemburg 
Grand City Properties SA 
0,08 
1,4 
1,6 
Malta 
Kambi Group PLC 
0,42 
1,1 
1,1 
Norja 
DNB Bank ASA 
0,01 
2,9 
3,1 
Equinor ASA 
0,00 
2,0 
2,0 
Gjensidige Forsikring ASA 
0,02 
1,6 
1,8 
Mowi ASA 
0,07 
6,3 
6,3 
Telenor ASA 
0,02 
2,6 
2,6 
Portugali 
EDP SA 
0,03 
4,2 
4,2 
Ranska 
Accor SA 
0,04 
3,8 
4,7 
Air Liquide SA 
0,06 
34,1 
52,2 
Alstom SA 
0,07 
7,2 
7,2 
Amundi SA 
0,02 
2,6 
2,9 
AXA SA 
0,04 
22,3 
32,2 
BioMerieux 
0,03 
3,1 
3,1 
BNP Paribas SA 
0,03 
22,2 
22,2 
Bureau Veritas SA 
0,09 
10,0 
11,7 
Canal+ SA 
0,05 
1,2 
1,2 
Capgemini SE 
0,05 
12,6 
12,6 
Cie de Saint-Gobain SA 
0,07 
22,2 
29,9 
Dassault Systemes SE 
0,03 
15,3 
15,3 
Eiffage SA 
0,02 
2,0 
2,0 
Getlink SE 
0,04 
3,2 
3,2 
Hermes International SCA 
0,02 
35,2 
53,2 
Kering SA 
0,02 
4,8 
4,8 
L'Oreal SA 
0,02 
38,3 
41,3 
Legrand SA 
0,06 
12,3 
13,7 
Louis Hachette Group 
0,05 
0,8 
0,8 
LVMH Moet Hennessy Louis Vuitton SE 
0,03 
90,0 
90,0 
Orange SA 
0,03 
8,8 
8,8 
Muut sijoitukset, osakkeet ja osuudet 
Osuus 
osakkeista % 
Kirjanpitoarvo, 
milj. € 
Käypä arvo, 
milj. € 
Pernod Ricard SA 
0,01 
3,3 
3,3 
Publicis Groupe SA 
0,04 
11,3 
11,3 
Sanofi SA 
0,05 
54,0 
56,1 
Schneider Electric SE 
0,06 
46,8 
81,3 
Societe Generale SA 
0,03 
5,5 
5,8 
Sodexo SA 
0,03 
3,4 
4,0 
TotalEnergies SE 
0,04 
53,9 
56,2 
Unibail-Rodamco-Westfield 
0,02 
3,1 
3,1 
Vinci SA 
0,05 
31,2 
31,4 
Vivendi SE 
0,05 
1,3 
1,3 
Worldline SA/France 
0,04 
0,9 
0,9 
Ruotsi 
Assa Abloy AB 
0,06 
16,3 
19,6 
Atlas Copco AB 
0,04 
28,5 
31,8 
Epiroc AB 
0,03 
6,0 
6,0 
Essity AB 
0,06 
10,1 
10,6 
Hexagon AB 
0,04 
10,8 
10,8 
Investor AB 
0,03 
13,5 
19,6 
Nibe Industrier AB 
0,06 
4,7 
4,7 
Saab AB 
0,13 
14,2 
14,2 
Samhallsbyggnadsbolaget i Nord 
0,20 
1,3 
1,3 
Sandvik AB 
0,03 
6,0 
6,0 
SKF AB 
0,05 
4,5 
4,5 
SSAB AB 
0,38 
14,2 
14,5 
Svenska Handelsbanken AB 
0,01 
1,9 
2,0 
Swedbank AB 
0,02 
4,7 
5,3 
Tele2 AB 
0,09 
5,4 
5,7 
Telia Co AB 
0,09 
9,2 
9,3 
Thule Group AB 
0,06 
1,8 
1,8 
Volvo AB 
0,03 
13,3 
15,9 
Saksa 
adidas AG 
0,05 
19,7 
21,8 
Allianz SE 
0,05 
44,8 
62,5 
Bayer AG 
0,04 
7,3 
7,3

 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
120 
Muut sijoitukset, osakkeet ja osuudet 
Osuus 
osakkeista % 
Kirjanpitoarvo, 
milj. € 
Käypä arvo, 
milj. € 
Bayerische Motoren Werke AG 
0,03 
13,8 
13,8 
Beiersdorf AG 
0,04 
10,9 
11,3 
Commerzbank AG 
0,03 
5,5 
5,7 
CTS Eventim AG & Co KGaA 
0,07 
4,5 
5,3 
Deutsche Bank AG 
0,02 
5,5 
6,4 
Deutsche Boerse AG 
0,11 
35,0 
47,3 
Deutsche Post AG 
0,04 
14,5 
14,5 
Deutsche Telekom AG 
0,04 
42,2 
54,8 
Fresenius SE & Co KGaA 
0,01 
2,7 
2,7 
FUCHS SE 
0,03 
1,7 
1,8 
Henkel AG & Co KGaA 
0,01 
2,1 
2,1 
HUGO BOSS AG 
0,02 
0,7 
0,7 
Infineon Technologies AG 
0,01 
3,2 
3,2 
LEG Immobilien SE 
0,09 
3,2 
5,2 
Merck KGaA 
0,02 
10,6 
10,6 
MTU Aero Engines AG 
0,08 
9,0 
13,2 
Muenchener Rueckversicherungs-Gesell-
schaft AG 
0,00 
3,8 
4,8 
SAP SE 
0,04 
57,2 
116,6 
Siemens AG 
0,05 
59,1 
76,3 
Siemens Energy AG 
0,07 
13,6 
26,3 
Siemens Healthineers AG 
0,02 
9,5 
9,6 
Symrise AG 
0,08 
11,6 
11,6 
TAG Immobilien AG 
0,21 
2,5 
5,2 
Vonovia SE 
0,03 
6,9 
7,2 
Sveitsi 
ABB Ltd 
0,05 
30,2 
45,0 
Accelleron Industries AG 
0,05 
1,8 
2,3 
Alcon AG 
0,01 
1,6 
2,1 
Chocoladefabriken Lindt & Spruengli AG 
0,11 
17,4 
17,4 
Chubb Ltd 
0,02 
16,5 
24,0 
Cie Financiere Richemont SA 
0,02 
20,7 
32,2 
Coca-Cola HBC AG 
0,02 
2,2 
2,2 
DSM-Firmenich AG 
0,02 
4,7 
5,5 
Muut sijoitukset, osakkeet ja osuudet 
Osuus 
osakkeista % 
Kirjanpitoarvo, 
milj. € 
Käypä arvo, 
milj. € 
Geberit AG 
0,06 
10,6 
10,6 
Givaudan SA 
0,02 
4,8 
7,0 
Holcim AG 
0,04 
13,7 
24,0 
Kuehne + Nagel International AG 
0,02 
3,6 
4,2 
Logitech International SA 
0,04 
5,8 
6,0 
Lonza Group AG 
0,09 
27,3 
37,6 
Nestle SA 
0,05 
94,0 
94,0 
Novartis AG 
0,05 
87,1 
99,6 
Partners Group Holding AG 
0,04 
10,2 
15,1 
Roche Holding AG 
0,01 
13,2 
14,8 
Schindler Holding AG 
0,01 
0,9 
1,4 
SGS SA 
0,09 
14,5 
17,3 
Sika AG 
0,06 
12,8 
23,2 
Sonova Holding AG 
0,02 
3,0 
3,9 
Straumann Holding AG 
0,04 
7,3 
7,3 
Swisscom AG 
0,03 
9,0 
9,0 
UBS Group AG 
0,04 
26,1 
39,4 
VAT Group AG 
0,04 
4,0 
4,0 
Zurich Insurance Group AG 
0,08 
51,5 
63,6 
Taiwan 
Taiwan Semiconductor Manufacturing Co 
Ltd 
0,00 
3,6 
7,3 
Tanska 
Coloplast A/S 
0,03 
6,3 
7,7 
Demant A/S 
0,08 
3,8 
6,6 
DSV A/S 
0,06 
19,1 
27,4 
Genmab A/S 
0,05 
5,9 
6,0 
Novo Nordisk A/S 
0,04 
91,6 
164,1 
Novonesis A/S 
0,10 
21,9 
25,1 
Orsted AS 
0,02 
2,8 
2,8 
Tryg A/S 
0,03 
3,4 
4,2 
Vestas Wind Systems A/S 
0,05 
6,9 
7,1 
Yhdistynyt kuningaskunta 
3i Group PLC 
0,04 
6,3 
15,9

 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
121 
Muut sijoitukset, osakkeet ja osuudet 
Osuus 
osakkeista % 
Kirjanpitoarvo, 
milj. € 
Käypä arvo, 
milj. € 
abrdn plc 
0,08 
2,7 
2,7 
Admiral Group PLC 
0,03 
3,0 
3,2 
Anglo American PLC 
0,01 
2,7 
2,9 
Antofagasta PLC 
0,03 
5,2 
5,8 
AstraZeneca PLC 
0,06 
90,7 
112,8 
Aviva PLC 
0,01 
2,0 
2,0 
Barclays PLC 
0,06 
19,7 
25,7 
Barratt Redrow PLC 
0,02 
1,3 
1,3 
Bunzl PLC 
0,05 
5,5 
6,5 
Burberry Group PLC 
0,01 
0,6 
0,6 
Centrica PLC 
0,01 
0,8 
0,8 
Coca-Cola Europacific Partners PLC 
0,05 
15,7 
17,6 
Compass Group PLC 
0,07 
25,7 
40,2 
Croda International PLC 
0,06 
3,5 
3,5 
Diageo PLC 
0,05 
31,4 
31,4 
easyJet PLC 
0,02 
0,9 
0,9 
GSK PLC 
0,06 
37,2 
37,2 
Haleon PLC 
0,01 
5,7 
5,8 
Hammerson PLC 
0,11 
1,9 
1,9 
HSBC Holdings PLC 
0,05 
57,7 
82,8 
IMI PLC 
0,03 
1,0 
1,6 
Informa PLC 
0,10 
11,3 
13,0 
InterContinental Hotels Group PLC 
0,07 
7,8 
13,4 
Intertek Group PLC 
0,12 
10,2 
11,1 
Investec PLC 
0,03 
0,8 
1,7 
Land Securities Group PLC 
0,01 
0,6 
0,6 
Legal & General Group PLC 
0,01 
2,3 
2,4 
Lloyds Banking Group PLC 
0,05 
17,3 
20,7 
London Stock Exchange Group PLC 
0,05 
25,8 
38,8 
Marks & Spencer Group PLC 
0,06 
5,8 
5,8 
Mondi PLC 
0,07 
4,7 
4,7 
National Grid PLC 
0,06 
31,4 
31,4 
NatWest Group PLC 
0,02 
7,6 
9,6 
Next PLC 
0,04 
6,3 
6,3 
Muut sijoitukset, osakkeet ja osuudet 
Osuus 
osakkeista % 
Kirjanpitoarvo, 
milj. € 
Käypä arvo, 
milj. € 
Ninety One PLC 
0,07 
1,1 
1,1 
Prudential PLC 
0,00 
0,7 
0,7 
Reckitt Benckiser Group PLC 
0,06 
23,0 
23,0 
RELX PLC 
0,06 
28,7 
44,8 
Rentokil Initial PLC 
0,09 
10,4 
10,4 
Rio Tinto PLC 
0,00 
2,9 
3,5 
Sage Group PLC/The 
0,03 
3,0 
5,4 
Segro PLC 
0,03 
2,9 
2,9 
Severn Trent PLC 
0,07 
5,9 
5,9 
Shaftesbury Capital PLC 
0,09 
2,4 
2,4 
Smith & Nephew PLC 
0,02 
2,5 
2,5 
Spirax Group PLC 
0,06 
3,8 
3,8 
SSE PLC 
0,04 
9,0 
9,0 
Standard Chartered PLC 
0,02 
5,1 
6,9 
TechnipFMC PLC 
0,01 
1,0 
1,3 
Unilever PLC 
0,05 
54,9 
65,2 
Whitbread PLC 
0,06 
3,6 
3,6 
Yhdysvallat 
3M Co 
0,00 
0,6 
0,7 
Abbott Laboratories 
0,02 
27,3 
28,8 
AbbVie Inc 
0,02 
40,2 
47,5 
Adobe Inc 
0,02 
33,7 
34,0 
Advanced Micro Devices Inc 
0,02 
27,0 
32,0 
Affiliated Managers Group Inc 
0,04 
1,5 
2,1 
Aflac Inc 
0,03 
8,6 
14,0 
Agilent Technologies Inc 
0,01 
3,0 
3,0 
Airbnb Inc 
0,02 
11,4 
12,6 
Alexandria Real Estate Equities Inc 
0,01 
1,8 
1,8 
Alliant Energy Corp 
0,01 
1,9 
1,9 
Alphabet Inc 
0,01 
177,5 
299,8 
Amazon.com Inc 
0,01 
217,0 
296,2 
American Express Co 
0,01 
9,7 
13,4 
American Tower Corp 
0,01 
10,0 
10,0 
Americold Realty Trust Inc 
0,02 
1,1 
1,1

 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
122 
Muut sijoitukset, osakkeet ja osuudet 
Osuus 
osakkeista % 
Kirjanpitoarvo, 
milj. € 
Käypä arvo, 
milj. € 
AMETEK Inc 
0,01 
2,9 
3,8 
Amgen Inc 
0,01 
14,6 
18,1 
Analog Devices Inc 
0,01 
5,2 
6,1 
ANSYS Inc 
0,03 
6,8 
8,1 
Apple Inc 
0,01 
216,1 
312,1 
Applied Materials Inc 
0,01 
7,0 
7,0 
Arthur J Gallagher & Co 
0,03 
17,3 
20,8 
Atlassian Corp 
0,02 
11,3 
14,0 
Atmos Energy Corp 
0,03 
5,3 
5,7 
AT&T Inc 
0,02 
24,0 
26,4 
Autodesk Inc 
0,02 
8,8 
10,4 
Autoliv Inc 
0,06 
4,0 
4,0 
Automatic Data Processing Inc 
0,02 
17,0 
18,6 
AvalonBay Communities Inc 
0,01 
2,7 
3,9 
Baker Hughes Co 
0,01 
4,3 
5,5 
Bank of America Corp 
0,01 
34,5 
41,1 
Bank of New York Mellon Corp/The 
0,03 
9,6 
15,5 
Becton Dickinson & Co 
0,02 
10,7 
10,9 
Best Buy Co Inc 
0,01 
1,7 
1,8 
Biogen Inc 
0,02 
3,5 
3,5 
Blackrock Inc 
0,03 
32,3 
46,0 
Block Inc 
0,02 
9,0 
9,0 
Booking Holdings Inc 
0,01 
13,4 
21,5 
Boston Scientific Corp 
0,02 
15,9 
22,6 
Bristol-Myers Squibb Co 
0,02 
19,2 
19,2 
Brown-Forman Corp 
0,02 
3,4 
3,4 
BXP Inc 
0,03 
3,3 
3,3 
Cadence Design Systems Inc 
0,02 
12,1 
16,6 
Carrier Global Corp 
0,02 
9,4 
9,4 
CDW Corp/DE 
0,04 
8,3 
8,4 
CH Robinson Worldwide Inc 
0,01 
0,9 
1,3 
Charles Schwab Corp/The 
0,01 
10,5 
13,3 
Chevron Corp 
0,02 
41,5 
41,5 
Chipotle Mexican Grill Inc 
0,02 
14,3 
15,4 
Muut sijoitukset, osakkeet ja osuudet 
Osuus 
osakkeista % 
Kirjanpitoarvo, 
milj. € 
Käypä arvo, 
milj. € 
Cintas Corp 
0,02 
6,6 
14,1 
Cisco Systems Inc 
0,01 
26,1 
31,3 
Citigroup Inc 
0,01 
15,9 
16,0 
CME Group Inc 
0,03 
22,9 
24,7 
Coca-Cola Co/The 
0,02 
41,2 
43,2 
Cognizant Technology Solutions Corp 
0,01 
2,8 
3,4 
Colgate-Palmolive Co 
0,03 
16,9 
17,9 
Comcast Corp 
0,01 
16,4 
16,8 
ConocoPhillips 
0,01 
16,9 
16,9 
Constellation Brands Inc 
0,01 
2,9 
2,9 
Constellation Energy Corp 
0,01 
6,6 
9,5 
Copart Inc 
0,02 
7,1 
8,5 
Corteva Inc 
0,01 
3,0 
3,6 
Costco Wholesale Corp 
0,01 
56,4 
56,4 
Cousins Properties Inc 
0,05 
2,0 
2,4 
Crowdstrike Holdings Inc 
0,02 
10,2 
13,2 
CSX Corp 
0,02 
7,2 
9,4 
Cummins Inc 
0,02 
5,8 
8,2 
Danaher Corp 
0,01 
18,4 
18,9 
Datadog Inc 
0,01 
4,7 
6,2 
Deere & Co 
0,01 
12,2 
16,4 
Dell Technologies Inc 
0,02 
12,2 
13,9 
Diamondback Energy Inc 
0,01 
5,9 
5,9 
Dick's Sporting Goods Inc 
0,02 
0,8 
3,9 
Digital Realty Trust Inc 
0,01 
3,6 
5,6 
Dollar Tree Inc 
0,01 
0,9 
0,9 
Dominion Energy Inc 
0,01 
5,7 
6,0 
Dover Corp 
0,01 
1,6 
2,7 
Duke Energy Corp 
0,02 
13,1 
14,2 
DuPont de Nemours Inc 
0,02 
4,5 
4,8 
Ecolab Inc 
0,02 
7,1 
12,5 
Edwards Lifesciences Corp 
0,01 
4,7 
4,7 
Elevance Health Inc 
0,00 
1,2 
1,8 
Eli Lilly & Co 
0,01 
43,6 
91,2

 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
123 
Muut sijoitukset, osakkeet ja osuudet 
Osuus 
osakkeista % 
Kirjanpitoarvo, 
milj. € 
Käypä arvo, 
milj. € 
Emerson Electric Co 
0,03 
17,4 
21,3 
EPAM Systems Inc 
0,01 
1,7 
1,7 
Equinix Inc 
0,01 
4,1 
5,6 
Equity Residential 
0,02 
3,3 
4,4 
Estee Lauder Cos Inc/The 
0,01 
1,3 
1,3 
Exact Sciences Corp 
0,04 
3,9 
4,0 
Exelon Corp 
0,01 
2,6 
2,6 
Expeditors International of Washington 
Inc 
0,01 
1,0 
1,9 
Extra Space Storage Inc 
0,01 
1,7 
2,0 
Exxon Mobil Corp 
0,01 
62,0 
65,3 
Fastenal Co 
0,01 
1,3 
2,8 
FedEx Corp 
0,01 
2,5 
3,3 
Fidelity National Information Services Inc 
0,02 
6,0 
7,1 
First Solar Inc 
0,01 
1,4 
1,7 
Fiserv Inc 
0,01 
10,5 
16,8 
Fortinet Inc 
0,02 
7,2 
12,3 
Freeport-McMoRan Inc 
0,02 
11,9 
11,9 
Gartner Inc 
0,02 
6,6 
7,0 
General Mills Inc 
0,01 
3,4 
3,4 
General Motors Co 
0,01 
5,1 
5,1 
Gilead Sciences Inc 
0,01 
14,8 
15,5 
Goldman Sachs Group Inc/The 
0,01 
15,7 
20,0 
Halliburton Co 
0,02 
4,2 
4,2 
Hess Corp 
0,01 
5,1 
5,1 
Highwoods Properties Inc 
0,07 
2,1 
2,1 
Hilton Worldwide Holdings Inc 
0,02 
9,2 
10,7 
Home Depot Inc/The 
0,02 
41,9 
57,0 
Host Hotels & Resorts Inc 
0,01 
0,6 
0,8 
Hubbell Inc 
0,01 
2,5 
2,8 
HubSpot Inc 
0,03 
8,1 
11,4 
Humana Inc 
0,01 
2,3 
2,3 
IDEXX Laboratories Inc 
0,01 
2,8 
2,8 
Illumina Inc 
0,01 
1,2 
1,2 
Muut sijoitukset, osakkeet ja osuudet 
Osuus 
osakkeista % 
Kirjanpitoarvo, 
milj. € 
Käypä arvo, 
milj. € 
Ingersoll Rand Inc 
0,02 
7,5 
7,5 
Intercontinental Exchange Inc 
0,03 
17,8 
22,6 
International Business Machines Corp 
0,01 
11,5 
16,3 
Intuit Inc 
0,02 
30,8 
37,1 
Intuitive Surgical Inc 
0,01 
10,2 
16,7 
Invitation Homes Inc 
0,02 
3,1 
3,1 
IQVIA Holdings Inc 
0,01 
2,8 
2,8 
Johnson & Johnson 
0,01 
44,8 
49,6 
JPMorgan Chase & Co 
0,02 
73,8 
105,8 
Keurig Dr Pepper Inc 
0,03 
12,5 
12,5 
Kilroy Realty Corp 
0,05 
1,8 
2,1 
Kimco Realty Corp 
0,01 
1,8 
1,9 
Kinder Morgan Inc 
0,02 
9,2 
11,5 
Las Vegas Sands Corp 
0,01 
3,4 
3,7 
Lennox International Inc 
0,03 
4,1 
5,2 
Lululemon Athletica Inc 
0,02 
7,1 
7,4 
Macerich Co/The 
0,09 
3,4 
3,9 
Marsh & McLennan Cos Inc 
0,04 
33,1 
37,6 
Martin Marietta Materials Inc 
0,01 
3,0 
3,0 
Marvell Technology Inc 
0,01 
9,7 
13,3 
Mastercard Inc 
0,02 
58,7 
86,4 
McCormick & Co Inc 
0,03 
5,1 
5,2 
McDonald's Corp 
0,02 
34,6 
40,4 
McKesson Corp 
0,03 
9,9 
22,2 
Medical Properties Trust Inc 
0,03 
0,6 
0,6 
MercadoLibre Inc 
0,02 
13,7 
16,4 
Merck & Co Inc 
0,02 
30,3 
38,6 
Meta Platforms Inc 
0,01 
103,6 
198,1 
Microchip Technology Inc 
0,02 
6,6 
6,6 
Microsoft Corp 
0,01 
201,5 
304,9 
Mondelez International Inc 
0,01 
8,3 
8,3 
MongoDB Inc 
0,05 
7,8 
7,8 
Monster Beverage Corp 
0,01 
4,2 
4,2 
Morgan Stanley 
0,01 
20,3 
28,9

 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
124 
Muut sijoitukset, osakkeet ja osuudet 
Osuus 
osakkeista % 
Kirjanpitoarvo, 
milj. € 
Käypä arvo, 
milj. € 
Netflix Inc 
0,02 
29,6 
54,9 
Newmont Corp 
0,02 
7,9 
8,1 
NextEra Energy Inc 
0,02 
23,1 
23,4 
NIKE Inc 
0,01 
15,9 
15,9 
NiSource Inc 
0,03 
5,2 
5,2 
Norfolk Southern Corp 
0,02 
6,8 
8,3 
Nucor Corp 
0,01 
2,2 
2,2 
NVIDIA Corp 
0,01 
102,5 
296,5 
Okta Inc 
0,04 
5,6 
5,7 
Old Dominion Freight Line Inc 
0,01 
2,7 
3,4 
Omega Healthcare Investors Inc 
0,01 
0,8 
0,9 
ONEOK Inc 
0,01 
6,3 
8,1 
Oracle Corp 
0,01 
27,5 
42,7 
Owens Corning 
0,02 
2,2 
2,2 
PACCAR Inc 
0,02 
7,2 
9,3 
Palantir Technologies Inc 
0,00 
2,0 
7,3 
Palo Alto Networks Inc 
0,02 
13,7 
17,5 
Paychex Inc 
0,01 
5,3 
5,7 
Paycom Software Inc 
0,06 
6,4 
6,4 
Paylocity Holding Corp 
0,05 
5,3 
5,8 
PayPal Holdings Inc 
0,01 
7,2 
8,5 
PepsiCo Inc 
0,01 
28,8 
28,8 
Pfizer Inc 
0,02 
25,1 
25,1 
Piedmont Office Realty Trust Inc 
0,07 
0,8 
0,8 
Polaris Inc 
0,02 
0,6 
0,6 
PPG Industries Inc 
0,01 
3,2 
3,3 
Procter & Gamble Co/The 
0,01 
44,3 
46,8 
Progressive Corp/The 
0,03 
25,7 
43,1 
Prologis Inc 
0,01 
6,1 
6,1 
Prudential Financial Inc 
0,02 
5,1 
6,1 
PTC Inc 
0,01 
2,5 
2,7 
Public Service Enterprise Group Inc 
0,02 
6,1 
7,1 
Public Storage 
0,01 
3,0 
3,2 
QUALCOMM Inc 
0,02 
22,4 
25,1 
Muut sijoitukset, osakkeet ja osuudet 
Osuus 
osakkeista % 
Kirjanpitoarvo, 
milj. € 
Käypä arvo, 
milj. € 
Quanta Services Inc 
0,02 
6,4 
7,2 
Realty Income Corp 
0,01 
2,8 
2,8 
Regeneron Pharmaceuticals Inc 
0,01 
7,7 
7,8 
Republic Services Inc 
0,02 
7,1 
11,1 
Revvity Inc 
0,03 
3,5 
3,7 
Rexford Industrial Realty Inc 
0,02 
1,3 
1,3 
RLJ Lodging Trust 
0,07 
0,9 
1,0 
Robert Half Inc 
0,02 
0,9 
1,3 
Rockwell Automation Inc 
0,02 
3,8 
5,2 
Roper Technologies Inc 
0,02 
10,0 
10,0 
Ross Stores Inc 
0,02 
7,7 
8,7 
Sabra Health Care REIT Inc 
0,03 
0,9 
1,2 
Safehold Inc 
0,06 
0,7 
0,7 
Salesforce Inc 
0,02 
34,9 
48,3 
Sempra 
0,02 
11,8 
12,6 
ServiceNow Inc 
0,02 
21,6 
36,0 
Sherwin-Williams Co/The 
0,01 
8,1 
10,1 
Simon Property Group Inc 
0,01 
2,7 
5,0 
SL Green Realty Corp 
0,02 
0,5 
0,7 
Snowflake Inc 
0,00 
2,2 
2,2 
Southern Co/The 
0,01 
10,8 
12,4 
S&P Global Inc 
0,01 
10,2 
13,0 
Sprout Social Inc 
0,26 
4,4 
4,4 
Stanley Black & Decker Inc 
0,02 
2,0 
2,2 
Starbucks Corp 
0,02 
17,9 
18,6 
State Street Corp 
0,04 
9,6 
10,8 
Sun Communities Inc 
0,01 
1,4 
1,4 
Synopsys Inc 
0,03 
25,1 
25,1 
Target Corp 
0,01 
6,9 
6,9 
Tesla Inc 
0,01 
89,8 
163,2 
Texas Instruments Inc 
0,00 
2,2 
2,9 
Thermo Fisher Scientific Inc 
0,02 
24,9 
32,0 
T-Mobile US Inc 
0,01 
20,3 
25,7 
Tractor Supply Co 
0,02 
3,8 
5,7

 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
125 
Muut sijoitukset, osakkeet ja osuudet 
Osuus 
osakkeista % 
Kirjanpitoarvo, 
milj. € 
Käypä arvo, 
milj. € 
Uber Technologies Inc 
0,02 
17,4 
20,0 
UDR Inc 
0,02 
2,4 
3,1 
Ulta Beauty Inc 
0,04 
7,8 
8,4 
Union Pacific Corp 
0,01 
16,0 
19,2 
United Parcel Service Inc 
0,01 
9,3 
9,3 
UnitedHealth Group Inc 
0,02 
78,2 
78,2 
US Bancorp 
0,01 
5,0 
5,2 
Valero Energy Corp 
0,01 
1,8 
2,9 
Veeva Systems Inc 
0,02 
6,3 
6,4 
Ventas Inc 
0,01 
1,1 
1,5 
Veralto Corp 
0,01 
2,4 
2,4 
Verisk Analytics Inc 
0,02 
5,4 
6,9 
Verizon Communications Inc 
0,01 
23,1 
23,1 
Vertex Pharmaceuticals Inc 
0,01 
7,1 
11,0 
VICI Properties Inc 
0,01 
2,0 
2,0 
Visa Inc 
0,02 
71,4 
96,8 
Vornado Realty Trust 
0,02 
0,7 
1,3 
Walmart Inc 
0,01 
40,2 
57,5 
Walt Disney Co/The 
0,02 
27,0 
29,2 
Waste Management Inc 
0,01 
5,9 
7,8 
Wells Fargo & Co 
0,01 
24,2 
31,8 
Welltower Inc 
0,00 
1,9 
3,1 
Workday Inc 
0,02 
11,1 
14,0 
Workiva Inc 
0,09 
3,9 
5,3 
WW Grainger Inc 
0,01 
0,9 
4,1 
Xcel Energy Inc 
0,03 
8,9 
10,1 
Xylem Inc 
0,01 
2,7 
2,7 
Yum! Brands Inc 
0,01 
3,5 
3,9 
Zoetis Inc 
0,02 
12,0 
13,0 
Zscaler Inc 
0,04 
8,0 
10,4 
Muut 
5,7 
7,2 
Ulkomaiset yhteensä 
7 420,5 
9 791,9 
Noteeratut osakkeet yhteensä 
11 860,0 
15 194,9 
Muut sijoitukset, osakkeet ja osuudet 
Osuus 
osakkeista % 
Kirjanpitoarvo, 
milj. € 
Käypä arvo, 
milj. € 
Noteeraamattomat osakkeet 
Kotimaiset 
3Step IT Group Oy 
7,01 
4,2 
16,5 
Buffalo HoldCo Oy 
16,09 
3,4 
13,2 
Cinia Oy 
11,24 
3,2 
3,2 
DevCo HoldCo 2 Oy 
3,36 
4,2 
21,8 
Fennoa Oy 
7,00 
7,1 
12,1 
Fingrid Oyj 
19,88 
135,7 
400,0 
Fira Oy 
12,86 
7,0 
8,6 
Flow Technologies Oy 
18,60 
3,5 
5,9 
Futurice Oy 
16,12 
2,0 
6,8 
GRK Infra Oyj 
8,66 
9,5 
25,2 
Haltian Oy 
9,17 
5,0 
5,0 
Hintsa Performance Oy 
4,69 
0,9 
0,9 
HUB logistics Finland Oy 
17,37 
2,3 
2,3 
HVR Cardio Oy 
1,16 
0,6 
0,6 
Irepse Oy 
1,79 
0,6 
10,6 
Lounea Oy 
1,05 
0,6 
1,0 
Megical Oy 
9,47 
0,8 
1,5 
Mehiläinen Konserni Oy 
5,34 
41,5 
133,2 
Nitor Group Oy 
12,68 
7,7 
11,6 
Osuuskunta KPY 
13,73 
12,1 
13,6 
PHP Holding Oy 
1,76 
0,7 
0,7 
Pohjolan Voima Oyj 
1,31 
1,8 
1,8 
Qvantel Oy 
7,26 
4,2 
4,2 
SAKA Finland Group Oy 
11,12 
15,0 
24,1 
Silmäasema Oy 
3,92 
9,6 
12,8 
Ursviken Group Oy 
13,32 
0,6 
0,6 
Varjo Technologies Oy 
4,10 
8,0 
10,4 
Muut 
0,8 
0,8 
Kotimaiset yhteensä 
292,6 
749,3

 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
126 
Muut sijoitukset, osakkeet ja osuudet 
Osuus 
osakkeista % 
Kirjanpitoarvo, 
milj. € 
Käypä arvo, 
milj. € 
Ulkomaiset 
Jersey 
Cidron Maas Ltd 
1,32 
11,0 
16,5 
Luxemburg 
NS II DACH One S.à.r.l. 
13,35 
20,0 
20,0 
Wake Luxco S.à.r.l. 
9,21 
3,7 
9,0 
Norja 
Nimbus Topco AS 
6,25 
12,7 
12,7 
Ruotsi 
Asker Healthcare Group AB 
7,33 
10,7 
74,7 
VOI Technology AB 
4,99 
11,4 
12,0 
Yhdysvallat 
Catalog Holdco Inc. 
1,43 
18,2 
25,4 
Muut 
0,0 
6,5 
Ulkomaiset yhteensä 
87,7 
176,7 
Noteeraamattomat osakkeet yhteensä 
380,3 
926,0 
Muut sijoitukset, osakkeet ja osuudet 
Kirjanpitoarvo, 
milj. € 
Käypä arvo, 
milj. € 
Kiinteistörahastot 
Caymansaaret 
ARCH Capital Asian Partners II, L.P. 
6,0 
7,4 
Jersey 
Seleth LP 
67,9 
80,0 
Luxemburg 
Asia Pacific Cities Fund FCP 
88,9 
97,1 
Boston Capital Income and Value U.S. Ap Fund SCSp 
1,3 
1,3 
CapMan Hotels II FCP-RAIF 
73,6 
83,0 
CapMan Nordic Real Estate II FCP-RAIF 
5,9 
5,9 
Crossbay Fund II SCSp SICAV-RAIF 
31,8 
42,4 
ECE Progressive Income Growth Fund SCA 
32,8 
32,8 
Goodman European Logistics Fund FCP-FIS 
20,2 
20,2 
J.P.Morgan Strategic Property Fund Asia 
82,3 
82,3 
Pradera European Retail Fund 
4,1 
4,1 
Schroders Capital European Operating Hotels SCSp 
46,4 
46,4 
Muut sijoitukset, osakkeet ja osuudet 
Kirjanpitoarvo, 
milj. € 
Käypä arvo, 
milj. € 
SPF - Sierra Portugal Fund 
11,6 
11,6 
Ruotsi 
Revelop VI (co-invest 1) AB 
10,5 
10,8 
Revelop VI (no. 1) AB 
5,1 
5,1 
Suomi 
Avara Asuinkiinteistörahasto I Ky 
7,8 
8,0 
Avara Vuokrakodit I Ky 
0,8 
0,8 
Deas Property Fund Finland I Ky 
8,4 
8,4 
ICECAPITAL Residential Property Fund II Ky 
94,5 
95,7 
Kauppakeskuskiinteistöt FEA Ky 
25,9 
25,9 
LähiTapiola Keskustakiinteistöt Ky 
5,4 
5,4 
OP Toimitilakiinteistö Ky 
7,9 
7,9 
OP Tonttirahasto Ky 
12,8 
13,8 
Real Estate Fund of Funds V Ky 
6,7 
6,7 
Suomen Osatontti Ky 
33,9 
42,1 
Suomen Osatontti II Ky 
19,1 
25,7 
Suomen Osatontti III Ky 
3,5 
3,5 
Yhdistynyt kuningaskunta 
Partners Group Real Estate Secondary 2009 (Euro) 
S.C.A., SICAR 
8,0 
8,0 
Yhdysvallat 
Bridge Logistics Value Fund II International-R LP 
22,9 
23,2 
Faropoint Industrial Value Fund III, LP 
36,7 
41,4 
Muut 
1,5 
2,1 
Kiinteistörahastot yhteensä 
784,3 
849,0 
Korkorahastot 
Caymansaaret 
Apollo Offshore Credit Fund Ltd S-2 
202,1 
254,2 
Irlanti 
Barings Capital European Loan Tranche B 
290,4 
382,7 
BlackRock Institutional Euro Liquidity Fund 
36,5 
36,5 
iShares Core € Corp Bond UCITS ETF 
453,2 
466,8 
iShares € High Yield Corp Bond UCITS ETF 
56,2 
56,3

 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
127 
Muut sijoitukset, osakkeet ja osuudet 
Kirjanpitoarvo, 
milj. € 
Käypä arvo, 
milj. € 
Luxemburg 
Aviva Investors Short Duration Global High Yield Bond M 
USD 
78,3 
110,3 
AXA IM US Short Duration High Yield € A 
13,0 
14,0 
AXA World Funds ACT US High Yield Bonds Low Carbon 
G 
180,3 
196,6 
AXA World Funds US Enhanced High Yield Bonds G 
68,5 
93,8 
BSF Emerging Markets Flexi Dynamic Bond Fund 
41,9 
54,2 
Global Evolution Funds Frontier Markets I 
52,0 
62,3 
Invesco Zodiac Funds - Invesco US Senior Loan Fund 
91,7 
98,8 
T.Rowe Global High Yield Bond Fund 
53,7 
110,2 
UBS Nova (Lux) Global Senior Loan Fund MB USD 
433,6 
683,3 
Suomi 
Aktia Emerging Market Local Currency Frontier Bond+ D 
42,1 
55,3 
Aktia Emerging Markets Bond+ D 
45,0 
47,2 
Aktia Short-Term Corporate Bond+ D 
10,0 
10,7 
OP-High Yield Fund A 
50,0 
75,0 
Yhdysvallat 
iShares Broad USD High Yield Corporate Bond ETF 
485,9 
491,4 
SPDR Bloomberg Short Term High Yield Bond ETF 
127,4 
132,7 
SPDR Portfolio High Yield Bond ETF 
633,8 
634,8 
Muut 
0,5 
0,5 
Korkorahastot yhteensä 
3 446,0 
4 067,6 
Muut rahastot 
Caymansaaret 
AlpInvest Strategic Portfolio Finance Fund (Lux Feeder) II, 
SCSp 
1,5 
1,5 
Arini Credit International Fund Limited 
47,0 
55,8 
Atlas Enhanced Fund, Ltd. 
71,5 
106,3 
Blue Diamond Global Strategies Feeder 
78,2 
126,2 
Brevan Howard Fund Limited 
87,1 
174,5 
Brevan Howard Global Volatility Fund Ltd 
25,0 
33,2 
Capula Global Relative Value Fund 
96,3 
96,3 
Capula Tactical Macro Fund Limited 
60,0 
69,1 
Muut sijoitukset, osakkeet ja osuudet 
Kirjanpitoarvo, 
milj. € 
Käypä arvo, 
milj. € 
Citadel Kensington Global Strategies Fund Ltd. 
16,1 
196,7 
CRC Bond Opportunity Trading Fund (Cayman) LP 
67,7 
108,6 
CRC Capital Release Fund III, Ltd. 
0,8 
1,5 
CRC CRF IV, Ltd 
10,4 
15,7 
CRC CRF VI (A) LP 
29,4 
30,5 
D.E. Shaw Composite International Fund 
31,1 
234,0 
D.E. Shaw Lithic International Fund 
120,0 
138,0 
Demantur L.P. 
240,5 
240,6 
East One Commodity Fund 
25,5 
32,2 
EGMF Offshore Ltd 
45,5 
57,1 
Elan Feeder Fund Ltd. 
79,9 
164,0 
ExodusPoint Partners International Fund, Ltd 
71,9 
110,2 
GoldenTree Loan Management III (Offshore Feeder), LP 
8,6 
9,7 
GoldenTree Select Offshore Fund, Ltd 
98,8 
236,1 
HBK Multi-Strategy Offshore Fund Ltd. 
3,0 
6,0 
Holocene Advisors Offshore Fund Ltd. 
76,0 
121,9 
John Street Systematic Fund Limited 
80,7 
80,7 
Kirkoswald Global Macro Fund 
100,0 
106,2 
Man Institutional Portfolio 1961 SP 
70,0 
81,6 
Mission Crest Macro Fund, Ltd. 
47,2 
47,2 
Napier Park Eton Fund Global Feeder Ltd 
175,0 
225,4 
Nine Masts Fund One 
107,6 
163,8 
Pacific Alliance Asia Opportunity Fund 
76,7 
82,0 
Parallax Offshore Investors Fund Ltd. 
41,7 
56,6 
Pharo Africa Fund, Ltd. 
15,0 
19,0 
Pharo Gaia Fund, Ltd. 
55,0 
72,3 
Pharo Macro Fund, Ltd. 
37,8 
49,4 
Polymer Asia (Cayman) Fund Ltd. 
34,5 
44,1 
Qube Torus Feeder 3 Ltd 
104,9 
148,4 
RTW Offshore Fund One Ltd 
36,8 
48,3 
Saana Fund Euro I 
70,0 
82,1 
Saana Fund Euro II 
5,0 
6,0 
Saba Capital Offshore Fund, Ltd. 
53,4 
58,4 
St. Bernard Opportunity Fund I, Ltd. S.2 2024 
79,6 
113,7

 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
128 
Muut sijoitukset, osakkeet ja osuudet 
Kirjanpitoarvo, 
milj. € 
Käypä arvo, 
milj. € 
Stratus Feeder LP 
125,9 
217,7 
Svelland Global Trading Fund 
46,0 
54,5 
Symmetry Adaptive Fund International Ltd 
82,4 
124,1 
Tudor BVI Global Fund Ltd. 
139,0 
246,6 
Twin Tree Capital Offshore Partners, L.P. 
2,1 
2,7 
Verition Intl. Multi-Strategy Fund 
110,6 
196,4 
Värde Investment Partners (Offshore) 
19,8 
29,5 
Irlanti 
Acer Tree COF October 2024 Seires 
13,0 
13,0 
Acer Tree Credit Opportunities Fund Initial Series 
15,0 
17,6 
Blackstone BSOF Parallel Europe Feeder Sub-Fund 2 
178,3 
202,1 
Blackstone Corporate Funding EUR Fund Class A SP5 
3,2 
3,2 
Credit Opportunity Fund XVII 
60,5 
60,5 
M&G Speciality Finance Fund 2 EUR SCSp 
23,9 
28,5 
M&G SRT Fund II 
46,8 
49,4 
MW Alpha Plus Fund H Restricted EUR Shares 1 
46,6 
77,2 
MW Market Neutral TOPS Fund 
34,0 
112,6 
Pallas Fund 
100,0 
113,7 
Ranska 
AXA IM Partner Capital Solutions VII 
43,9 
43,9 
AXA IM Partner Capital Solutions VIII 
94,9 
94,9 
AXA IM Partner Capital Solutions IX 
50,0 
50,0 
Muut 
1,6 
5,7 
Muut rahastot yhteensä 
3 819,8 
5 594,5 
Osakerahastot 
Irlanti 
American Century Emerging Markets Equity Fund 
51,9 
56,5 
Generation IM Asia Fund 
14,3 
21,5 
iShares Asia Property Yield UCITS ETF 
6,7 
6,7 
UBS Global Emerging Markets Opportunity Fund 
19,4 
23,0 
Japani 
iShares MSCI Japan Climate Action ETF 
534,9 
617,2 
Muut sijoitukset, osakkeet ja osuudet 
Kirjanpitoarvo, 
milj. € 
Käypä arvo, 
milj. € 
Luxemburg 
Amundi MSCI Europe Climate Action UCITS ETF Dist 
467,7 
490,5 
AXA World Funds Global Real Estate I Capitalisation EUR 
60,0 
68,9 
DWS Invest Global Real Estate Securities EUR IC100 
60,0 
70,7 
East Capital China A-Shares Fund 
2,1 
3,6 
Fidelity Funds - Emerging Asia I-Acc-USD 
38,4 
41,8 
JPMorgan Emerging Markets Opportunities Fund 
18,1 
27,4 
JPMorgan Funds Emerging Markets Sustainable Equity 
Fund 
26,8 
30,0 
Mandatum SICAV-UCITS Stamina Equity Fund FS I EUR 
cap. 
3,9 
12,8 
Mandatum SICAV-UCITS Stamina Equity Fund S3 
6,1 
6,2 
Ninety One Global Strategy Asian Equity I 
51,7 
101,4 
Ninety One Global Strategy Emerging Markets Equity I 
17,0 
32,2 
Nordea 1, SICAV Stable Emerging Markets Equity Fund 
22,6 
31,7 
Ruotsi 
Handelsbanken Latin Amerikka A1 
13,4 
13,4 
Singapore 
iShares MSCI Asia ex Japan Climate Action ETF 
662,7 
662,7 
Suomi 
eQ Kehittyvät Markkinat Osinko 1 K 
33,2 
73,5 
eQ Kehittyvät Markkinat Pienyhtiö 1 K 
10,0 
15,8 
Evli Europe B 
17,4 
31,8 
Evli GEM B 
30,0 
69,3 
Evli Hannibal B 
2,3 
6,0 
Fourton ESG Dynasty 
9,5 
9,5 
Fourton Komodo Indonesia 
10,0 
10,3 
S-Pankki Kehittyvät Markkinat ESG Osake A 
48,3 
63,0 
UB Asia REIT Plus 
5,0 
7,7 
Yhdysvallat 
iShares Climate Conscious & Transition MSCI USA ETF 
1 565,1 
2 162,8 
iShares Russell 2000 ETF 
5,5 
6,3 
iShares U.S. Real Estate ETF 
81,9 
85,8 
SPDR S&P Biotech ETF 
5,6 
7,8 
Xtrackers MSCI USA Climate Action Equity ETF 
1 501,1 
2 158,2 
Osakerahastot yhteensä 
5 402,7 
7 026,0

 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
129 
Muut sijoitukset, osakkeet ja osuudet 
Kirjanpitoarvo, 
milj. € 
Käypä arvo, 
milj. € 
Pääomarahastot *) 
Alankomaat 
DIF CIF III Co-Invest C.V. 
4,1 
4,6 
EQT Infrastucture II (No.1) Feeder Limited Partnership 
3,4 
3,4 
Australia 
MaxCap Master Fund Feeder No. 1 Pty Ltd 
89,4 
89,4 
MaxCap Master Fund Feeder No. 2 Pty Ltd 
36,4 
36,6 
Metrics CRE Issuer Pty Ltd 
120,3 
120,4 
Caymansaaret 
Ares Private Credit Solutions (Cayman), L.P. 
33,6 
41,2 
Ares Special Opportunities Fund (Offshore) L.P. 
15,2 
67,8 
Blackstone Flora Partners (CYM) L.P. 
9,2 
11,4 
Broad Street Loan Partners III Offshore Unlevered, 
L.P. 
8,2 
12,6 
Broad Street Senior Credit Partners Offshore, L.P. 
2,7 
4,4 
CD&R Raven Co-Investor, L.P. 
9,9 
10,1 
Comvest Capital IV International (Cayman) L.P. 
9,3 
9,3 
Crestline Specialty Lending II (CAN), L.P. 
7,1 
7,1 
CVC European Equity Partners V (B) L.P. 
1,3 
1,3 
Davidson Kempner Opportunities International VI LP 
75,7 
82,9 
D.E. Shaw Diopter International Fund, L.P. 
35,1 
45,7 
D.E. Shaw Diopter International Fund II, L.P. 
1,5 
1,5 
Emerald Hill Capital Partners II, L.P. 
9,8 
10,4 
Everside International Fund III, LP 
15,2 
18,0 
Everside International Fund IV, LP 
17,6 
17,6 
FDAF Dislocated Asset Fund IV (Cayman) Limited 
85,6 
118,1 
FDAF Dislocated Asset Fund IV Co-Invest Limited 
12,4 
22,1 
Francisco Partners VI-A, L.P. 
33,3 
44,8 
Francisco Partners VII-A, L.P. 
7,7 
7,7 
GEMS Fund 6 International, L.P. 
28,2 
30,2 
GoldenTree Co-Invest Fund II Ltd. 
1,9 
1,9 
GoldenTree Distressed Fund IV (Cayman) LP 
42,3 
74,2 
KKR Asian Fund II L.P. 
17,1 
24,5 
KKR Count Co-Invest L.P. 
13,2 
20,3 
Muut sijoitukset, osakkeet ja osuudet 
Kirjanpitoarvo, 
milj. € 
Käypä arvo, 
milj. € 
KKR European Fund III, Limited Partnership 
0,6 
0,6 
KKR Sigma Co-Invest L.P. 
12,8 
23,4 
PAG China Credit Dislocation Feeder Fund I LP 
17,7 
17,7 
Polymer Asia (Cayman) Fund Ltd. 
88,9 
136,8 
Portfolio Advisors Private Equity Fund IV (Offshore), L.P. 
0,6 
0,6 
Proxima Co-Invest, L.P. 
13,5 
14,9 
SLP Jewel Co-Invest, L.P. 
9,3 
11,4 
The Värde Fund XIII (A) (Feeder), L.P. 
29,9 
54,8 
TowerBrook Investors IV (OS), L.P. 
31,1 
38,9 
TPG Asia VI, L.P. 
51,8 
65,2 
TPG Asia VII (B), L.P. 
69,8 
77,1 
TPG Asia VIII (B), L.P. 
24,4 
28,1 
Vista Equity Partners Fund VII-A L.P. 
76,8 
101,5 
Guernsey 
Apax VIII - A, L.P. 
10,3 
10,3 
Apax IX 
71,0 
108,1 
Apax X 
129,5 
168,6 
Apax XI A11 EUR (Feeder) L.P. 
14,3 
14,5 
BC European Capital - Argos Co-investment 1 
11,4 
60,9 
BC European Capital IX 
23,7 
23,7 
BC Partners Aqua Co-Investment LP 
5,6 
5,6 
BC Partners Dory Co-Investment LP 
18,3 
23,7 
BC Partners Electron Co-Investment LP 
7,8 
10,8 
BC Partners Fund XI 
36,9 
42,7 
BC Partners Glengarry Co-Investment LP 
9,2 
9,7 
BC Partners Turing Co-Investment LP 
10,0 
13,1 
CapMan Buyout IX Fund A L.P. 
2,0 
2,0 
CapMan Buyout X Fund A L.P. 
1,1 
1,1 
Cinven Arrow Limited Partnership 
18,0 
21,1 
Cinven Cullinan Limited Partnership 
1,9 
11,0 
Cinven Orcal Limited Partnership 
3,3 
11,8 
Cinven Pegasus Limited Partnership 
20,0 
20,0 
Cinven Vertical Limited Partnership 
9,1 
16,0

 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
130 
Muut sijoitukset, osakkeet ja osuudet 
Kirjanpitoarvo, 
milj. € 
Käypä arvo, 
milj. € 
Cinven Vital Limited Partnership 
10,0 
10,0 
Compass Syndication L.P. 
13,0 
17,7 
Enak Aggregator Limited Partnership 
12,0 
16,2 
Fifth Cinven Fund (No.4) Limited Partnership 
41,2 
41,2 
Hg Genesis 9 A L.P. 
59,9 
90,9 
Hg Saturn 2 A L.P. 
57,9 
96,9 
Partners Group Client Access 27, L.P. Inc. 
10,0 
19,5 
Partners Group Client Access 32, L.P. Inc. 
5,5 
5,5 
Partners Group Client Access 33, L.P. Inc. 
13,8 
21,0 
Partners Group Client Access 35, LP. Inc. 
10,0 
12,4 
Partners Group Client Access 37, L.P. Inc. 
10,0 
14,5 
Partners Group Client Access 39, L.P. Inc. 
13,5 
24,2 
Partners Group Direct Equity 2016 (EUR), L.P. Inc. 
11,4 
14,3 
Partners Group Direct Investments 2012 (EUR), L.P. Inc. 
5,4 
6,7 
Permira Credit Solutions II Master L.P.1 
6,0 
6,0 
Permira Credit Solutions II Senior L.P.1 
7,6 
7,6 
Permira Credit Solutions III Senior Euro L.P. 
7,8 
7,8 
Permira Growth Opportunities I L.P. 1 
86,7 
94,9 
Permira IV L.P.2 
7,9 
20,2 
Permira V L.P.2 
50,6 
59,5 
Permira VI L.P.1 
88,4 
145,8 
PSC Tiger LP 
9,5 
9,6 
RG GROWTH II FUND L.P. 
0,9 
0,9 
Seventh Cinven Fund (No.1) Limited Partnership 
167,8 
206,6 
Sixth Cinven Fund (No.2) Limited Partnership 
69,2 
99,3 
Starwood European Real Estate Debt Finance II LP 
50,7 
50,7 
Viper Syndication L.P. 
21,7 
22,1 
Zephyr Syndication L.P. 
12,8 
14,4 
Irlanti 
AlbaCore Partners II Feeder ICAV 
63,9 
63,9 
Albacore Partners III Feeder Fund 
62,2 
62,2 
IIF UK 1 LP 
15,6 
17,9 
Marathon Distressed Credit (Europe) Fund 
30,2 
48,2 
Muut sijoitukset, osakkeet ja osuudet 
Kirjanpitoarvo, 
milj. € 
Käypä arvo, 
milj. € 
Jersey 
Ares Special Opportunities Fund II (Jersey) L.P. 
64,6 
78,2 
Cidron Humber TopCo Limited 
15,8 
28,3 
CVC Capital Partners VII (A) L.P. 
37,7 
60,4 
CVC Capital Partners VIII (A) L.P. 
57,1 
62,6 
CVC CP Parthenon LP 
17,4 
20,3 
NC Alexander Co-Invest, L.P. 
1,7 
1,7 
NC Atrium Co-Invest Beta, L.P. 
14,9 
14,9 
NC Ocala Co-Invest Alpha, L.P. 
17,7 
24,6 
NC Vinland Co-Invest Beta, L.P. 
16,5 
32,5 
Nordic Capital VIII Beta, L.P. 
32,8 
32,8 
Nordic Capital IX Alpha, L.P. 
90,3 
141,3 
Nordic Capital X Alpha, L.P. 
86,1 
115,9 
Nordic Capital XI Alpha, L.P. 
36,2 
36,2 
Pluto Real Estate Debt Fund VIII 
37,6 
44,0 
Kanada 
Alps Co-Invest L.P. 
30,0 
32,9 
KKR Byzantium Infrastructure Co-Invest II L.P. 
8,3 
15,3 
KKR Charlie Co-Invest L.P. 
4,5 
5,2 
KKR Dance Co-Invest L.P. 
20,0 
20,0 
KKR Fitness Co-Invest L.P. 
12,9 
16,7 
KKR Gem Co-Invest L.P. 
18,7 
19,5 
KKR Pebble Co-Invest L.P. 
12,7 
19,9 
KKR Pegasus Co-Invest L.P. 
10,0 
11,6 
KKR Percival Co-Invest L.P. 
15,2 
17,8 
KKR Planets Co-Invest GBP L.P. 
16,0 
26,8 
KKR Precise Co-Invest (EUR) L.P. 
8,0 
32,6 
Luxemburg 
17Capital Co-Invest LP 
19,9 
22,2 
Access Capital Private Debt Fund III SCA, SICAV-RAIF 
3,3 
4,2 
Antin Infrastructure Partners III-B SCSp 
5,3 
10,3 
Antin Infrastructure Partners IV-B SCSp 
81,7 
98,2 
Antin Infrastructure Partners V-B SCSp 
29,7 
29,7

 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
131 
Muut sijoitukset, osakkeet ja osuudet 
Kirjanpitoarvo, 
milj. € 
Käypä arvo, 
milj. € 
Antin Infrastucture Partners Mid Cap I-B SCSp 
15,3 
16,5 
Apollo Overseas Partners (Lux) IX, SCSp 
76,8 
114,4 
Arcmont Direct Lending Fund II SLP 
1,6 
2,2 
Arcmont Direct Lending Fund III (EUR) SLP 
100,8 
104,9 
Arcmont Senior Loan Fund I (A) SLP 
15,8 
15,8 
ARDIAN Infrastructure Fund IV S.C.A., SICAR 
30,7 
35,1 
ARDIAN Infrastructure Fund V S.C.A., SICAR 
64,0 
79,3 
Ares Capital Europe V (E) Unlevered 
104,4 
104,7 
Ares Capital Europe VI (E) Unlevered 
54,6 
57,3 
Arrow Bridging SCSp, SICAV_RAIF 
7,5 
7,5 
Barings European Real Estate Debt Income Fund - EUR 
74,6 
74,6 
Barings Global Private Loan Fund 
3,1 
3,1 
Barings Global Private Loan Fund 2 
12,0 
12,0 
Barings Global Private Loan Fund 3 
52,1 
52,2 
Blackstone Capital Partners Asia II L.P. 
27,5 
40,8 
Blackstone Cornerstone Co-Invest (LUX) SCSp 
16,0 
18,4 
Blackstone Dislocation Fund Europe SCSp 
23,1 
26,3 
Bridgepoint Credit Opportunities IV Feeder EUR SCSp 
41,0 
43,7 
Bridgepoint Direct Lending II Unlevered SCSp 
53,7 
53,7 
Bridgepoint Direct Lending III Unlevered Feeder EUR 
SCSp 
94,7 
98,4 
CapMan Buyout XI SCSp 
11,4 
13,8 
CapMan Nordic Infrastructure I SCSp 
13,7 
20,3 
CapMan Nordic Infrastructure II SCSp 
4,9 
4,9 
Cheyne European Strategic Value Credit Fund II 
37,6 
43,1 
Churchill Middle Market Senior Loan Fund II - European 
Co-Invest Fund 
61,9 
63,1 
Churchill Middle Market Senior Loan Fund II - European 
Fund 
45,2 
49,5 
Clayton, Dubilier & Rice Fund XII (Luxembourg), SCSp 
16,1 
19,8 
Cordet CDLS2112 SCSp 
47,5 
50,9 
CORDET Direct Lending SCSp 
7,6 
11,6 
CORDET Direct Lending II SCSp 
35,8 
36,4 
CVC Credit Partners European Direct Lending Feeder 
Fund III (E) SCSp 
133,2 
135,1 
Muut sijoitukset, osakkeet ja osuudet 
Kirjanpitoarvo, 
milj. € 
Käypä arvo, 
milj. € 
Dasos FS Partnership SCSp 
10,0 
35,5 
Dasos Timberland Fund I SCA SICAV-SIF 
6,3 
17,9 
Dasos Timberland Fund II SCA SICAV-SIF 
60,1 
96,7 
DIF Core-plus Infrastructure Fund III Coöperatief U.A. 
15,6 
17,8 
EQT Infra VI Co-Investment (C) SCSp 
23,6 
25,5 
EQT Infrastructure III (No.1) SCSp 
15,6 
15,8 
EQT Infrastructure IV (No.1) EUR SCSp 
42,1 
63,5 
EQT Infrastructure IV Co-Investment (D) SCSp 
5,9 
8,5 
EQT Infrastructure IV Co-Investment (K) SCSP 
10,0 
11,3 
EQT Infrastructure V (No.1) EUR SCSp 
63,2 
81,1 
EQT Infrastructure V Co-Investment (B) SCSp 
14,3 
26,8 
EQT Infrastructure V Co-Investment (D) SCSp 
8,4 
12,4 
EQT Infrasturcture VI Co-Investment (J) SCSp 
20,0 
20,0 
EQT Infrastructure VI (No.1) EUR SCSp 
18,9 
18,9 
EQT VIII 
76,1 
100,1 
EQT VIII Co-Investment (C) SCSp 
8,8 
9,6 
EQT IX Co-Investment (C) SCSP 
7,5 
15,9 
EQT IX (No.1) EUR SCSp 
56,4 
67,3 
EQT X (No.1) EUR SCSp 
7,2 
7,2 
EQT Ventures (No.1) SCSp 
9,6 
11,1 
EQT Ventures II (NO.1) SCSP 
14,9 
17,6 
European Diversified Infrastructure Fund II SCSp 
20,0 
30,1 
Fidera Vecta Fund 
74,8 
83,6 
Goldman Sachs Alternatives SICAV – European Credit 
50,0 
50,4 
HPS Special Situations Opportunity Offshore Fund II, 
SCSp 
23,1 
27,4 
ICG Senior Debt Partners Fund, ICG SDP 2 
9,1 
9,1 
ICG Senior Debt Partners Fund, ICG SDP 3 
40,3 
40,3 
Incus Capital European Credit Fund IV SCSp 
27,3 
30,3 
Incus European Renewables Credit Fund II SCSp 
32,0 
32,4 
InfraBridge Global Infrastructure Fund II B LP 
66,3 
66,3 
ISQ Global Infrastructure Fund III (EU), L.P. 
48,2 
57,4 
KJK Fund II, Sicav-SIF, Balkan A 
6,7 
33,9 
KJK Fund II Sicav-SIF Balkan Discovery A 
5,5 
15,5

 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
132 
Muut sijoitukset, osakkeet ja osuudet 
Kirjanpitoarvo, 
milj. € 
Käypä arvo, 
milj. € 
KJK Fund III S.C.A. SICAV-RAIF 
3,3 
3,7 
KJK Sicav-Sif Baltic States 
1,6 
2,0 
KKR Asia Pacific Infrastructure Investors II SCSp 
15,1 
17,4 
KKR Asian Fund III (EEA) SCSp 
51,7 
89,4 
KKR Asian Fund IV SCSp 
42,5 
59,1 
KKR Asset-Based Finance Partners (EEA) SCSp 
45,6 
49,8 
KKR Dislocation Opportunities (EEA) Fund SCSp 
46,5 
52,0 
KKR European Direct Lending (EEA) Feeder SCSp 
100,0 
104,4 
KKR European Fund V (EUR) SCSp 
92,6 
125,9 
KKR European Fund VI (EUR) SCSp 
28,5 
28,5 
KKR Global Infrastructure Investors III EEA (EUR) SCSp 
30,9 
45,1 
KKR Global Infrastructure Investors IV (EUR) SCSp 
49,9 
57,3 
KKR Opportunities (EEA) Fund II SCSp 
50,2 
56,7 
Lynstone Capital Opportunities Fund (No. 4) SCSp 
18,9 
19,3 
Lynstone Special Situations Fund (Lux) SCSp 
48,8 
79,2 
Lynstone Special Situations Fund II (No.2) SCSp 
48,0 
57,3 
Magnesium Co-Invest SCSp 
9,3 
12,5 
Mirage Co-Invest SCSp 
11,9 
12,1 
New Mountain Partners VII Luxembourg, SCSp 
4,8 
4,8 
Njord Partners Special Situations Fund II SLP (SCSp) 
33,5 
56,4 
North Haven Infrastructure Partners II 
4,9 
4,9 
North Haven Infrastructure Partners III SCSp 
61,6 
79,0 
Oaktree Opportunities Fund XII Feeder (Euro) SCSp 
5,9 
6,7 
Pantheon Private Debt PSD II EUR Feeder SCSp 
11,2 
11,8 
Partners Group Direct Equity IV (EUR) L.P. S.C.Sp., 
SICAV-RAIF 
66,8 
78,4 
Partners Group Direct Equity V (EUR) L.P. S.C.Sp, 
SICAV­RAIF 
8,3 
8,3 
Partners Group Direct Infrastructure 2015 (EUR) S.C.A., 
SICAV-SIF 
48,2 
56,8 
Partners Group Direct Infrastructure III (EUR) L.P. S.C.Sp., 
SICAV-RAIF 
70,0 
81,2 
Patrimonium Middle Market Debt Fund II-A 
1,7 
1,7 
Permira Credit Solutions IV Senior Euro SCSp 
45,4 
45,4 
Permira Growth Opportunities II SCSp 
18,9 
18,9 
Muut sijoitukset, osakkeet ja osuudet 
Kirjanpitoarvo, 
milj. € 
Käypä arvo, 
milj. € 
Permira VII L.P.2 SCSp 
157,9 
204,0 
Permira VIII - 1 SCSp 
31,5 
33,0 
Phantom Co-Invest SCSp 
16,3 
17,4 
Private Debt SMA (I) SLP 
149,7 
154,0 
SGT Capital Co-Invest I SCSp 
15,0 
26,0 
SSOF V Overage Europe, SCSp RAIF 
9,5 
9,6 
StepStone Secondary Opportunities Fund V Eur, SCSp 
23,9 
27,8 
Taaleri SolarWind II SCSp RAIF 
9,1 
10,9 
The Veritas Capital Fund IX-A, SCSp 
0,5 
0,5 
Triton Debt Opportunties Fund III SCSp 
25,0 
29,3 
White Oak Yield Spectrum (Luxemburg) Feeder Fund, 
SCSp 
74,5 
77,4 
Yeti Co-Invest SCSp 
16,2 
21,8 
Ranska 
Antin Infrastructure Partners III FPCI 
34,1 
79,1 
ARDIAN Infrastructure Fund VI S.C.S., SICAV-RAIF 
16,6 
17,6 
Schiper Co-Investment Partners I L.P. 
16,0 
16,0 
Saksa 
KKR Traviata Co-Invest L.P. 
13,0 
22,1 
Target Partners Fund II GmbH & Co. KG i.L. 
5,3 
5,3 
Suomi 
Amanda V East Ky 
1,1 
1,1 
Capman Growth Equity Fund III Ky 
2,8 
2,8 
Certior Credit Opportunities Fund Ky 
10,1 
14,0 
Conor Technology Fund II Ky 
0,6 
0,6 
DevCo Partners III Ky 
9,1 
22,3 
Innovestor Kasvurahasto I Ky 
3,4 
5,5 
Inventure Fund II Ky 
1,1 
2,8 
Inventure Fund III Ky 
6,9 
7,6 
Inventure Fund IV Ky 
3,9 
3,9 
IPR.VC Fund I Ky 
1,5 
1,5 
Juuri Fund II Ky 
8,3 
9,1 
Kasvurahastojen Rahasto Ky 
3,3 
11,0 
Kasvurahastojen Rahasto II Ky 
12,0 
23,6

 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
133 
Muut sijoitukset, osakkeet ja osuudet 
Kirjanpitoarvo, 
milj. € 
Käypä arvo, 
milj. € 
Kasvurahastojen Rahasto III Ky 
14,5 
16,9 
Kasvurahastojen Rahasto IV Ky 
7,2 
7,2 
Lifeline Ventures Fund I Ky 
1,8 
25,8 
LIfeline Ventures Fund III Ky 
5,9 
21,3 
Lifeline Ventures Fund IV Ky 
13,7 
15,1 
Lifeline Ventures Fund V Ky 
6,1 
6,1 
MAKI.VC Fund I Ky 
6,1 
10,8 
MAKI.VC FUND II Ky 
4,8 
6,4 
MAKI.VC FUND III Ky 
1,3 
1,3 
OP Pension Private Equity Funds Ky 
17,9 
17,9 
Power Fund II Ky 
2,4 
2,4 
Sentica Kasvurahasto II Ky 
0,6 
0,6 
Sponsor Fund IV Ky 
2,2 
14,9 
Sponsor Fund V Ky 
14,6 
15,5 
Superhero Venture Fund 2015 Ky 
1,6 
1,6 
Taaleri Aurinkotuuli Ky 
5,1 
10,5 
Vaaka Partners Buyout Fund II Ky 
5,3 
5,3 
Vaaka Partners Buyout Fund III Ky 
23,3 
33,5 
Vaaka Partners Buyout IV Ky 
6,7 
6,7 
Verso Fund II Ky 
0,9 
5,6 
Verso Fund III Ky 
6,2 
6,9 
Yhdistynyt kuningaskunta 
17Capital (New Orleans) Co-Invest LP 
24,1 
25,4 
Access Capital Fund Infrastructure LP 
4,5 
5,8 
Apax Europe VI - A, L.P. 
1,1 
1,1 
Apax Europe VII - B, L.P. 
1,1 
1,1 
Babylon Co-Investment No.2 Limited Partnership 
18,4 
21,6 
Beechbrook UK SME Credit Feeder I L.P. 
1,4 
1,4 
Bridgepoint Credit Opportunities III Fund “A” LP 
9,6 
11,3 
Bridgepoint Europe III C LP 
0,9 
0,9 
Bridgepoint Europe IV B LP 
4,2 
4,2 
Bridgepoint Europe IV E LP 
5,6 
5,6 
Bridgepoint Europe V C LP 
40,5 
46,3 
Bridgepoint Europe VI LP 
100,9 
151,0 
Muut sijoitukset, osakkeet ja osuudet 
Kirjanpitoarvo, 
milj. € 
Käypä arvo, 
milj. € 
Bridgepoint Europe VII A LP 
42,0 
42,0 
CARNOT CO-INVEST L.P. 
7,1 
19,7 
CVC Credit Partners European Mid-Market Solutions 
Feeder Fund (E), L.P. 
2,2 
2,2 
Eighth Cinven Fund (No.1) Limited Partnership 
3,3 
3,3 
EQT VII 
41,3 
41,3 
European Capital Private Debt LP 
3,5 
3,5 
European Mid-Market Secondary Fund I LP 
0,8 
0,8 
European Mid-Market Secondary Fund II LP 
5,0 
5,0 
Hg Genesis 10 A L.P. 
10,2 
12,3 
Hg Saturn 3 A L.P. 
35,3 
41,7 
Hg Secular Co-Invest LP 
12,6 
22,4 
Hg Vardos Co-Invest LP 
12,2 
29,7 
HgCapital 8 E L.P. 
18,3 
81,7 
InfraBridge Global Infrastructure Fund (Non-US) L.P. 
12,8 
18,5 
Kite Co-Investement No.2 Limited Partnership 
7,6 
9,1 
KKR European Fund IV (EEA) L.P. 
52,8 
64,9 
KKR Lending Partners Europe (Euro) Unlevered L.P. 
4,7 
4,7 
KKR Private Credit Opportunities Partners II L.P. 
15,4 
16,1 
Montagu IV Fund 
3,3 
3,3 
Montagu V Fund 
51,6 
65,6 
Montagu V Jade Co-Invest L.P. 
8,5 
26,4 
Partners Group European Mezzanine 2008, L.P. 
6,7 
6,7 
Safe Co-Investment No.2 LP 
24,3 
38,0 
SEP V LP 
12,6 
21,9 
Symbiotic (Investments) LP 
16,9 
24,6 
Van Co-Investment Limited Partnership 
20,5 
32,3 
Verve Co-Investment Limited Partnership 
4,6 
9,9 
Zeus Co Investment Limited Partnership 
19,0 
19,0 
Yhdysvallat 
AP VIII Prime Security Services Holdings, L.P. 
5,2 
5,6 
Apollo Overseas Partners (Delaware) VIII, L.P. 
25,6 
25,6 
Arlington Capital Partners VI, L.P. 
28,7 
34,0 
Atlantic Park Strategic Capital Fund II (Offshore), L.P. 
31,9 
32,6

 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
134 
Muut sijoitukset, osakkeet ja osuudet 
Kirjanpitoarvo, 
milj. € 
Käypä arvo, 
milj. € 
Atlas Venture Fund VI, L.P. 
1,7 
1,9 
Barings Construction Lending Fund LP 
0,5 
0,5 
BCP 8 Emerald UTP Aggregator L.P. 
15,2 
21,6 
Blackstone Capital Partners VII L.P. 
43,2 
59,9 
Blackstone Capital Partners VIII (Lux) SCSp 
64,7 
87,8 
Cortec Group Fund VIII-A, L.P. 
16,7 
16,7 
Cortec LOV Co-Investment Fund VIII-A, L.P. 
13,1 
13,3 
CURL Fund I LP 
25,7 
26,3 
Elliott Alto Co-Investor Aggregator L.P. 
20,0 
40,8 
Escalade Holdings LLC 
30,2 
52,9 
FP Serrano Co-Invest L.P. 
9,1 
9,9 
Genstar Capital Partners X (EU), L.P. 
59,1 
66,0 
Genstar X Opportunities Fund I (EU), L.P. 
6,3 
7,7 
Infrastructure Co-Investment Partners III (I) L.P. 
12,6 
17,8 
ISQ Eleanor Co-Invest Feeder, L.P. 
12,9 
15,9 
KKR Banff Co-Invest L.P. 
23,4 
60,1 
KKR Compass Co-Invest L.P. 
18,7 
21,2 
KKR Icon Co-Investment L.P. 
9,4 
9,6 
KKR Mezzanine Partners I L.P. 
0,7 
0,7 
KKR Quartz Co-Invest L.P. 
18,6 
19,2 
Kohlberg TE Investors X, L.P. 
19,8 
20,8 
KRIV Co-Invest Holdings, L.P. 
10,6 
17,4 
KWOL Co-Invest, LP 
13,7 
14,4 
Lewis & Clark Timberlands, LP 
39,6 
54,2 
Neuberger Berman Granite Private Debt L.P. 
4,9 
4,9 
North America Data Center Holdings LP 
20,6 
35,9 
Pantheon Parma LP 
26,1 
36,1 
PineBridge Structured Capital Partners III (F), L.P. 
7,7 
7,7 
Project Alpine Co-Invest Fund, L.P. 
9,6 
10,3 
Project Metal Co-Invest Fund L.P. 
11,4 
11,4 
Project Mirasol Co-Investment Fund, L.P. 
16,7 
28,9 
Proofpoint Co-Invest Fund, L.P. 
11,1 
21,0 
RCP Secondary Opportunity Fund II, LP 
2,3 
2,3 
Siguler Guff Small Business Credit Opportunities Fund, 
LP 
5,4 
7,1 
Muut sijoitukset, osakkeet ja osuudet 
Kirjanpitoarvo, 
milj. € 
Käypä arvo, 
milj. € 
Siguler Guff Unitranche Opportunities Fund, LP 
2,0 
2,0 
Silver Lake Partners III, L.P. 
2,9 
2,9 
Silver Lake Partners IV, L.P. 
106,9 
257,7 
Silver Lake Partners V, L.P. 
103,1 
160,8 
Silver Lake Partners VI, L.P. 
146,4 
195,4 
Silver Lake Partners VII, L.P. 
11,8 
13,6 
SL SPV-1 Feeder 1, L.P. 
9,5 
12,0 
SL SPV-2, L.P. 
8,5 
21,9 
SLP Blue Co-Invest, L.P. 
14,4 
30,3 
SLP West Holdings Co-Invest Feeder II, L.P. 
28,5 
42,8 
Sound Point Harbor Offshore Fund, LP 
92,6 
111,6 
Stellus Credit Offshore Fund II, LP 
7,0 
7,0 
StepStone VC SPV IV, L.P. 
2,2 
2,2 
The Resolute Fund VI, L.P. 
13,4 
14,4 
Thoma Bravo Fund XIV-A, L.P. 
62,2 
84,2 
Thoma Bravo Fund XV-A, L.P. 
51,3 
64,5 
Thoma Bravo Growth Fund A, L.P. 
37,5 
37,5 
TPG Partners, VII L.P. 
31,0 
31,0 
TPG Partners, VIII L.P. 
78,3 
108,3 
Muut 
7,5 
148,5 
Pääomarahastot yhteensä *) 
9 694,9 
12 684,2 
Emoyhtiö yhteensä 
35 388,1 
46 342,1 
*) Ei sisällä kiinteistörahastoja

 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
135 
Tytäryhtiöiden muut sijoitukset 
Osuus 
osakkeista % 
Kirjanpitoarvo, 
milj. € 
Käypä arvo, 
milj. € 
Finsilva Oyj 
19,77% 
33,3 
33,3 
Muut 
0,0 
0,0 
Tytäryhtiöiden muut sijoitukset yhteensä 
33,3 
33,3 
Konserni yhteensä 
35 421,4 
46 375,4 
Osakkeista ja osuuksista eritelty kirjanpitoarvoltaan yli 500 
000 EUR omistukset. Lainaksi annettuja 
osakkeita ei ole vähennetty. 
Sijoitusten nimien lähteinä on käytetty Patentti- 
ja rekisterihallituksen, Bloombergin sekä rahastojen 
raportoimia tietoja.

 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
 
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
136 
12. Lainasaamiset 31.12. 
Emoyhtiö 
Emoyhtiö 
Konserni 
Konserni 
milj. € 
2024 
2023 
2024 
2023 
Muiden lainasaamisten erittely vakuuden mukaan 
Pankkitakaus 
2,6 
31,8 
2,6 
31,8 
Takausvakuutus 
29,1 
34,7 
29,1 
34,7 
Sijoitussitoumus 
140,7 
110,6 
140,7 
110,6 
Muu vakuus 
167,1 
435,5 
167,1 
435,5 
Vakuudelliset jäljellä oleva hankintameno 
339,5 
612,6 
339,5 
612,6 
Ei vakuudelliset jäljellä oleva hankintameno 
105,9 
130,2 
105,9 
130,2 
Jäljellä oleva hankintameno yhteensä 
445,5 
742,9 
445,5 
742,9 
Eläkelainasaamisten yhteismäärä tase-erittäin 
Kiinnelainasaamiset 
32,5 
44,5 
32,5 
44,5 
Muut lainasaamiset 
35,5 
323,7 
35,5 
323,7 
Jäljellä oleva hankintameno yhteensä 
68,0 
368,2 
68,0 
368,2

 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
 
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
137 
13. Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden muutokset, emoyhtiö 
milj. €
2024
Aineettomat 
oikeudet
Muut 
aineettomat 
hyödykkeet
Koneet 
ja kalusto
Muut 
aineelliset 
hyödykkeet
Yhteensä
Hankintameno 1.1.
12,7
34,5
3,1
1,4
51,7
Edellisenä vuonna loppuun poistetut
-0,3
-2,3
-0,3
-2,9
Hankintameno 31.12.
12,4
32,2
2,8
1,4
48,8
Kertyneet poistot 1.1.
-10,7
-29,0
-2,3
-42,0
Edellisenä vuonna loppuun poistetut
0,3
2,3
0,3
2,9
Tilikauden poistot
-1,2
-3,0
-0,3
-4,5
Kertyneet poistot 31.12.
-11,6
-29,7
-2,3
-43,6
Kirjanpitoarvo 31.12
0,8
2,5
0,5
1,4
5,2
13. Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden muutokset, konserni 
milj. €
2024
Aineettomat 
oikeudet
Muut 
aineettomat 
hyödykkeet
Konserni-
liikearvo
Koneet 
ja kalusto
Muut 
aineelliset 
hyödykkeet
Yhteensä
Hankintameno 1.1.
12,7
34,5
20,6
3,1
1,4
72,2
Edellisenä vuonna loppuun 
poistetut
-0,3
-2,3
-0,3
-2,9
Lisäykset
0,0
0,0
Hankintameno 31.12.
12,4
32,2
20,6
2,8
1,4
69,4
Kertyneet poistot 1.1.
-10,7
-29,0
-9,0
-2,3
-51,0
Edellisenä vuonna loppuun 
poistetut
0,3
2,3
0,3
2,9
Tilikauden poistot
-1,2
-3,0
-2,1
-0,3
-6,6
Kertyneet poistot 31.12.
-11,6
-29,7
-11,2
-2,3
-54,8
Kirjanpitoarvo 31.12
0,8
2,5
9,4
0,5
1,4
14,6

 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
 
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
138 
14. Muut saamiset 31.12. 
Emoyhtiö 
Emoyhtiö 
Konserni 
Konserni 
milj. € 
2024 
2023 
2024 
2023 
Muut saamiset 
Sijoituksiin liittyvät saamiset 
1 446,7 
2 202,4 
1 446,8 
2 202,5 
Etukäteen maksetut korvaukset 
699,6 
684,1 
699,6 
684,1 
Verosaaminen 
17,6 
20,4 
17,7 
20,4 
Saman konsernin yrityksiltä 
15,4 
1,4 
Muut saamiset 
0,2 
0,4 
0,9 
1,6 
2 179,6 
2 908,8 
2 165,0 
2 908,7 
15. Muut siirtosaamiset 31.12. 
Emoyhtiö 
Emoyhtiö 
Konserni 
Konserni 
milj. € 
2024 
2023 
2024 
2023 
Muut siirtosaamiset 
Sijoituksiin liittyvät 
59,3 
60,9 
60,7 
61,1 
Saatava vastuunjaosta 
18,5 
15,2 
18,5 
15,2 
Muut siirtosaamiset 
5,1 
4,4 
7,7 
7,8 
82,9 
80,4 
86,8 
84,1 
16. Oma pääoma 31.12. 
Emoyhtiö 
Emoyhtiö 
Konserni 
Konserni 
milj. € 
2024 
2023 
2024 
2023 
Oma pääoma 
Pohjarahasto 
28,1 
28,1 
28,1 
28,1 
28,1 
28,1 
28,1 
28,1 
Muut rahastot 
Yhtiöjärjestyksen mukaiset rahastot 
1.1. Varmuusrahasto 
185,0 
172,7 
185,0 
172,7 
Siirto käyttämättömistä lahjoitusvaroista 
0,0 
0,0 
0,0 
0,0 
Siirto edellisen tilikauden ylijäämästä 
10,6 
12,3 
10,6 
12,3 
31.12. Varmuusrahasto 
195,6 
185,0 
195,6 
185,0 
Muut rahastot 
0,6 
0,6 
196,2 
185,6 
Edellisten tilikausien voitto (tappio) 
1.1. Edellisten tilikausien voitto (tappio) 
10,7 
12,3 
-52,9 
-128,5 
Siirto lahjoitusvaroihin 
-0,1 
-0,1 
-0,1 
-0,1 
Siirto yhtiöjärjestyksen mukaisiin rahastoihin 
-10,6 
-12,3 
-10,6 
-12,3 
31.12. Edellisten tilikausien voitto (tappio) 
-63,5 
-140,8 
Tilikauden voitto (tappio) 
10,6 
10,7 
30,3 
88,0 
234,4 
223,8 
191,1 
160,8 
Oman pääoman jakautuminen ehdotetun 
voitonjaon jälkeen: 
Vakuutuksenottajien osuus 
234,4 
223,8 
191,1 
160,8 
Voitonjakokelpoiset varat: 
Tilikauden voitto 
10,6 
+ Muut rahastot 
Yhtiöjärjestyksen mukaiset rahastot 
195,6 
+ Edellisten tilikausien voitto 
Voitonjakokelpoiset varat yhteensä 
206,3

 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
 
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
139 
17. Vakuutustekninen vastuuvelka 31.12. 
Emoyhtiö 
Emoyhtiö 
Konserni 
Konserni 
milj. € 
2024 
2023 
2024 
2023 
Vakuutusmaksuvastuu 
Vastaiset eläkkeet 
24 133,0 
23 594,0 
24 133,0 
23 594,0 
Osittamaton lisävakuutusvastuu 
96,3 
1 157,1 
96,3 
1 157,1 
Ositettu lisävakuutusvastuu 
140,3 
123,5 
140,3 
123,5 
Osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu 
1 395,0 
-18,7 
1 395,0 
-18,7 
Vakuutusmaksuvastuu yhteensä 
25 764,6 
24 855,9 
25 764,6 
24 855,9 
Korvausvastuu 
Alkaneet eläkkeet ¹
⁾
24 877,9 
24 410,6 
24 877,9 
24 410,6 
Korvausvastuu yhteensä 
24 877,9 
24 410,6 
24 877,9 
24 410,6 
Vakuutustekninen vastuuvelka yhteensä 
50 642,5 
49 266,6 
50 642,5 
49 266,6 
1) Vuoden 2023 LEL-kuolevuusperustemuutokseen liittyvä 
kustannustenjakoerä 151 milj. €, joka sisältyi 
korvausvastuuseen hetkellä 31.12.2023, ei sisälly vastuuvelan 
muutokseen tuloslaskelmalla. Tilikaudella 
2024 tämä kustannustenjakoerä maksettiin kustannustenjakoon yhteisesti 
kustannettavien TyEL-MEL-
vanhuuseläkkeiden katteeksi. Erä ei sisälly vuonna 2024 maksettuihin 
korvauksiin. 
18. Muut velat 31.12.
Emoyhtiö 
Emoyhtiö 
Konserni 
Konserni 
milj. € 
2024 
2023 
2024 
2023 
Muut velat 
Sijoituksiin liittyvät velat 
4 126,1 
3 037,0 
4 576,7 
3 493,9 
Ennakonpidätysvelka 
303,5 
290,4 
303,5 
290,4 
Saman konsernin yrityksille 
89,9 
89,4 
Omistusyhteysyrityksille 
0,5 
0,7 
0,5 
0,7 
Muut velat 
8,1 
9,8 
18,8 
20,2 
4 528,1 
3 427,4 
4 899,6 
3 805,3 
Velat, jotka erääntyvät viiden vuoden tai sitä 
pidemmän ajan kuluttua 
Rahoituslaitoslainat 
0,0 
19. Siirtovelat 31.12. 
Emoyhtiö 
Emoyhtiö 
Konserni 
Konserni 
milj. € 
2024 
2023 
2024 
2023 
Siirtovelat 
Sijoituksiin liittyvät 
377,9 
174,5 
379,2 
177,3 
Velka vastuunjakoon 
1,5 
1,3 
1,5 
1,3 
Muut siirtovelat 
17,4 
21,0 
19,0 
23,0 
396,8 
196,9 
399,7 
201,6

 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
 
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
140 
20. Vakuudet ja vastuusitoumukset 31.12. 
Emoyhtiö 
Konserni 
milj. € 
2024 
2024 
Taseeseen sisältymättömät vastuusitoumukset ja vastuut 
Sijoitussitoumukset 
Pääomarahastot 
6 234,3 
6 234,3 
Muut sijoitussitoumukset 
335,4 
335,4 
Rahoitusvakuuslain mukaisessa siirrossa vastaanotetut 
vakuudet 
Takaisinmyyntisopimusten vakuudet, käypä arvo 
105,1 
105,1 
Ilmarisella on velvollisuus palauttaa vastaanotetut vakuudet 
Johdannaiskaupan vakuudeksi saadut arvopaperit 
Vakuusarvo 
91,9 
91,9 
Ei-suojaavat johdannaissopimukset 
Korkojohdannaiset 
Futuuri- ja termiinisopimukset, avoimet 
STM-johdannaiset 
Kohde-etuus 
1 018,8 
1 018,8 
Päivittäisten suoritusten kumulatiivinen rahamäärä 
-11,4 
-11,4 
Optiosopimukset, avoimet 
Ostetut 
Kohde-etuus 
45 023,3 
45 023,3 
Käypä arvo 
481,2 
481,2 
Asetetut 
Kohde-etuus 
-54 326,0 
-54 326,0 
Käypä arvo 
-352,4 
-352,4 
Koron- ja luottoriskinvaihtosopimukset, avoimet 
Kohde-etuus ¹
⁾
2 429,6 
2 429,6 
Käypä arvo 
35,0 
35,0 
STM-johdannaiset 
Kohde-etuus 
10 093,2 
10 093,2 
Päivittäisten suoritusten kumulatiivinen rahamäärä 
-147,5 
-147,5 
Emoyhtiö 
Konserni 
milj. € 
2024 
2024 
Taseeseen sisältymättömät vastuusitoumukset ja vastuut 
Ei-suojaavat johdannaissopimukset 
Korkojohdannaiset 
Tuotonvaihtosopimukset, avoimet 
Kohde-etuus 
-141,5 
-141,5 
Käypä arvo 
2,9 
2,9 
Valuuttajohdannaiset 
Termiinisopimukset, avoimet 
Kohde-etuus 
26 781,8 
26 781,8 
Käypä arvo 
-165,9 
-165,9 
Termiinisopimukset, suljetut 
Käypä arvo 
-83,9 
-83,9 
Optiosopimukset, avoimet 
Ostetut 
Kohde-etuus 
8 086,5 
8 086,5 
Käypä arvo 
129,0 
129,0 
Asetetut 
Kohde-etuus 
-5 331,8 
-5 331,8 
Käypä arvo 
-70,0 
-70,0 
Osakejohdannaiset 
Futuuri- ja termiinisopimukset, avoimet 
STM-johdannaiset 
Kohde-etuus 
1 122,2 
1 122,2 
Päivittäisten suoritusten kumulatiivinen rahamäärä 
-4,4 
-4,4 
Optiosopimukset, avoimet 
Ostetut 
Kohde-etuus 
944,0 
944,0 
Käypä arvo 
53,1 
53,1 
Asetetut 
Kohde-etuus 
-321,3 
-321,3 
Käypä arvo 
-17,8 
-17,8

 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
141 
20. Vakuudet ja vastuusitoumukset 31.12. 
Emoyhtiö 
Konserni 
milj. € 
2024 
2024 
Taseeseen sisältymättömät vastuusitoumukset ja vastuut 
Ei-suojaavat johdannaissopimukset 
Osakejohdannaiset 
Tuotonvaihtosopimukset, avoimet 
Kohde-etuus 
3,7 
3,7 
Käypä arvo 
3,7 
3,7 
Muut johdannaissopimukset 
Futuuri- ja termiinisopimukset, avoimet 
Kohde-etuus 
-0,8 
-0,8 
Käypä arvo 
1,9 
1,9 
Optiosopimukset, avoimet 
Ostetut 
Kohde-etuus 
4,8 
4,8 
Käypä arvo 
88,1 
88,1 
Asetetut 
Kohde-etuus 
-8,4 
-8,4 
Käypä arvo 
-41,6 
-41,6 
Tuotonvaihtosopimukset, avoimet 
Kohde-etuus 
0,0 
0,0 
Käypä arvo 
0,0 
0,0 
STM-johdannaiset 
Kohde-etuus 
99,0 
99,0 
Päivittäisten suoritusten kumulatiivinen rahamäärä 
-0,6 
-0,6 
1) Kohde-etuus koostuu bilateraalisten korkoswapien ja credit 
default swapien kohde-etuuksista, 
joilla ei ole päivittäisiä nettoarvonmuutostilityksiä. 
Suljettujen ja erääntyneiden johdannaisten tulos on kirjattu 
täysimääräisesti tulosvaikutteisesti. 
Arvostusperiaatteet 
Pörssijohdannaiset arvostetaan käyttäen pörssissä noteerattua 
hintaa. Kahdenväliset OTC-johdan-
naiset arvostetaan vastapuolen arvostuksen perusteella, 
mikäli markkinaolosuhteet eivät estä 
kyseisten johdannaistransaktioiden arvostamista markkina-arvoon. 
Kahdenvälinen OTC -johdannaistransaktio arvostetaan teoreettiseen 
mallihintaan, mikäli markkinao-
losuhteet estävät kyseisen transaktion arvostamisen markkina 
-arvoon. EMIR -asetuksessa ja siihen 
liittyvissä teknisissä standardeissa on määritelty tarkemmin milloin 
markkinaolosuhteet estävät ar-
vostamisen markkina-arvoon. Keskusvastapuoliselvitettävät 
OTC -johdannaiset arvostetaan 
keskusvastapuolelta saatuun arvoon. 
Claw back-velvoitteen alaiset pääomasijoitusrahastotuotot kirjataan 
rahaston toimikauden aikana ra-
hastoyhtiön ilmoituksen mukaisina, koska mahdolliset vastuut voidaan 
kattaa rahaston varoilla tai 
kutsumattomilla sijoitussitoumuksilla. Purkutilanteessa 
olevan rahaston tuottoja kirjattaessa 
seurataan mahdollisten vastuiden todennäköistä määrää varovaisuuden 
periaatetta noudattaen. 
Emoyhtiö 
Konserni 
milj. € 
2024 
2024 
Omasta puolesta annetut vakuudet 
Vuokranmaksun vakuudeksi annetut kiinnitykset 
0,3 
3,4 
Omien lainojen vakuudeksi annetut kiinnitykset 
Lainojen määrä 
167,4 
Annetut kiinnitykset 
233,6 
Johdannaiskaupan vakuudeksi annetut pantit, kirja-arvo 
Arvopaperit 
497,7 
497,7 
Käteinen 
242,1 
242,1 
Rahoitusvakuuslain mukaisessa siirrossa annetut 
pantit 
Takaisinostosopimusten pantit, käypä arvo 
780,3 
780,3 
Sisältyy tase-erään muut sijoitukset 
Rahoitusvakuuslain mukaisessa siirrossa vakuudeksi annetut 
käteisvakuudet 242,1 miljoonaa euroa 
sisältyvät tase-erään muut saamiset. 
Rahoitusvakuuslain mukaisessa siirrossa vakuudeksi saadut 
käteispantit 273,5 miljoonaa euroa 
sisältyvät tase-erään muut velat.

 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
142 
20. Vakuudet ja vastuusitoumukset 31.12. 
Emoyhtiö 
Konserni 
milj. € 
2024 
2024 
Yhteisyrityksen puolesta annetut vakuudet 
Pankkilainan vakuudeksi kiinnitetyt panttikirjat 
3 289,0 
Muut vastuusitoumukset 
Ilmarisen arvonlisäveroryhmään kuuluvat yhtiön lisäksi Ilmarisen 
omistamat 
kiinteistöyhtiöt. Ryhmän jäsenet ovat yhteisvastuullisesti 
vastuussa ryhmän 
tilitettävästä arvonlisäverosta. 
0,9 
0,9 
Kiinteistösijoitusten arvonlisäverovähennysten tarkistusvastuu 
10,9 
46,1 
Vuokravastuut (ml. leasingvastuut) 
Seuraavana vuonna erääntyvät 
1,0 
1,0 
Myöhempinä vuosina erääntyvät 
1,0 
1,0 
Muut 
1,3

 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
 
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
143 
21. Emoyhtiön lähipiiri 31.12. 
Ilmarisen lähipiiriin kuuluu henkilö, joka on Ilmarisen hallintoneuvoston 
tai hallituksen jäsen, toimi-
tusjohtaja, johtoryhmän jäsen, päävastuullinen tilintarkastaja ja 
näiden puolisot ja edunvalvottavat 
sekä edellä lueteltujen henkilöiden määräysvaltayhteisöt. Tilinpäätöksessä 
Ilmarisen lähipiiriin luetaan 
lisäksi Ilmarisen tytäryhtiöt ja osakkuusyhtiöt. 
Lähipiirilainat tytär- ja osakkuusyhtiöille on esitetty liitetiedolla 
6 ja 14. Lähipiirille myönnettyjen laino-
jen laina-ajat ovat pääsääntöisesti 1–30 vuotta ja ne ovat sekä 
laina-aikana lyhennettäviä että laina-
ajan lopussa maksettavia kertalyhenteisiä lainoja. Korkoperusteena 
käytetään pääsääntöisesti mark-
kinakorkoa. 
Siirtosaamisiin sisältyy korkosaamisia osakkuusyrityksiltä 
5,6 miljoonaa euroa. 
Yhtiöllä ei ole lähipiiriliiketoimia jotka olisi tehty muita kuin 
tavanomaisia kaupallisia ehtoja noudattaen. 
22. Vakavaraisuuspääoma 31.12. 
Emoyhtiö 
Emoyhtiö 
milj. € 
2024 
2023 
Oma pääoma ehdotetun voitonjaon vähentämisen jälkeen 
234,3 
223,7 
Tilinpäätössiirtojen kertymä 
8,6 
6,2 
Omaisuuden käypien arvojen ja taseen kirjanpitoarvojen välinen 
arvostusero 
13 573,5 
10 861,7 
Osittamaton lisävakuutusvastuu ¹
⁾
85,4 
1 146,3 
Aineettomat hyödykkeet 
-3,3 
-7,5 
Muut erät 
-3,9 
-3,9 
13 894,6 
12 226,5 
TVYL 17 § vähimmäispääomavaatimus 
3 101,3 
2 495,8 
1) Vähennettynä kumulatiivisella TyEL-hoitokustannusylijäämällä 10,8 
(10,8) milj. €.

 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
 
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
144 
23. Konsernitilinpäätökseen yhdistellyt tytäryritykset 
ja osakkuusyritykset 31.12.2024 
Ilmarisen tytäryritykset 
Kotipaikka 
Omistusosuus, % 
Antilooppi kortteli Oy 
Helsinki 
100,00 
Asunto Oy Espoon Anna Sahlsténin katu 8 
Espoo 
100,00 
Asunto Oy Espoon Itsehallintotie 1 
Espoo 
100,00 
Asunto Oy Espoon Kefeus 
Espoo 
100,00 
Asunto Oy Espoon Markkinakatu 2 
Espoo 
100,00 
Asunto Oy Espoon Merivalkama 18 
Espoo 
100,00 
Asunto Oy Espoon Neulaspolku 1 
Espoo 
100,00 
Asunto Oy Espoon Postipuuntalo 
Espoo 
100,00 
Asunto Oy Espoon Puntaritie 2 
Espoo 
100,00 
Asunto Oy Espoon Puntaritie 5 
Espoo 
100,00 
Asunto Oy Espoon Puolikuu 2 D 
Espoo 
100,00 
Asunto Oy Espoon Runoratsunkatu 1 
Espoo 
100,00 
Asunto Oy Espoon Runoratsunkatu 17 
Espoo 
100,00 
Asunto Oy Espoon Suurpellon Puistokatu 12C 
Espoo 
100,00 
Asunto Oy Helsingin Eerikinkatu 41 
Helsinki 
100,00 
Asunto Oy Helsingin Gyldenintie 5 - 7 
Helsinki 
100,00 
Asunto Oy Helsingin Hanuripolku 4-6 
Helsinki 
100,00 
Asunto Oy Helsingin Hellemäenpolku 10 
Helsinki 
100,00 
Asunto Oy Helsingin Hietasaarenkuja 3 
Helsinki 
100,00 
Asunto Oy Helsingin Hiomotie 42 
Helsinki 
100,00 
Asunto Oy Helsingin Hiomotie 44 
Helsinki 
100,00 
Asunto Oy Helsingin Hiomotie 46 
Helsinki 
100,00 
Asunto Oy Helsingin Hiomotie 48 
Helsinki 
100,00 
Asunto Oy Helsingin Hitsaajankatu 15 
Helsinki 
100,00 
Asunto Oy Helsingin Kallvikintie 91 
Helsinki 
100,00 
Asunto Oy Helsingin Kallvikintie 93 
Helsinki 
100,00 
Asunto Oy Helsingin Kap Hornin katu 8 
Helsinki 
100,00 
Asunto Oy Helsingin Kiviparintie 2 
Helsinki 
100,00 
Asunto Oy Helsingin Laivalahdenportti 3 
Helsinki 
93,92 
Asunto Oy Helsingin Leikosaarentie 26 
Helsinki 
100,00 
Asunto Oy Helsingin Länsisatamankatu 2 
Helsinki 
100,00 
Asunto Oy Helsingin Merikaapeli 
Helsinki 
100,00 
Asunto Oy Helsingin Metsäläntie 12a 
Helsinki 
100,00 
Asunto Oy Helsingin Mustalahdentie 15 
Helsinki 
100,00 
Asunto Oy Helsingin Neitsytsaarentie 2 
Helsinki 
100,00 
Ilmarisen tytäryritykset 
Kotipaikka 
Omistusosuus, % 
Asunto Oy Helsingin Neitsytsaarentie 6 
Helsinki 
100,00 
Asunto Oy Helsingin Näyttelijäntie 13 
Helsinki 
100,00 
Asunto Oy Helsingin Palikkapolku 1 
Helsinki 
100,00 
Asunto Oy Helsingin Punanotkonkatu 2 
Helsinki 
100,00 
Asunto Oy Helsingin Rullakkokatu 1 
Helsinki 
100,00 
Asunto Oy Helsingin Tulvaniitynpolku 3 
Helsinki 
100,00 
Asunto Oy Helsingin Ulappasaarentie 4 
Helsinki 
100,00 
Asunto Oy Helsingin Vanha Viertotie 9 
Helsinki 
100,00 
Asunto Oy Helsingin Välimerenkatu 10 
Helsinki 
100,00 
Asunto Oy Keravan Aleksis Kiven tie 3 
Kerava 
100,00 
Asunto Oy Keravan Santaniitynkatu 11 
Kerava 
100,00 
Asunto Oy Keravan Santaniitynkatu 23 
Kerava 
100,00 
Asunto Oy Keravan Santaniitynkatu 25 
Kerava 
100,00 
Asunto Oy Keravan Torikatu 2 
Kerava 
100,00 
Asunto Oy Tampereen Kalevan puistotie 14 
Tampere 
100,00 
Asunto Oy Tampereen Osuuskunnankatu 1 B 
Tampere 
100,00 
Asunto Oy Vantaan Korsontie 9 
Vantaa 
100,00 
Asunto Oy Vantaan Kranssi 
Vantaa 
100,00 
Asunto Oy Vantaan Neilikkatie 8 
Vantaa 
100,00 
Asunto Oy Vantaan Osmankäämintie 7 
Vantaa 
100,00 
Asunto Oy Vantaan Paakari 
Vantaa 
100,00 
Asunto Oy Vantaan Pakkalanrinne 2 
Vantaa 
100,00 
Asunto Oy Vantaan Tulikivi 
Vantaa 
100,00 
Asunto Oy Vantaan Tädyketie 4 
Vantaa 
100,00 
Asunto Oy Vantaan Ukonkivi 
Vantaa 
100,00 
Asunto Oy Vantaan Vuolukivi 
Vantaa 
100,00 
Asunto Oy Vantaan Zirkoni 
Vantaa 
100,00 
Elielin Pysäköinti Oy 
Helsinki 
100,00 
Espagalleria Oy 
Helsinki 
100,00 
Kiinteistö Oy Aleksanterinkatu 13 
Helsinki 
100,00 
Kiinteistö Oy Aleksinparkki 
Kerava 
100,00 
Kiinteistö Oy Annalankankaantie 20 
Oulu 
100,00 
Kiinteistö Oy Espoon Anna Sahlsténin katu 5 
Espoo 
100,00 
Kiinteistö Oy Espoon Keilarannantorni 
Helsinki 
100,00 
Kiinteistö Oy Espoon Keilaranta 11 
Espoo 
100,00

 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
145 
23. Konsernitilinpäätökseen yhdistellyt tytäryritykset 
ja osakkuusyritykset 31.12.2024 
Ilmarisen tytäryritykset 
Kotipaikka 
Omistusosuus, % 
Kiinteistö Oy Espoon Keilaranta 19 
Helsinki 
100,00 
Kiinteistö Oy Espoon Kutojankulma 2 
Helsinki 
100,00 
Kiinteistö Oy Espoon Kutojantie 4 
Helsinki 
100,00 
Kiinteistö Oy Hakkilan Lokki 
Vantaa 
100,00 
Kiinteistö Oy Helsingin Aleksanterinkatu 17 
Helsinki 
100,00 
Kiinteistö Oy Helsingin Armfeltintie 8 
Helsinki 
100,00 
Kiinteistö Oy Helsingin Bulevardi 26 
Helsinki 
100,00 
Kiinteistö Oy Helsingin Lepakko 
Helsinki 
100,00 
Kiinteistö Oy Helsingin Merkurius 
Helsinki 
100,00 
Kiinteistö Oy Helsingin Mikonkatu 9 
Helsinki 
100,00 
Kiinteistö Oy Helsingin Pääpostitalo 
Helsinki 
100,00 
Kiinteistö Oy Helsingin Satamakaari 24 
Helsinki 
100,00 
Kiinteistö Oy Helsingin Tenholantie 12 
Helsinki 
100,00 
Kiinteistö Oy Helsingin Väinämöisenlinna 
Helsinki 
100,00 
Kiinteistö Oy Hyrylän Keskiholvi 
Tuusula 
50,26 
Kiinteistö Oy Ilmarisen Talo 126 
Helsinki 
100,00 
Kiinteistö Oy Ilmarisen Talo 127 
Helsinki 
100,00 
Kiinteistö Oy Ilmarisen Talo 128 
Helsinki 
100,00 
Kiinteistö Oy Julininkulma 
Turku 
79,12 
Kiinteistö Oy Jyväskylän Kauppakatu 39 
Helsinki 
100,00 
Kiinteistö Oy Keravan Isoahjo 
Helsinki 
100,00 
Kiinteistö Oy Kolarin Lomarova III 
Helsinki 
100,00 
Kiinteistö Oy Koneharjun Kangas 
Lahti 
100,00 
Kiinteistö Oy Kutomotie 16 
Helsinki 
100,00 
Kiinteistö Oy Kutomotie 18 
Helsinki 
100,00 
Kiinteistö Oy Lahden Mukkulankatu 23 
Lahti 
100,00 
Kiinteistö Oy Lielahden Kauppapuisto 1 
Helsinki 
100,00 
Kiinteistö Oy Lielahden Kauppapuisto 2 
Helsinki 
100,00 
Kiinteistö Oy Liikekeskus Aleksintori 
Kerava 
100,00 
Kiinteistö Oy Myllykulma 
Lappeenranta 
100,00 
Kiinteistö Oy Olarin Tempo Espoo 
Espoo 
100,00 
Kiinteistö Oy Oulun Pekurinkulma 
Helsinki 
100,00 
Kiinteistö Oy Oulun Soramäentie 1 
Oulu 
100,00 
Kiinteistö Oy Pasilan Beta 
Helsinki 
100,00 
Kiinteistö Oy Pasilan Eta 
Helsinki 
100,00 
Ilmarisen tytäryritykset 
Kotipaikka 
Omistusosuus, % 
Kiinteistö Oy Pasilan Ratapiha 
Helsinki 
100,00 
Kiinteistö Oy Pasilan Theta 
Helsinki 
100,00 
Kiinteistö Oy Pitäjänmäen Helmi 
Helsinki 
100,00 
Kiinteistö Oy Rock Vallila 
Helsinki 
100,00 
Kiinteistö Oy Salomonkatu 7-9 
Helsinki 
81,87 
Kiinteistö Oy Tampereen Portti 
Helsinki 
100,00 
Kiinteistö Oy Tampereen Sellukatu 30 
Tampere 
100,00 
Kiinteistö Oy Tampereen Turvesuonkatu 10 
Helsinki 
100,00 
Kiinteistö Oy Turun Artturinkatu 2 
Helsinki 
100,00 
Kiinteistö Oy Tuusulan Huurrekuja 2 
Helsinki 
100,00 
Kiinteistö Oy Tuusulan Högberginhaara 12 
Helsinki 
100,00 
Kiinteistö Oy Vantaan Ainontie 1 
Helsinki 
100,00 
Kiinteistö Oy Vantaan Ainontie 5 
Helsinki 
100,00 
Kiinteistö Oy Vantaan Osmankäämi 
Vantaa 
100,00 
Kiinteistö Oy Vantaan Pakkalantie 27 
Helsinki 
100,00 
Kiinteistö Oy Vantaan Rälssitie 9 
Helsinki 
100,00 
Kiinteistö Oy Vantaan Tikkurilantie 140 
Helsinki 
100,00 
Kiinteistö Oy Vantaan Valimotien Kiinteistöt 
Vantaa 
100,00 
Kiinteistö Oy Vega 
Helsinki 
100,00 
Kämp Galleria Oy 
Helsinki 
100,00 
Kämp-Kiinteistöt Oy 
Helsinki 
100,00 
Metsämassi Oy 
Helsinki 
100,00 
METSÄRAHASTO II KY 
Helsinki 
100,00 
Oy F.W. Grönqvist Ab 
Helsinki 
89,11 
Pommisuoja Oy 
Helsinki 
100,00 
Sokerilinnan Tontit Oy 
Espoo 
100,00 
World Trade Center Helsinki Oy 
Helsinki 
100,00

 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
146 
23. Konsernitilinpäätökseen yhdistellyt tytäryritykset 
ja osakkuusyritykset 31.12.2024 
Ilmarisen tytäryritykset 
Kotipaikka 
Konsernista poistuneet 
Kiinteistö Oy Espoon Trillakatu 5 
Helsinki 
Kiinteistö Oy Iso-Ylläksentie 42 
Helsinki 
Kiinteistö Oy Kutomotie 9 
Helsinki 
Kiinteistö Oy Oulun Kauppurienkatu 9 
Helsinki 
Kiinteistö Oy Tilkan Parkki 
Helsinki 
Kiinteistö Oy Vantaan Pakkalanrinne 4 
Helsinki 
 
Ilmarisen konserniin yhdistellyt osakkuusyritykset 
Kotipaikka 
Omistusosuus, % 
Antilooppi konserni 
Helsinki 
50,00 
Arek Oy 
Helsinki 
24,26 
BOC Frankfurt Management S.a.r.l. 
Munsbach 
49,00 
Central Post I BV 
Amsterdam 
50,00 
Cloud Office Holding BV 
Amsterdam 
49,00 
Forest Company Limited/The 
St. Peter Port 
28,16 
HL Covent Garden 
Bryssel 
95,02 
(1 
ILMA Sarl 
Senningerberg 
49,50 
Keilaniemen kiinteistökehitys konserni 
Helsinki 
33,33 
Kiinteistö Oy Kauppakeskus Sello 
Espoo 
25,50 
Mercada Oy 
Helsinki 
33,33 
Navidom Oy 
Espoo 
25,00 
New York Life Office Holdings LLC 
Delaware 
49,00 
PH Buildings 
Amsterdam 
99,99 
(2 
REDI konserni 
Helsinki 
49,90 
SNI EURO Partnership I ja II 
Senningerberg 
49,90 
SSC Ahti Oy 
Helsinki 
50,00 
SSC Esko Oy 
Helsinki 
50,00 
SSC Kiisla Oy 
Helsinki 
50,00 
SSC Lunni Oy 
Helsinki 
50,00 
SSC Suula Oy 
Helsinki 
50,00 
SSC Uikku Oy 
Helsinki 
50,00 
SSC Ukko Oy 
Helsinki 
50,00 
Taivas Tysons Corner Inc 
Delaware 
50,00 
(3 
Tamina Homes, Inc. 
Delaware 
99,98 
(4 
Tornator Oyj 
Imatra 
23,13 
Tripla konserni 
Helsinki 
38,75 
Wiggum Sarl 
Munsbach 
49,00 
1) Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen ääniosuus 
on 47,6 %. 
2) Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen ääniosuus 
on 50 %. 
3) Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen omistusosuus 
oikeuttaa 100 prosenttiin yhtiön tuloksesta, joten 
konserniin on yhdistelty 100 %. 
4) Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen ääniosuus 
on 40 %.

 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
 
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
147 
24. Tiivistelmä tunnusluvuista 
2024 
2023 
2022 
2021 
2020 
Vakuutusmaksutulo, milj. € 
6 956,2 
6 822,1 
6 558,0 
5 922,0 
5 220,5 
Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. € ¹
⁾
7 636,0 
7 172,7 
6 606,0 
6 309,1 
6 115,5 
Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin, milj. € 
5 043,9 
3 271,7 
-4 009,4 
8 086,0 
3 528,5 
Sijoitustoiminnan nettotuotto sitoutuneelle pääomalle, 
% 
8,6 
5,8 
-6,6 
15,3 
7,1 
Liikevaihto, milj. € 
9 319,3 
11 393,3 
5 943,4 
8 889,9 
7 513,5 
Kokonaisliikekulut, milj. € 
143,5 
145,6 
150,8 
175,6 
158,3 
Kokonaisliikekulut, % liikevaihdosta 
1,5 
1,3 
2,5 
2,0 
2,1 
Hoitokustannustulolla katetut liikekulut, % TyEL-palkka- 
ja YEL-työtulosummasta 
0,3 
0,3 
0,4 
0,5 
0,5 
Kokonaistulos, milj. € 
1 804,3 
579,0 
-4 592,2 
4 179,4 
1 768,6 
Vastuuvelka, milj. € 
50 642,5 
49 266,6 
45 197,8 
46 003,8 
43 538,8 
Vakavaraisuuspääoma, milj. € ²
⁾
13 894,6 
12 226,5 
11 777,3 
16 539,1 
12 542,3 
 
suhteessa vakavaraisuusrajaan 
1,49 
1,63 
1,68 
1,89 
1,79 
Eläkevarat, milj. € ³
⁾
64 409,5 
60 306,8 
57 505,1 
61 656,0 
54 014,2 
 
% vastuuvelasta ³
⁾
127,5 
125,4 
125,8 
136,7 
130,2 
Siirto asiakashyvityksiin, % TyEL-palkkasummasta ⁴
⁾
0,53 
0,47 
0,70 
0,92 
0,26 
TyEL-palkkasumma, milj. € 
26 537,2 
26 050,4 
24 924,2 
22 874,4 
21 505,3 
YEL-työtulosumma, milj. € 
1 816,5 
1 740,5 
1 705,5 
1 677,4 
1 676,3 
TyEL-vakuutuksia ⁵
⁾
51 346 
57 041 
61 084 
64 436 
69 386 
TyEL-vakuutettuja 
595 659 
602 069 
611 380 
591 197 
555 029 
YEL-vakuutuksia 
70 455 
73 283 
75 240 
76 781 
76 147 
Eläkkeensaajia 
454 556 
455 058 
458 512 
455 775 
458 401 
1) 
Tuloslaskelman maksetut korvaukset ilman korvaustoiminnan 
ja työkyvyttömyysriskin hallinnasta ai-
heutuneita kuluja 
2) 
Laskettuna kunakin ajankohtana voimassa olleiden säädösten 
mukaisesti (vastaava periaate koskee 
myös muita vakavaraisuustunnuslukuja) 
3) 
STM asetuksen (614/2008) 11 §:n 10 kohdan mukainen vastuuvelka 
+ vakavaraisuuspääoma 
4) 
Ilmoitetaan kahden desimaalin tarkkuudella 
5) 
Vakuutussopimuksen tehneiden työnantajien vakuutukset 
25. Tulosanalyysi 
milj. € 
2024 
2023 
2022 
2021 
2020 
Tuloksen synty 
Vakuutusliikkeen tulos ¹
⁾
5,6 
37,9 
132,5 
44,2 
-3,2 
Sijoitustoiminnan tulos käyvin arvoin 
1 796,6 
527,4 
-4 800,9 
4 104,3 
1 725,6 
+ Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin ²
⁾
5 043,9 
3 271,7 
-4 009,4 
8 086,0 
3 528,5 
- 
Vastuuvelan tuottovaatimus 
-3 247,4 
-2 744,4 
-791,6 
-3 981,6 
-1 803,0 
Hoitokustannustulos ³
⁾
-0,6 
10,6 
58,1 
41,9 
43,2 
Muu tulos 
2,7 
3,1 
18,2 
-11,0 
3,0 
Kokonaistulos 
1 804,3 
579,0 
-4 592,2 
4 179,4 
1 768,6 
Tuloksen käyttö 
Vakavaraisuuden muutokseen 
1 663,9 
455,5 
-4 767,4 
3 970,0 
1 713,2 
Osittamattoman lisävakuutusvastuun muutokseen 
-1 060,8 
1 715,8 
-1 417,0 
-1 183,1 
436,2 
Arvostuserojen muutokseen 
2 711,8 
-1 271,9 
-3 366,1 
5 146,0 
1 269,5 
Tilinpäätössiirtojen kertymän muutokseen 
2,3 
1,0 
3,3 
-2,9 
-0,5 
Tilikauden voittoon 
10,6 
10,7 
12,3 
10,0 
8,0 
Siirtoon asiakashyvityksiin 
140,3 
123,5 
175,2 
209,4 
55,4 
Yhteensä 
1 804,3 
579,0 
-4 592,2 
4 179,4 
1 768,6 
1) Vakuutusliikkeen tulos raportoidaan liitetiedolla 31 
2) Sijoitustoiminnan tulos käyvin arvoin raportoidaan liitetiedolla 
28 
3) Hoitokustannustulos raportoidaan liitetiedolla 29

 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
 
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
148 
26. Vakavaraisuus 
2024 
2023 
2022 
2021 
2020 
Vakavaraisuusraja, milj. € 
9 304 
7 487 
6 990 
8 728 
7 016 
Vakavaraisuuspääoman enimmäismäärä, milj. € 
27 911 
22 462 
20 970 
26 184 
21 048 
Vakavaraisuuspääoma, milj. € 
13 895 
12 226 
11 777 
16 539 
12 542 
Vakavaraisuusaste, % ¹
⁾
127,5 
125,4 
125,8 
136,7 
130,2 
Vakavaraisuusasema ²
⁾
1,5 
1,6 
1,7 
1,9 
1,8 
1) 
Eläkevarat suhteessa STM asetuksen (614/2008) 11 §:n 
10 kohdan mukaiseen vastuuvelkaan. 
Esitetään kaikki vuodet uudessa esitysmuodossa. 
2) 
Vakavaraisuuspääoma suhteessa vakavaraisuusrajaan.

 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
 
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
149 
27. Sijoitusjakauma käyvin arvoin 
Perusjakauma 
Riskijakauma ⁸
⁾
31.12.2024 
31.12.2023 
31.12.2024 
31.12.2023 
31.12.2022 
31.12.2021 
31.12.2020 
milj. € 
% 
milj. € 
% 
milj. € 
 
% 
10)
 
% 
10)
 
% 
10)
 
% 
10)
 
% 
10)
Korkosijoitukset yhteensä 
18 775,2 
29,7 
19 802,7 
33,6 
20 275,7 
32,0 
35,3 
26,6 
27,0 
33,2 
Lainasaamiset ¹
⁾
1 055,7 
1,7 
1 422,1 
2,4 
1 055,7 
1,7 
2,4 
3,2 
3,3 
3,3 
Joukkovelkakirjalainat 
17 651,7 
27,9 
16 269,5 
27,6 
19 873,8 
31,4 
35,6 
31,5 
25,4 
27,2 
Muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset ¹
⁾
 
²
⁾
67,7 
0,1 
2 111,1 
3,6 
-653,8 
-1,0 
-2,8 
-8,1 
-1,8 
2,8 
Osakesijoitukset yhteensä 
32 689,5 
51,6 
27 113,2 
46,0 
34 032,9 
53,8 
47,0 
44,1 
50,0 
47,1 
Noteeratut osakkeet ³
⁾
22 240,4 
35,1 
17 760,5 
30,1 
23 583,8 
37,2 
31,1 
28,5 
36,0 
35,6 
Pääomasijoitukset ⁴
⁾
8 708,8 
13,8 
7 766,0 
13,2 
8 708,8 
13,8 
13,2 
13,0 
12,0 
9,4 
Noteeraamattomat osakkeet ⁵
⁾
1 740,4 
2,7 
1 586,7 
2,7 
1 740,4 
2,7 
2,7 
2,6 
2,0 
2,1 
Kiinteistösijoitukset yhteensä 
5 825,3 
9,2 
5 815,9 
9,9 
5 825,3 
9,2 
9,9 
12,2 
10,7 
11,8 
Suorat kiinteistösijoitukset ¹¹
⁾
3 083,0 
4,9 
5 122,0 
8,7 
3 083,0 
4,9 
8,7 
10,9 
9,6 
10,6 
Kiinteistösijoitusrahastot ja yhteissijoitukset ¹¹
⁾
2 742,3 
4,3 
693,9 
1,2 
2 742,3 
4,3 
1,2 
1,3 
1,1 
1,1 
Muut sijoitukset 
6 023,2 
9,5 
6 191,7 
10,5 
6 071,8 
9,6 
10,5 
12,2 
8,2 
8,3 
Hedge-rahastosijoitukset ⁶
⁾
5 911,5 
9,3 
5 091,7 
8,6 
5 911,5 
9,3 
8,6 
8,6 
6,8 
5,5 
Hyödykesijoitukset 
0,0 
0,0 
0,0 
0,0 
0,0 
0,0 
0,0 
0,7 
0,0 
0,0 
Muut sijoitukset ⁷
⁾
111,8 
0,2 
1 100,0 
1,9 
160,3 
0,3 
1,8 
3,0 
1,4 
2,8 
Sijoitukset yhteensä 
63 313,2 
100,0 
58 923,5 
100,0 
66 205,8 
104,6 
102,6 
95,1 
95,9 
100,3 
Johdannaisten vaikutus ⁹
⁾
-2 892,5 
-4,6 
-2,6 
4,9 
4,1 
-0,3 
Sijoitukset käyvin arvoin yhteensä 
63 313,2 
100,0 
58 923,5 
100,0 
63 313,2 
100,0 
100,0 
100,0 
100,0 
100,0 
Jvk-salkun modifioitu duraatio 
3,7 
1) 
Sisältää kertyneet korot 
2) 
Sisältää rahat ja pankkisaamiset sekä kauppahintasaamiset 
ja -velat 
3) 
Sisältää myös sekarahastot, jos niitä ei voida kohdistaa 
muualle 
4) 
Sisältää pääomarahastot ja mezzanine-rahastot sekä infrastruktuurisijoitukset 
5) 
Sisältää myös noteeraamattomat kiinteistösijoitusyhtiöt 
6) 
Sisältää kaikentyyppiset hedge-rahasto-osuudet riippumatta rahaston 
strategiasta 
7) 
Sisältää erät, joita ei voida kohdistaa muihin sijoituslajeihin 
8) 
Riskijakauma voidaan esittää vertailukausilta sitä mukaa 
kun tietoa kertyy (ei taannehtivasti). Mikäli luvut esitetään vertailukausilta 
ja kaudet eivät ole täysin vertailukelpoisia tulee tästä antaa 
tieto. 
9) 
Sisältää johdannaisten vaikutuksen riski- 
ja perusjakauman erotukseen. Johdannaisten vaikutus voi 
olla +/-. Eron korjauksen jälkeen riskijakauman loppusumma 
täsmää perusjakaumaan. 
10) 
Suhteellinen osuus lasketaan käyttäen jakajana "Sijoitukset 
käyvin arvoin yhteensä" -rivin loppusummaa. 
11) 
Kiinteistösijoitukset-ryhmässä on tehty luokittelumuutos 
vuonna 2024, aiemmat vuodet 2020–2023 eivät ole vertailukelpoisia

 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
 
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
150 
28. Sijoitustoiminnan nettotuotto sitoutuneelle pääomalle 
Sijoitustoim. 
nettotuotot, 
markkina-
arvo ⁸
⁾
Sitoutunut 
pääoma ⁹
⁾
Tuotto-% 
sitoutuneelle 
pääomalle 
Tuotto-% 
sitoutuneelle 
pääomalle 
Tuotto-% 
sitoutuneelle 
pääomalle 
Tuotto-% 
sitoutuneelle 
pääomalle 
Tuotto-% 
sitoutuneelle 
pääomalle 
31.12.2024 
31.12.2024 
31.12.2024 
31.12.2023 
31.12.2022 
31.12.2021 
31.12.2020 
Tuotto € / % 
sitoutuneelle pääomalle 
milj. € 
milj. € 
% 
% 
% 
% 
% 
Korkosijoitukset yhteensä 
885,2 
19 976 
4,4 
8,4 
-5,2 
3,9 
-0,4 
Lainasaamiset ¹
⁾
74,6 
1 185 
6,3 
5,3 
3,2 
4,4 
-0,9 
Joukkovelkakirjalainat 
773,3 
17 638 
4,4 
9,5 
-6,4 
4,1 
0,0 
Muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset ¹
⁾
 
²
⁾
37,3 
1 153 
3,2 
-0,3 
-3,5 
0,7 
-3,7 
Osakesijoitukset yhteensä 
3 807,6 
27 096 
14,1 
10,1 
-10,2 
28,0 
12,4 
Noteeratut osakkeet ³
⁾
2 796,2 
17 683 
15,8 
13,5 
-14,5 
23,7 
11,9 
Pääomasijoitukset ⁴
⁾
817,6 
7 848 
10,4 
2,8 
-2,7 
44,5 
12,9 
Noteeraamattomat osakkeet ⁵
⁾
193,9 
1 565 
12,4 
7,2 
21,3 
24,4 
19,0 
Kiinteistösijoitukset yhteensä 
-49,5 
5 812 
-0,9 
-13,5 
1,3 
8,8 
0,4 
Suorat kiinteistösijoitukset ¹⁰
⁾
4,0 
3 110 
0,1 
-15,0 
0,8 
9,0 
0,7 
Kiinteistösijoitusrahastot ja yhteissijoitukset ¹⁰
⁾
-53,4 
2 701 
-2,0 
-0,7 
6,3 
7,1 
-2,1 
Muut sijoitukset 
396,9 
5 924 
6,7 
1,8 
-1,1 
-2,0 
20,2 
Hedge-rahastosijoitukset ⁶
⁾
498,3 
5 062 
9,8 
4,5 
8,2 
7,3 
3,7 
Hyödykesijoitukset 
0,1 
0 
- 
- 
- 
- 
- 
Muut sijoitukset ⁷
⁾
-101,5 
862 
-11,8 
-7,5 
-22,0 
-27,6 
71,7 
Sijoitukset yhteensä 
5 040,3 
58 807 
8,6 
5,8 
-6,6 
15,3 
7,1 
Sijoituslajeille kohdistamattomat tuotot, kulut ja liikekulut 
3,7 
0 
0,0 
0,0 
0,0 
0,0 
0,0 
Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin 
5 043,9 
58 807 
8,6 
5,8 
-6,6 
15,3 
7,1 
1) 
Sisältää kertyneet korot 
2) 
Sisältää rahat ja pankkisaamiset sekä kauppahintasaamiset 
ja -velat 
3) 
Sisältää myös sekarahastot, jos niitä ei voida kohdistaa 
muualle 
4) 
Sisältää pääomarahastot ja mezzanine-rahastot sekä infrastruktuurisijoitukset 
5) 
Sisältää myös noteeraamattomat kiinteistösijoitusyhtiöt 
6) 
Sisältää kaikentyyppiset hedge-rahasto-osuudet riippumatta rahaston 
strategiasta 
7) 
Sisältää erät, joita ei voida kohdistaa muihin sijoituslajeihin 
8) 
Raportointikauden lopun ja alun markkina-arvojen muutos 
– kauden aikana tapahtuneet kassavirrat. Kassavirralla tarkoitetaan 
myyntien/tuottojen ja ostojen/kulujen erotusta 
9) 
Sitoutunut pääoma = Markkina-arvo raportointikauden alussa 
+ päivittäin/kuukausittain aikapainotetut kassavirrat 
10) 
Kiinteistösijoitukset-ryhmässä on tehty luokittelumuutos 
vuonna 2024, aiemmat vuodet 2020–2023 eivät ole vertailukelpoisia

 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
 
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
151 
29. Hoitokustannustulos 
milj. € 
2024 
2023 
2022 
2021 
2020 
TyEL:n vakuutusmaksun hoitokustannusosat 
44,8 
57,3 
148,5 
160,7 
149,6 
Pienten työnantajien vakuutusten hoitamiseen 
tasausvastuusta saadut tuotot 
17,6 
18,4 
Korvausratkaisuista aiheutuvien liikekulujen 
kattamiseen käytettävissä olevat maksuosat 
9,4 
8,7 
8,4 
9,3 
10,1 
Muut tuotot 
0,0 
0,0 
0,3 
-1,6 
2,3 
TyEL-toiminnan hoitokustannustulo yhteensä 
71,8 
84,4 
157,2 
168,4 
161,9 
TyEL-toiminnan toimintokohtaiset liikekulut ¹
⁾
-71,8 
-73,6 
-99,1 
-126,5 
-118,7 
Muut kulut 
0,0 
0,0 
0,0 
0,0 
0,0 
TyEL-toiminnan liikekulut yhteensä 
-71,8 
-73,6 
-99,1 
-126,5 
-118,7 
TyEL-toiminnan hoitokustannustulos 
0,0 
10,8 
58,1 
41,9 
43,2 
YEL-toiminnan hoitokustannustulo 
19,8 
20,1 
YEL-toiminnan liikekulut 
-20,4 
-20,3 
YEL-toiminnan hoitokustannustulos 
-0,6 
-0,2 
Hoitokustannustulos yhteensä 
-0,6 
10,6 
TyEL-toiminnan liikekulut prosenttia 
palkkasummasta 
0,3 % 
0,3 % 
YEL-toiminnan liikekulut YEL-toiminnan 
hoitokustannustulosta 
102,8 % 
101,0 % 
Vuodesta 2023 alkaen luvut eivät ole vertailukelpoisia vertailutietojen 
2020–2022 kanssa, ne sisältävät 
sekä TyEL:iin että YEL:iin liittyviä eriä. 
1) 
Ilman sijoitustoiminnan liikekuluja, työkyvyttömyysriskin hallintaosalla 
katettuja kuluja ja lakisääteisiä 
maksuja 
30. Työkyvyttömyysriskin hallinta 
milj. € 
2024 
2023 
2022 
2021 
2020 
Vakuutusmaksutulo; työkyvyttömyysriskin hallintaosa 
8,1 
8,0 
7,5 
6,9 
6,5 
Korvauskuluihin kirjatut työkyvyttömyysriskin 
hallintaosalla katetut kulut ²
⁾
8,1 
6,8 
7,2 
6,9 
3,6 
Liikekuluihin kirjatut hoitokustannusosalla katetut 
työkyvyttömyysriskin hallitsemisesta aiheutuneet kulut 
0,0 
0,0 
0,0 
0,0 
0,0 
Työkyvyn ylläpitotoiminnan hoitokulut / 
Työkyvyttömyysriskin hallintaosa, % 
99,4 % 
85,0 % 
95,2 % 
99,8 % 
55,7 % 
2) 
Sisältää vuodesta 2021 alkaen yhtiöön työsuhteessa olevan 
oman henkilöstön työkyvyttömyysriskin 
hallintaan liittyviä henkilöstökuluja 
31. Vakuutusliikkeen tulos 
milj. € 
2024 
2023 
2022 
2021 
2020 
Yhtiön omalla vastuulla olevien liikkeiden 
vakuutusmaksutulo 
1 208,3 
1 203,8 
1 192,7 
1 124,1 
1 002,0 
Omalla vastuulla olevien liikkeiden vastuuvelan korko 
1 303,5 
1 274,7 
1 169,5 
1 120,6 
1 057,6 
Vakuutusliikkeen tulo yhteensä 
2 511,8 
2 478,5 
2 362,3 
2 244,7 
2 059,7 
Maksetut rahastoidut eläkkeet 
1 906,9 
1 851,2 
1 660,2 
1 583,1 
1 480,9 
Maksutappiot 
17,8 
16,7 
18,4 
16,9 
28,2 
Omalla vastuulla olevien liikkeiden vastuuvelan 
muutos 
581,5 
572,8 
551,2 
600,5 
553,8 
Korvausmeno yhteensä 
2 506,2 
2 440,6 
2 229,8 
2 200,6 
2 062,9 
Vakuutusliikkeen tulos 
5,6 
37,9 
132,5 
44,2 
-3,2

 
Toimintakertomus
 
ml.
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
 
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
152 
32. Riskienhallinta Ilmarisessa 
Riskienhallinta osana yhtiön 
johtamista ja sisäistä valvontaa 
Riskienhallinta on Ilmarisessa osa yhtiön nor-
maalia johtamista ja sisäistä valvontaa. Riskien-
hallinta muodostuu kaikista niistä menettely- 
ja 
toimintatavoista, joiden tavoitteena on tunnistaa 
ja arvioida toimintaa ja tavoitteita uhkaavia ris-
kejä sekä toteuttaa arvioinnin tuloksen edellyttä-
miä toimenpiteitä riskien hallitsemiseksi. 
Riskienhallinta toteutuu Ilmarisen johtamis- 
ja 
valvontajärjestelmän välityksellä ja perustuu yh-
tiön johtamista ja vastuuvelvollisuutta tukeville 
periaatteille. Näin riskienhallinta on osa yhtiön 
toimintatapoja, päätöksentekoa ja prosesseja si-
ten, että se lisää tavoitteiden saavuttamisen to-
dennäköisyyttä ja tukee säännösten noudatta-
mista. 
Ilmarinen ottaa toiminnassaan riskejä perus-
tuen harkittuun riski/tuotto-analyysiin muun mu-
assa parempien tulosten, kuten eläkkeiden mak-
samista turvaavien sijoitustoiminnan tuottojen, 
aikaansaamiseksi. Riskienhallinnan tehtävänä 
on varmistaa, että otetut riskit ovat oikeassa 
suhteessa Ilmarisen riskinkantokykyyn ja riskin-
ottohalukkuuteen. Jos riskeillä ei voida arvioida 
saavutettavan tavoiteltavaa hyötyä, pyritään ne 
välttämään taloudellisesti järkevin keinoin. 
Riskienhallinnan organisointi ja 
vastuut 
Riskienhallinnan yleiset puitteet 
Ilmarisessa 
Riskienhallinta on Ilmarisessa osa johdon vas-
tuualuetta ja kaikkia organisaation prosesseja, 
kuten strategista suunnittelua ja muutoksenhal-
lintaa. Riskienhallinta on myös osa yhtiön toimin-
taperiaatteita, arvoja ja kulttuuria. Riskienhallin-
nan puitteet on määritelty Ilmarisen riskienhallin-
tajärjestelmän toimintaperiaatteissa ja sitä sijoi-
tustoiminnan osa-alueella täydentävässä sijoi-
tussuunnitelmassa. 
Yhtiön ja sen toimielinten vastuut 
riskienhallinnassa 
Ilmarisen hallituksella ja toimitusjohtajalla on ko-
konaisvastuu yhtiön valvonta- ja riskienhallinta-
järjestelmän olemassaolosta ja toimivuudesta. 
Hallitus käsittelee ja hyväksyy vuosittain Ilmari-
sen riskienhallintajärjestelmän toimintaperiaat-
teet ja sijoitussuunnitelman. Hallitus ja toimiva 
johto laativat strategisen päätöksenteon ja ris-
kienhallinnan osana vuosittain riski- ja vakava-
raisuusarvion, jossa arvioidaan merkittävimpien 
riskien vaikutusta yhtiön toimintaan ja niitä 
toimenpiteitä, jotka ovat aiheellisia näiden ris-
kien hallitsemiseksi. Hallituksen tarkastus- ja ris-
kienhallintavaliokunta avustaa hallitusta valvon-
tatehtävissä, jotka kohdistuvat yhtiön taloudelli-
seen raportointiin, riskienhallintaan, sisäiseen 
valvontaan sekä sisäisen tarkastajan ja tilintar-
kastajien työhön. Hallintoneuvoston tehtävänä 
puolestaan on valvoa hallituksen ja toimitusjoh-
tajan hoitamaa yhtiön hallintoa. Valvonta kohdis-
tuu muun muassa eläkeratkaisutoimintaan ja si-
joitustoimintaan ja täten myös niiden riskienhal-
lintaan. 
Riskienhallinnan toteuttamisen vastuut 
Ilmarisessa 
Ilmarisen riskienhallinnan johtaminen ja toteutta-
minen perustuu malliin, jossa riskienhallintaan 
liittyvät vastuut jakautuvat kolmeen osa-aluee-
seen:
1.
 
Ilmarisen liiketoimintalinjat ja tukitoiminnot 
vastaavat omista riskeistään ja niiden hallin-
nasta. 
2.
 
Riippumattomat riskien valvontatoiminnot 
valmistelevat ja kehittävät riskienhallinnan 
periaatteita sekä tukevat linjoja riskienhallin-
nan toimivuuden ja riittävyyden varmistami-
sessa. Lisäksi riippumattomat toiminnot 
valvovat yhtiön riskitilannetta sekä ohjeiden 
noudattamista ja raportoivat näistä säännölli-
sesti yhtiön toimivalle johdolle ja hallituk-
selle. 
3.
 
Sisäinen tarkastus arvioi sisäisen valvonnan 
ja riskienhallinnan riittävyyttä. 
Ilmarisen liiketoimintalinjoilla ja tukitoiminnoilla 
on ensisijainen vastuu omien vastuualueidensa 
ja tekemiensä päätösten riskeistä sekä niiden 
hallinnasta. Näin nämä riskit omistavat tahot 
vastaavat siitä, että operatiivisen toiminnan me-
nettelytavat ja toimintaa koskeva ohjeistus mah-
dollistavat tuloksellisen toiminnan hyväksytyllä 
riskitasolla. Käytännössä tämä tarkoittaa yhtiön 
tavoitteisiin ja toimintaan liittyvien riskien tunnis-
tamista ja arviointia sekä toimenpiteitä näiden 
riskien hallitsemiseksi. 
Yhtiön riippumattomat riskienhallintatoiminnot 
vastaavat yhtiön riskienhallinnan periaatteiden ja 
puitteiden kehittämisestä. Riskienhallintatoimin-
not tukevat riskit omistavia toimintoja toimivien 
riskienhallinnan menettelyjen ja toimintatapojen-
käyttöönotossa sekä avustavat näitä riskirapor-
toinnissa. Riskienhallintatoiminnot myös seuraa-
vat ja arvioivat yhtiön riskitilannetta sekä 
rapor-
toivat tästä säännöllisesti yhtiön johdolle ja halli-
tukselle. 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Toimintakertomus
 
ml.
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
153 
Hallitus / Hallituksen tarkastus- ja riskienhallintavaliokunta 
Tilintarkastus
Omistaa riskit 
Tukee ja valvoo 
Arvioi ja varmistaa 
Valvonnan ja riskien- 
hallinnan toteutus 
Valvonnan ja riskien- 
hallinnan periaatteet ja 
menetelmät, konsultointi, 
valvonta ja raportointi 
Valvonnan ja 
riskienhallinnan 
asianmukaisuuden 
varmistaminen 
 
 
 
 
Valvovat viranomaiset
 
Liiketoimintalinjat ja 
tukitoiminnot 
Riskienhallintatoiminnot 
Compliance-toiminto 
Sisäinen tarkastus 
 
 
 
Ilmarisessa on riippumaton Compliance-toi-
minto, joka tukee liiketoimintaa luotettavan hal-
linnon ja sisäisen valvonnan toimivuuden ja riit-
tävyyden varmistamisessa. Compliance-toimin-
nalla tarkoitetaan toiminnan sääntelyn eli toimin-
taan kohdistuvan ulkoisen ja sisäisen ohjeistuk-
sen noudattamisen varmistamista ja valvontaa. 
Compliance-toiminnan tavoitteena on osal-
taan varmistaa sääntelyn, ohjeistusten ja hyvien 
menettelytapojen mukainen toiminta ja edistää 
tervettä riskikulttuuria Ilmarisessa. Compliance-
toiminto toimii riskiperusteisesti ja varmistaa 
säännösten noudattamista omilla 
vastuualueillaan muun muassa arvioimalla sisäi-
siä kontrolleja, prosesseja ja menettelytapoja 
sekä tekemällä tarpeellisia parannusehdotuksia 
johdolle ja liiketoiminnalle.
Sisäinen tarkastus on riippumatonta ja objek-
tiivista arviointi-, varmistus- 
ja konsultointitoimin-
taa, jonka tarkoituksena on tuottaa lisäarvoa yh-
tiölle ja parantaa sen toimintaa. Sisäisen tarkas-
tuksen tehtävänä on arvioida yhtiön toimintojen 
ja prosessien osalta niiden riskienhallinnan ja si-
säisen valvonnan sekä johtamis- 
ja hallintome-
nettelyiden tarkoituksenmukaisuutta ja tehok-
kuutta sekä antaa kehitysehdotuksia näiden 
parantamiseksi. Sisäisen tarkastuksen toiminta 
perustuu hallituksen hyväksymään toimintaperi-
aatteeseen, jossa määritellään sisäisen tarkas-
tuksen organisaatioasema, toimivalta, vastuut ja 
tehtävät. Sisäinen tarkastus laatii vuosittain tar-
kastussuunnitelman, joka johtoryhmän ja tarkas-
tus- ja riskienhallintavaliokunnan käsittelyn jäl-
keen hyväksytään hallituksessa. Sisäinen tar-
kastus on hallinnollisesti toimitusjohtajan alainen 
riippumaton toiminto. Sisäinen tarkastus raportoi 
toiminnastaan suoraan hallitukselle ja hallituk-
sen tarkastus- 
ja riskienhallintavaliokunnalle. 
Riskit ja niiden luokittelu 
Ilmarisen menestyksellistä toimintaa vaarantavat 
riskit voivat olla mitä hyvänsä tekijöitä, jotka
●
 
vaikuttavat haitallisesti yhtiön mahdolli-
suuksiin vastata moitteettomasti lakisää-
teisen tehtävän hoitamisesta 
●
 
vaikuttavat haitallisesti yhtiön mahdolli-
suuksiin saavuttaa lyhyen ja pitkän aika-
välin tavoitteensa tai 
●
 
muulla tavoin uhkaavat yhtiön toiminnan 
jatkuvuutta. 
Riskit voivat olla joko estettävissä olevia Ilma-
risen sisäisistä tekijöistä aiheutuvia ongelmia tai 
toisaalta ulkoisia tekijöitä, joiden toteutumista ei 
voida estää. Riskien luonne ja lähteet vaikutta-
vat myös oleellisesti riskienhallintakeinojen va-
lintaan. Ilmarisen toimintaan vaikuttavat riskit 
ovat jaettavissa sijoitus-, vakuutus-, liiketoiminta- 
ja operatiivisiin riskeihin.
Sijoitusriskeihin kuuluvat markkina-, luotto-, 
maksuvalmius- ja keskittymäriskit. 
Vakuutusriskit liittyvät vakuutusmaksun ja 
vastuuvelan riittävyyteen. 
Liiketoimintariskeillä tarkoitetaan kilpailutilan-
teen ja toimialan muutosten sekä liiketoiminta-
päätösten tai niiden toimeenpanon epäonnistu-
miseen liittyvää tappioriskiä. Riskit voivat olla 
joko tapahtumia tai muutoksia toimintaympäris-
tössä, jotka estävät tai häiritsevät yhtiön toimin-
taa. Riskit voivat myös toteutua käyttämättä jää-
neinä, liiketoiminnan kannalta tavoittelemisen ar-
voisina mahdollisuuksina. 
Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riittämättö-
miin tai epäonnistuneisiin sisäisiin prosesseihin, 
henkilöstöön ja järjestelmiin sekä ulkoisiin tapah-
tumiin liittyvää tappioriskiä. 
Riskien mahdolliset vaikutukset eivät ole aina 
yksiselitteisesti rahalla mitattavissa, vaan ne voi-
vat toteutuessaan vaikuttaa välillisesti myös Il-
marisen maineeseen. Riskin toteutuminen jos-
sain riskiluokassa voi johtaa Ilmarisen maineen 
heikkenemiseen eri sidosryhmissä ja täten ai-
heuttaa liiketoiminnan menetyksiä ja tappioita. 
Pahimmillaan yrityksen itsenäiset toimintaedelly-
tykset voivat heiketä olennaisesti. 
 

 
Toimintakertomus
 
ml.
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
154 
Sijoitusriskit ja niiden hallinta
Sijoitustoiminnan tavoitteet 
Ilmarisen riskinkantokyky määräytyy yhtiön va-
kavaraisuustilanteen mukaan. Sijoitustoiminnan 
keskeinen tavoite on hyödyntää yhtiön riskinkan-
tokykyä mahdollisimman hyvien pitkän aikavälin 
tuottojen saavuttamiseksi, samalla kuitenkaan 
vaarantamatta lyhyellä aikavälillä viranomaisten 
vakavaraisuusvaateiden noudattamista. 
Sijoitusomaisuuden allokaatiota määrittäessä 
Ilmarinen tasapainoilee useiden samanaikaisten 
tavoitteiden välillä: 
toisaalta tavoite on pitkällä ai-
kavälillä mahdollisimman hyvä tuotto vastuuve-
lan vaatimusten ja viranomaisrajoitteiden puit-
teissa, toisaalta parantaa keskipitkällä aikavälillä 
vakavaraisuutta suhteessa kilpailijoihin ja lisäksi 
vielä varmistaa jatkuvasti vakavaraisuusrajan 
yläpuolella pysyminen. Yhtiön hallitus vahvistaa 
valitun allokaation vähintään vuosittain. 
Vakavaraisuuden hallinnan yhteys 
sijoitustoimintaan ja riskienhallintaan 
Vakavaraisuuden hallinnan tavoitteena on var-
mistaa, että Ilmarinen kykenee toteuttamaan si-
joitusstrategiaansa, ottaen huomioon olettamuk-
siin ja asetettuihin tavoitteisiin liittyvän epävar-
muuden. Sijoitussalkun riskitasoa verrataan tä-
män takia jatkuvasti Ilmarisen riskinkantokykyyn. 
Tarvittaessa 
ryhdytään toimenpiteisiin, joilla 
pyritään varmistamaan, ettei yhtiö joudu tilantee-
seen, jossa se olisi pakotettu muokkaamaan va-
littua allokaatiotaan pitkän tähtäimen sijoitusstra-
tegiastaan turvatakseen vakavaraisuutensa ly-
hyellä aikavälillä. 
Sijoitussalkun riskitasoa arvioidaan Ilmari-
sessa lyhyen tähtäimen riskilaskennalla, sitä täy-
dentävillä stressitesteillä sekä pidemmän tähtäi-
men skenaariomalleilla. 
Sijoitustoiminnan riskipuskurina toimii yhtiön 
vakavaraisuuspääoma, joka on yhtiön varojen ja 
vastuiden erotus. Mikäli sijoitustoiminnan tuotot 
ylittävät vastuuvelalle määritetyn tuottovaateen, 
erotus kasvattaa vakavaraisuuspääomaa. Päin-
vastaisessa tilanteessa vakavaraisuuspääoma 
pienenee. 
Pitkällä aikavälillä vastuuvelalle on saatava 
vähintään tuotto, joka muodostuu TyEL:n lasku-
perusteissa määritellyn perustekoron ja osakesi-
joitusten tuoton painotettuna keskiarvona, jäl-
kimmäisen painon ollessa 20 prosenttia. Sijoi-
tustuoton alittaessa pitkällä aikavälillä keskimää-
räisen tuottovaateen, yhtiön riskinottokyky ale-
nee ja tuottovaatimuksen saavuttaminen vaikeu-
tuu. 
Perustekorko, joka kuvastaa sijoitustoiminnan 
pitkän aikavälin tuottoa, pohjautuu eläkelaitosten 
keskimääräiseen vakavaraisuusasteeseen. Täy-
dennyskertoimen, eli perustekoron ja 3 prosentin 
rahastokoron erotuksen mukainen tuotto, 
käytetään rahastoitujen vanhuuseläkkeiden ko-
rottamiseen. 20 prosentin osaketuottosidonnai-
suuden kautta osa eläkelaitosten osakeriskistä 
on yhteisesti eläkejärjestelmän kannettavana. 
Vastuuvelka puskuroi näin ollen osittain sijoitus-
tuloksen heilahtelua. 
Osaketuottosidonnaisuus toteutetaan erityi-
sellä vastuuvelkaerällä, osaketuottosidonnaisella 
lisävakuutusvastuulla. Tämä vastuuvelan osa 
kasvattaa vastuuvelkaa korkeintaan yhdellä pro-
sentilla tai pienentää sitä korkeintaan 20 prosen-
tilla. Jos osaketuottosidonnaisen lisävakuutus-
vastuun määrä ylittää ylärajaksi asetetun mää-
rän, ylite käytetään rahastoitujen vanhuuseläk-
keiden korotuksiin. 
Lainsäädännössä asetettu vähimmäispää-
omavaatimus, vakavaraisuusraja, on riippuvai-
nen yhtiön sijoitustoiminnan riskinotosta. Riskipi-
toisempi sijoitustoiminta edellyttää suurempaa 
vakavaraisuuspääomaa. Vakavaraisuusvaati-
musten perussuure on vakavaraisuuspääoman 
vakavaraisuusraja. Sen mitoituksen teoreettinen 
perusta on määritelty siten, että vuoden aikavä-
lillä on korkeintaan 3 prosentin todennäköisyys 
sille, että yhtiön sijoitus- 
ja vakuutusriskeissä to-
teutuisi vakavaraisuusrajaa suurempi tappio. Va-
kavaraisuusraja on kuitenkin aina vähintään 5 
prosenttia sijoitusten käyvin arvoin lasketusta 
yhteismäärästä. 
Vakavaraisuusrajan laskennassa otetaan huo-
mioon yhtiön toimintaan liittyvät riskit vakavarai-
suuslaissa määritellyn riskiluokitusten mukai-
sesti. Kunkin sijoituksen osalta otetaan tällöin 
huomioon kaikki sääntelyssä määritellyt olennai-
set riskit. Vakavaraisuusrajaa laskettaessa kulle-
kin riskiluokalle lasketaan riskiarvo ja odotettu 
tuotto, sekä otetaan huomioon sijoitusten keskit-
tymisestä aiheutuva riski. Lisäksi laskennassa 
huomioidaan riskiluokkien väliset riippuvuudet. 
Vähimmäispääomavaatimus on 1/3 vakavarai-
suusrajasta, mutta jos vakavaraisuuspääoma on 
pienempi kuin vakavaraisuusraja, yhtiön on vii-
pymättä toimitettava Finanssivalvonnan hyväk-
syttäväksi taloudellisen asemansa tervehdyttä-
missuunnitelma. Sijoitustoiminnan riskinottoa ra-
jaavat lain vaatimukset sekä Ilmarisen sisäisesti 
asetetut sijoitusvaltuudet, joilla hallitaan riskinot-
toa ja varmistetaan sijoitussalkun riittävä hajau-
tus ja likviditeetti. 
Ilmarisen vakavaraisuuspääoma vuoden 2024 
lopussa oli 13 895 miljoonaa euroa, ja vakava-
raisuusraja oli 9 304 miljoonaa euroa. Vakava-
raisuusasema eli vakavaraisuuspääoman suhde 
vakavaraisuusrajaan oli siten 1,49. Ilmarisen va-
kavaraisuusaste eli eläkevarojen suhde vastuu-
velkaan oli 127,5 prosenttia. Vakavaraisuusaste 
kuvaa yhtiön riskinkantokykyä ja vakavaraisuus-
asema yhtiön ottamaa riskiä suhteessa riskin-
kantokykyyn.

 
 
 
 
 
 
Toimintakertomus
 
ml.
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
155 
Sijoitustoiminnan oleelliset riskit 
Markkinariski 
Markkinariskillä tarkoitetaan rahoitusmarkkina-
muutosten aiheuttamaa sijoitusomaisuuden ar-
voon ja vastuuvelan määrään liittyvää epävar-
muutta. Ilmarisen sijoitustoimintaan kohdistuvat 
markkinariskit liittyvät pääsääntöisesti osake-, 
korko-, korkoero-, kiinteistö-, valuutta-, hyödyke- 
ja volatiliteettiriskeihin. Merkittävin näistä on 
osakkeiden markkinariski mutta myös korko- ja 
luottoriskisijoituksiin, valuuttoihin, ja kiinteistöihin 
liittyy merkittävää markkinariskiä. 
Luotto- ja vastapuoliriski 
Luottoriski realisoituu tilanteissa, joissa vasta-
puoli ei kykene vastaamaan sitoumuksistaan. Il-
marisen toimintaan liittyvät luottoriskit syntyvät 
luotonannosta sekä joukkolainojen ja OTC-joh-
dannaisten vastapuoliriskeistä. 
Maksuvalmiusriski 
Maksuvalmiusriskillä tarkoitetaan riskiä, että si-
joituksia ei saada myytyä tai niitä joudutaan 
myymään epäedullisilla ehdoilla vakuutusliik-
keen- tai sijoitustoiminnan rahoitustarpeen katta-
miseksi. 
Keskittymäriski 
Keskittymäriski merkitsee salkun kokonaisriskin 
lisääntymistä riittämättömän hajautuksen vaiku-
tuksesta. 
Malliriski 
Malliriskillä tarkoitetaan käytettyihin menetelmiin 
ja malleihin liittyviä yksinkertaistuksia ja oletuk-
siin liittyvää epävarmuutta, jotka heikentävät 
käytetyn mallin tulosten ja näiden pohjalta tehty-
jen päätösten luotettavuutta. 
Riskien arviointiin ja hallintaan liittyvät 
menetelmät 
Markkinariskiä hallitaan sijoitussuunnitelmaan si-
sältyvillä periaatteilla ja asetetuilla sijoitusval-
tuuksilla sekä varmistamalla riittävä vakavarai-
suuspääoma suhteutettuna valittuun riskitasoon. 
Sijoitussuunnitelman tavoitteena on yhtiön ris-
kinkantokyvyn hyödyntäminen siten, että sijoi-
tuksilla saavutetaan pitkällä aikavälillä mahdolli-
simman hyvä tuotto, vaarantamatta kuitenkaan 
lakisääteistä vakavaraisuusvaadetta. Ilmarisen 
hallitus vahvistaa sijoitussuunnitelman, mukaan 
lukien riskienhallinnan suorittaman allokaation 
riskitasoanalyysin, ja siihen liitetyt valtuudet vuo-
sittain. Sijoitusvaltuuksien puitteissa toimivan 
johdon on mahdollista poiketa hallituksen asetta-
masta allokaatiosta. 
Aktiiviriskinoton valtuuksia rajoitetaan limii-
teillä, kuten esimerkiksi allokaatiopoikkeamien 
enimmäismäärä, tietyllä todennäköisyydellä syn-
tyviä maksimitappioita (niin sanottu Value at 
Risk -tunnusluku) tai yksittäisten riskikeskitty-
mien enimmäispainojen kautta. 
Markkinamuutosten vaikutuksia Ilmarisen va-
kavaraisuuteen on havainnollistettu alla ole-
vassa taulukossa. Osakekurssien 10 prosentin 
laskun yhteydessä on huomioitu eläkejärjestel-
män kantaman osakeriskin vaikutus vakavarai-
suuspääomaan. Lisäksi on tarkasteltu tilannetta, 
jossa ainoastaan kiinteistöjen ja pääomasijoitus-
ten arvoja on laskettu 10 prosentilla muiden 
omaisuusluokkien arvojen pysyessä muuttumat-
tomina sekä tilannetta, jossa yleinen korkotaso 
nousisi yhdellä prosenttiyksiköllä. 
Markkinamuutosten vaikutusta tarkastellaan 
tavanomaisesti myös arvioimalla suurin mahdol-
linen tappio määrätyn todennäköisyyden mu-
kaan, eli niin kutsutun VaR-luvun kautta. Arvion 
mukaan sijoitusomaisuuden arvonalenema ei 
97,5 prosentin todennäköisyydellä ylittäisi kuu-
kaudessa 3 736 miljoonaa euroa tai 6 prosenttia 
sijoitusomaisuuden arvosta. Vastaavalla toden-
näköisyydellä arvioitu alenema vakavaraisuus-
pääomaan, vastuuvelan osaketuottosidonnai-
suus huomioiden, ei ylittäisi 2 907 miljoonaa eu-
roa tai 20,9 prosenttia, jolloin vakavaraisuusaste 
laskisi 121,7 prosenttiin. 
Luottoriskin ensisijainen hallintakeino on riit-
tävä hajauttaminen niin maantieteellisesti, toimi-
aloittain, luottoluokittain kuin yhtiöittäin. Luotto-
riskiä hallitaan myös kattavan yritysanalyysin ja 
vakuusjärjestelyiden kautta sekä rajoittamalla 
Markkinamuutosten vaikutus vakavaraisuuteen 
Vaikutus 
Osakekurssit 
-10 % 
Kiinteistöt 
-10 % 
Pääoma- 
sijoitukset 
-10 % 
Korkotaso 
+1 % 
Vakavaraisuuspääomaan (milj. €) 
-1 533 
-638 
-747 
-668 
Vakavaraisuusasemaan 
-0,11 
-0,07 
-0,05 
-0,08 
Markkina-arvoon (%) 
-4,2 
-1,0 
-1,2 
-1,1 
Vakavaraisuusasteeseen (%-yks.) 
-2,5 
-1,3 
-1,5 
-1,3 

 
Toimintakertomus
 
ml.
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
156 
riskin enimmäismäärää. OTC-johdannaisten 
vastapuoliriskiä hallitaan pääosin vakuuksilla, 
jotka määräytyvät kaikkien vastapuolten kanssa 
solmittuihin ISDA:n (International Swaps and 
Derivatives Association) hyväksymiin standardi-
sopimuksiin. 
Maksuvalmiusriskiä hallinnoidaan Ilmarisessa 
arvioimalla niin sijoitus- 
kuin vakuutusliiketoimin-
nan tulevat kassavirrat sekä normaalissa että 
stressatussa skenaariossa ja suhteuttamalla 
nämä sisäisesti määriteltyyn likviditeettipusku-
riin. Tavoitteena 
on varmistaa, että Ilmarinen ei 
maksuvalmiuden takia joutuisi poikkeamaan ta-
voitellusta allokaatiosta tai luopumaan sijoituksi-
aan epäedullisin ehdoin. Merkittävimmät maksu-
valmiudessa huomioitavat asiat ovat eläkkeisiin 
liittyvät kassavirrat, takaisinlainojen kysyntä, 
pääomarahastojen kutsut ja palautukset sekä 
varautuminen johdannaisten mahdollisiin tappi-
oihin. Työeläkelaitosten pitkistä ja ennakoitavista 
vastuista ja takaisinlainaoikeuden rajoituksista 
johtuen merkittävä osa sijoitusomaisuudesta voi-
daan halutessa sijoittaa myös epälikvideihin si-
joituksiin. 
Ilmarisen sijoitusomaisuuden yrityskohtaiset 
keskittymät ovat kokonaisuuden näkökulmasta 
vähäisiä. Joulukuun 2024 lopussa suurin yksit-
täinen korko- ja luottoriskikohtainen liikkeeseen-
laskija oli Yhdysvallat, jonka riskialtistuma vas-
tasi 4,4 prosenttia sijoitusomaisuudesta. Suurin 
altistuma yksittäiseen osakkeeseen, välillisten 
sijoitusten omistukset huomioiden, oli Apple Inc. 
1,05 prosentin osuudella sijoitusomaisuudesta. 
Sijoitusomaisuus on myös laajasti hajautettu 
maantieteellisesti, eri omaisuusluokkiin sekä ra-
hastojen osalta eri rahastonhoitajien välille. Sijoi-
tusomaisuuteen kohdistuvaa keskittymäriskiä 
voidaan näin ollen pitää kokonaisuudessaan al-
haisena. 
Sijoitustoiminnan riskienhallinnan tavoitteena 
on ajoissa tunnistaa ja analysoida uusia ilmaan-
tuvia riskitekijöitä ja huomioida historiallisen ai-
kasarja-aineiston perusteella tehtävän riskilas-
kennan rajoittunut näkökulma. Edellä mainituista 
syistä riskianalyysejä täydennetään stressites-
teillä ja laatimalla skenaarioanalyysejä sijoitus-
salkun koostumuksesta tehtävien allokaatiopää-
tösten tueksi. 
Johdannaisia käytetään Ilmarisessa sijoitus-
riskien pienentämiseen ja suojaamiseen mutta 
tarvittaessa myös markkinariskin lisäämiseen 
sekä sijoitustoiminnan tehostamiseen, esimer-
kiksi kustannuksiin tai likviditeettiin liittyvistä 
syistä. Johdannaisiin liittyvä markkinariski muun-
netaan pääsääntöisesti niin sanotuiksi deltakor-
jatuiksi riskipositioiksi, jotka kuvaavat johdannai-
siin liittyvää todellista alla olevaa riskiä. Johdan-
naisten käyttöä Ilmarisessa määritellään tarkem-
min hallituksen vuosittain hyväksymissä periaat-
teissa koskien johdannaisten käyttöä. 
Sijoitustoiminnan valvonta ja 
raportointi
Sijoitustoiminnoista riippumaton riskienhallinta 
seuraa jatkuvasti sijoitustoiminnan tavoitteiden 
toteutumista, riskipositiota sekä Ilmarisen vaka-
varaisuustilannetta. Toiminto raportoi sijoitustoi-
minnan riskinoton rajojen noudattamisesta ja si-
joitustoiminnan tavoitteiden toteutumisesta halli-
tukselle vähintään kuukausittain. Tarvittaessa 
riskienhallinta esittää voimassa olevan perusal-
lokaation uudelleenarvioimista tai sijoitusvaltuuk-
sien muuttamisesta. 
Sijoitussalkun jakauma omaisuusluokit-
tain 
Ilmarisen sijoitusvarallisuuden jakautuminen 
pääomaisuusluokkiin 31.12.2024 sekä näiden si-
joitusten tuotot on esitetty liitetieto-osiossa Tun-
nusluvut ja analyysit. Seuraava taulukko noudat-
taa työeläkelaitosten yhdessä sopimaa tapaa 
kuvata sijoitusten tuottoja ja riskiä. 

 
Toimintakertomus
 
ml.
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
157 
Seuraavissa taulukoissa on esitetty noteerat-
tujen osakkeiden jakauma maantieteellisesti alu-
eittain, joukkolainasijoitusten jakauma 
luottoluokittain sekä kiinteistösijoitusten jakauma 
kohdeluokittain.
Sijoitussalkun jakauma omaisuusluokittain 
Perusjakauma 
Riskijakauma 
Tuotto 
Volatiliteetti 
2024 
milj. € 
% 
milj. € 
 
% 
 
% 
 
% 
Korkosijoitukset 
18 775 
29,7 
20 276 
32,0 
4,4 
Lainasaamiset 
1 056 
1,7 
1 056 
1,7 
6,3 
Joukkovelkakirjalainat 
17 652 
27,9 
19 874 
31,4 
4,4 
4,6 
-Julkisyhteisöjen 
joukkovelkakirjalainat 
6 541 
10,3 
7 427 
11,7 
0,3 
-Muiden yhteisöjen 
joukkovelkakirjalainat 
11 110 
17,5 
12 446 
19,7 
7,1 
Muut rahoitusmarkkinavälineet ja 
talletukset 
68 
0,1 
-654 
-1,0 
3,2 
Osakesijoitukset 
32 689 
51,6 
34 033 
53,8 
14,1 
Noteeratut osakkeet 
22 240 
35,1 
23 584 
37,2 
15,8 
7,5 
Pääomasijoitukset 
8 709 
13,8 
8 709 
13,8 
10,4 
Noteeraamattomat osakkeet 
1 740 
2,7 
1 740 
2,7 
12,4 
Kiinteistösijoitukset 
5 825 
9,2 
5 825 
9,2 
-0,9 
Suorat kiinteistösijoitukset 
3 083 
4,9 
3 083 
4,9 
0,1 
Kiinteistösijoitusrahastot ja 
yhteissijoitukset 
2 742 
4,3 
2 742 
4,3 
-2,0 
Muut sijoitukset 
6 023 
9,5 
6 072 
9,6 
6,7 
Hedge-rahastosijoitukset 
5 911 
9,3 
5 911 
9,3 
9,8 
5,8 
Hyödykesijoitukset 
0 
0,0 
0 
0,0 
- 
Muut sijoitukset 
112 
0,2 
160 
0,3 
-11,8 
Sijoitukset yhteensä 
63 313 
100,0 
66 206 
104,6 
8,6 
3,2 
Johdannaisten vaikutus 
-2 893 
-4,6 
Sijoitukset käyvin arvoin yhteensä 
63 313 
63 313 
100,0 
Joukkovelkakirjalainojen modifioitu duraatio on 3,7 vuotta. 
Avoin valuuttapositio on 30,1 % sijoitusten markkina-arvosta. 
Kokonaistuottoprosentti sisältää sijoituslajeille kohdistumattomat 
tuotot, kulut ja liikekulut. 
Noteerattujen osakesijoitusten maantieteellinen % 
-jakauma 
2024 
2023 
Suomi 
24 
29 
USA 
44 
35 
Japani 
6 
6 
Muut kehittyneet markkinat 
22 
25 
Kiina 
1 
1 
Kehittyvät markkinat pl. Kiina 
2 
3 
Joukkolainojen ml. korkorahastot luokitusjako 
2024 
2023 
AAA 
12 
12 
AA 
4 
4 
A 
6 
10 
BBB 
22 
29 
BB tai alle 
35 
38 
Ei luokiteltu 
22 
8 
Kiinteistösijoitusten rakenne, osuus % 
2024 
2023 
Asuinkiinteistöt 
20 
23 
Toimistokiinteistöt 
32 
33 
Liikekiinteistöt 
18 
16 
Hotellit 
5 
6 
Varastokiinteistöt 
5 
5 
Muut 
6 
6 
Kiinteistörahastot 
13 
12 
Kiinteistökannan käyttöaste (pl. saneerauskohteet) oli 
91,0 (91,2) prosenttia.

 
Toimintakertomus
 
ml.
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
158 
Vakuutusriskit ja niiden 
hallinta 
Vakuutusmaksut ja vastuuvelka 
Vakuutusriskit liittyvät vakuutusmaksun ja vas-
tuuvelan riittävyyteen. Molempien suureiden las-
kenta on määritelty työeläkeyhtiöiden yhteisissä 
ja yhtiön laskuperusteissa, jotka sosiaali- 
ja ter-
veysministeriö (STM) vahvistaa työeläkeyhtiöi-
den yhteisestä tai yhtiön hakemuksesta. Vakuu-
tusriskien hallinnan yhtenä tavoitteena on var-
mistaa laskuperusteiden turvaavuus lain vaati-
musten mukaisesti. Laskuperusteiden turvaa-
vuus on yhtiön aktuaarin vastuulla. 
Työntekijän eläkelaki (TyEL) edellyttää, että 
STM ei saa ilman erityistä syytä vahvistaa eläke-
vakuutuksen ehtoihin tai laskuperusteisiin eroja, 
jotka vaikeuttavat lain toimeenpanoa tai eläkelai-
tosten yhteisten asioiden hoitamista. Lain mu-
kaan työeläkelaitosten on toimittava yhteis-
työssä tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Edellä 
olevista seuraa, että vakuutusmaksun ja vastuu-
velan laskuperusteet ovat kaikilla työeläkeyhti-
öillä eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta saman-
laiset. 
Eläke-etuuksien osittaisesta rahastoinnista 
johtuen vakuutusmaksu ja vastuuvelka sisältävät 
yhtiön omalla vastuulla olevaa vakuutusliikettä 
sekä eläkelaitosten yhteisellä vastuulla olevaa 
liikettä (tasausliike). Yhteisellä vastuulla oleva 
eläkemeno poolataan kaikkien eläkelaitosten 
kesken siten, että sen rahoittaminen ei aiheuta 
riskiä yksittäiselle eläkelaitokselle. Riskin siitä, 
että vakuutusmaksutulo ja sijoitustuotot riittävät 
tulevaisuudessa yhteisellä vastuulla olevan elä-
kemenon kattamiseen, kantavat yksityisen sek-
torin vakuutuksen maksajat eli työnantajat ja 
työntekijät yhdessä. Puskurina tämän vakuutus-
liikkeen osalta toimii kunkin yhtiön vastuuvel-
kaan sisällytetty tasausvastuu. Yrittäjän eläke-
lain (YEL) mukaiset eläkkeet rahoitetaan vuosit-
tain kerätyillä vakuutusmaksuilla ja valtion osuu-
della. Rahoitus tapahtuu tasausjärjestelmän pe-
riaatteiden mukaisesti, jolloin yksittäiselle eläke-
laitokselle ei tämän osalta synny riskiä. Seuraa-
vassa tarkastellaankin vain TyEL:n mukaista yh-
tiön omalla vastuulla olevaa vakuutusta ja siihen 
liittyviä vakuutusriskejä. 
TyEL:n omalla vastuulla oleva liike koostuu 
vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkeliikkeestä. Li-
säksi yhtiöllä on riski maksamattomiin vakuutus-
maksuihin liittyvistä maksutappioista. Keskeisiä 
tekijöitä vakuutusriskien hallinnassa ovat odotet-
tavissa olevaan eläkealkavuuteen, korvausten 
suuruuteen ja eläkkeiden kestoon liittyvien epä-
varmuuksien huomioiminen. Merkitykseltään 
olennaisimmat riskit koskevat epävarmuutta, 
joka liittyy odotetun elinajan pituuteen sekä työ-
kyvyttömyyseläkkeiden alkavuuteen ja kestoon. 
Vanhuuseläkeliikkeen riskinä on toteutuvan 
kuolevuuden poikkeama oletetusta. Osa 
vanhuuseläkkeestä rahastoidaan aktiiviaikana 
eläkkeen karttuessa. Kertyvän eläkevastuun 
määrä riippuu oletetusta kuolevuudesta. Kun to-
teutuva kuolevuus poikkeaa oletetusta, syntyy 
rahastoidun eläkemenon osalta yhtiölle voittoa 
tai tappiota. Kuolevuusperusteet tarkistettiin vii-
meksi vuoden 2016 lopussa. Kuolevuusperus-
teen muutoksesta aiheutuvat kustannukset ovat 
eläkelaitosten yhteisellä vastuulla, joten yhtiö-
kohtaista riskiä syntyy lähinnä yhtiön vakuutus-
kannan poikkeamasta keskimääräiseen nähden. 
Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Etera yhdistyi 
Ilmariseen 1.1.2018, 
ja samalla yhtiöön siirtyi ly-
hytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin 
eläkelain (LEL) mukainen päättynyt vakuutus-
kanta. Tämän vakuutuskannan poikkeavan luon-
teen takia yhtiölle vahvistettiin oma LEL-vakuu-
tuskantaa koskeva kuolevuusperuste. LEL-kan-
nan kuolevuusperuste päivitettiin vuoden 2023 
alussa. 
Työkyvyttömyysliikkeen riskit liittyvät työkyvyt-
tömyyseläkkeiden alkavuuteen, myönnettyjen 
eläkkeiden suuruuteen ja voimassa olevien työ-
kyvyttömyyseläkkeiden päättyvyyteen. Työkyvyt-
tömyyseläke rahastoidaan eläkkeen alkaessa. 
Vakuutusmaksun työkyvyttömyyseläkeosan suu-
ruus vahvistetaan vuosittain, 
ja sen riittävyyttä 
seurataan säännöllisesti. Työkyvyttömyysliikkee-
seen liittyy yhtiökohtainen riski siitä, että yhtiön 
työkyvyttömyyseläkkeistä aiheutuva meno 
poikkeaa laskuperusteissa oletetusta. Tätä riskiä 
kasvattaa työkyvyttömyyden alkamisen ja eläk-
keen alkamisen välinen pitkä viive. Tämän takia 
Ilmarisessa seurataan jatkuvasti työkyvyttö-
myyseläkeliikkeen kehitystä ja eläkkeiden alka-
vuutta. Työkyvyttömyysliikkeen riskiä pyritään 
hallitsemaan ennaltaehkäisevällä ja tehokkaalla 
työkykyä ylläpitävällä toiminnalla. 
Maksutappioiden osalta riskinä on saamatta 
jääneiden vakuutusmaksujen ennakoitua suu-
rempi määrä. Vakuutusmaksun maksutappio-
osa on mitoitettu vastaamaan vakuutuskannan 
rakennetta, ja siinä otetaan huomioon pienem-
pien työnantajien suurempi maksutappioriski. 
Vuodesta 2023 lähtien vakuutusmaksun hoito-
kustannusosa on määräytynyt työeläkeyhtiökoh-
taisesti. TyEL:n hoitokustannusosan mahdolli-
nen yli- tai alijäämä otetaan huomioon seuraa-
vien vuosien hoitokustannusosaa mitoitettaessa, 
joten siitä 
ei muodostu merkittävää vakuutustek-
nistä riskiä. 
Yhtiön vakuutuskannan rakenteeseen liit-
tyvät riskit 
Laskuperusteita valmisteltaessa vakuutusmaksu 
ja vastuuvelka mitoitetaan yhtiöiden keskimää-
räisen vakuutuskannan mukaan. Lisäksi TyEL 
sisältää säädöksen, jonka mukaan vastuuvelan 
laskuperusteiden osoittautuessa kaikkien eläke-
laitosten osalta riittämättömiksi perusteiden 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Toimintakertomus
 
ml.
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
159 
muuttamisesta aiheutuva vastuuvelan kasvu ka-
tetaan tavalla, joka ei muodosta riskiä yksittäi-
selle eläkelaitokselle. Laskuperuste voi kuitenkin 
olla riittämätön myös yksittäisen eläkevakuutus-
yhtiön osalta. Omalla vastuulla olevan vakuutus-
liikkeen riskinä on näin ollen vakuutuskannan ra-
kenteen poikkeaminen alan keskimääräisestä 
epäedulliseen suuntaan. 
Vanhuuseläkeliikkeeseen liittyvä riski on, että 
yhtiön vakuutuskannan keskimääräinen elinaika 
ja siten eläkkeellä oloaika on muita yhtiöitä pi-
dempi. Toimialojen välillä olevat erot on Ilmari-
sessa valtaosin neutraloitu erillisen LEL-kuole-
vuusperusteen kautta. Työeläkeyhtiöt toimivat 
pääsääntöisesti valtakunnallisesti, jolloin erot eri 
alueiden elinajoissa tasoittuvat. Vanhuuseläke-
liikkeessä satunnaisheilahtelut ovat vakuutus-
kannan tasolla yleensä pieniä, mutta koronavi-
rusepidemian aikana satunnaisheilahtelu kasvoi. 
Työkyvyttömyyseläkeliikkeen alkavuudessa 
voi olla systemaattisia yhtiökohtaisia eroja esi-
merkiksi silloin, jos yhtiön toiminta rajautuu 
maantieteellisesti suppealle alueelle tai jos va-
kuutuskannan toimialajakauma poikkeaa keski-
määräisestä. 
Työeläkevakuutuksessa laki kieltää vastuuva-
linnan käytön riskienhallintakeinona. Työeläke-
vakuutusyhtiön on siis myönnettävä vakuutus 
vakuuttamisvelvolliselle yritykselle. Tällä on vai-
kutusta erityisesti maksutappioriskin hallintaan. 
Jos yksittäisen työeläkevakuutusyhtiön vakuu-
tusliikkeen tulos on systemaattisesti muita hei-
kompi, pienentää ero yhtiön vakavaraisuuspää-
omaa ja asiakashyvityksiä muihin verrattuna. 
Yhtiöiden vakuutuskannat poikkeavat toisistaan 
jonkin verran esimerkiksi vakuutettujen ikä- sekä 
vakuutuksenottajien kokoluokka- 
ja toimialaja-
kaumien osalta. Ilmarisen vakuutusriski muodos-
tuu lähinnä Ilmarisen omalla vastuulla olevan va-
kuutuskannan poikkeamasta keskimääräisestä. 
Riskiä pienentää Ilmariselle vahvistettu erillinen 
LEL-kuolevuusperuste. 
Vakuutusliikkeen riskejä seurataan säännölli-
sesti arvioimalla vuoden aikana vakuutusliikkeen 
tuloksen kehittymistä. Tämän lisäksi Ilmarisen 
vakuutuskannan osalta laaditaan erilaisia va-
kuutusteknisiä analyysejä ja tilastoja, joiden 
perusteella saadaan tarkempaa tietoa vakuu-
tuskannan muutoksista ja vakuutusliikkeeseen 
kohdistuvista riskeistä, sekä voidaan porautua 
tarkemmin mahdollisiin poikkeavuuksiin. 
Vastuuvelkaan sisältyy myös lisävakuutus-
vastuu, joka koostuu osittamattomasta ja osite-
tusta lisävakuutusvastuusta sekä osaketuotto-
sidonnaisesta lisävakuutusvastuusta. Ositta-
maton lisävakuutusvastuu karttuu tai purkau-
tuu vuosittain tilinpäätöksessä kirjanpidon mu-
kaisella sijoitustoiminnan tuloksella, joka saa-
daan vähentämällä kirjanpidon mukaisista net-
totuotoista vastuuvelan tuottovaatimus. Lisäksi 
vakuutusliikkeen tulos siirretään osittamatto-
maan lisävakuutusvastuuseen. Osittamaton lisä-
vakuutusvastuu luetaan osaksi vakavaraisuus-
pääomaa. Ositettu lisävakuutusvastuu sisältää 
tilinpäätöksessä seuraavana vuonna vakuutus-
maksun alennuksina annettavat asiakashyvityk-
set. 
Ilmarisen vastuuvelan rakenne tilinpäätöksessä 
oli seuraava: 
 
Liiketoimintariskit ja niiden hallinta 
Liiketoimintariskit syntyvät esimerkiksi kilpailusta 
sekä yhtiön sisäisistä tai toimialaan ja eläkejär-
jestelmään kohdistuvista muutostekijöistä. Liike-
toimintariskit voivat realisoitua esimerkiksi stra-
tegisten valintojen seurauksena tai hitaasta rea-
goinnista toimintaympäristössä tapahtuviin muu-
toksiin. Liiketoimintariskit voivat toteutuessaan 
vaikuttaa pitkän tähtäimen liiketoimintatavoittei-
den saavuttamiseen. 
Ilmarisen liiketoimintariskejä tunnistetaan 
osana toiminnan suunnittelua, toimintaympäris-
tön analyyseja ja strategiaprosessia. Toimiva ja 
ylin johto käyvät läpi yhtiön keskeiset liiketoi-
minta- ja strategiset riskit säännöllisen 
Vastuuvelan rakenne tilinpäätöksessä 
Tilinpäätös 31.12.2024 
Tilinpäätös 31.12.2023 
 
milj. e 
% 
milj. e 
% 
Vastaisten eläkkeiden vastuu 
24 102 
48 
23 565 
48 
Alkaneiden eläkkeiden vastuu 
24 679 
49 
24 201 
49 
Osittamaton lisävakuutusvastuu 
96 
0 
1 157 
2 
Ositettu lisävakuutusvastuu 
140 
0 
123 
0 
Osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu 
1 395 
3 
-19 
0 
TyEL-vakuutus yhteensä 
50 412 
100 
49 028 
100 
Muu kuin TyEL-vakuutuksen vastuuvelka 
230 
0 
239 
0 
Vastuuvelka yhteensä 
50 642 
100 
49 267 
100 

 
Toimintakertomus
 
ml.
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
160 
riskiraportoinnin, toiminnan suunnittelun sekä 
riski- ja vakavaraisuusarvion käsittelyn yhtey-
dessä. Ilmarisen liiketoimintalinjoilla ja tukitoi-
minnoissa liiketoimintariskien seuranta on osa 
normaalia johtamista. 
Operatiiviset riskit ja niiden hallinta 
Operatiivisia riskejä liittyy kaikkeen toimintaan, 
eikä niiltä voida koskaan täysin suojautua. Näitä 
riskejä pyritään rajoittamaan taloudellisesti järke-
vin keinoin. Operatiiviset riskit sisältävät myös 
oikeudelliset riskit sekä säännösten ja eettisten 
periaatteiden noudattamiseen liittyvät compli-
ance-riskit.
Pääosaa operatiiviseen toimintaan liittyvistä 
riskeistä hallitaan liiketoimintayksiköiden nor-
maalin sisäisen valvonnan ja toiminnan johtami-
sen osana. Tästä vastaa kunkin yksikön esihen-
kilö. Tavoitteena 
on, että yksiköiden toiminta on 
huolellista, laadukasta, taloudellista ja teho-
kasta. Merkittävien operatiivisten riskien hallin-
nasta on huolehdittu muun muassa henkilöstön 
osaamisen varmistamisella sekä erilaisilla tieto-
tekniikkaan ja toimintatapoihin liittyvillä keinoilla, 
kuten varajärjestelmillä ja varatietoliikenneyh-
teyksillä, prosessien dokumentoinnilla, vertailu-
tietojen käytöllä sekä seurantamenettelyillä. Il-
marisen merkittävimpien liiketoimintaprosessien 
riskienhallinnan toimivuutta varmennetaan sään-
nöllisillä jatkuvuusharjoituksilla. 
Operatiivisten riskien hallinnan keskeinen osa 
on riskien kartoittaminen. Tämä pitää sisällään 
sekä riskien tunnistamisen ja arvioinnin että 
kontrolli- ja hallintatoimenpiteiden riittävyyden 
varmistamisen. Ilmarisen toiminnot kartoittavat 
omaan toimintaansa liittyvät operatiiviset riskit 
kerran vuodessa toiminnan suunnittelun yhtey-
dessä sekä lisäksi merkittävien toiminnan muu-
tosten yhteydessä vakioidulla mallilla. Prosessi- 
ja tietotekniikkariskit muodostavat keskeiset ris-
kialueet Ilmarisen toiminnassa. Yhtiön perusteh-
tävän hoitamisen kannalta vahingollisimpia ope-
ratiivisia riskejä ovat virheet ja häiriöt, jotka to-
teutuessaan vaarantaisivat eläkkeiden oikeelli-
suuden tai oikea-aikaisen maksamisen. Riskien 
kartoittamisen lisäksi Ilmarisen prosesseista ja 
toiminnoista ylläpidetään säännöllisesti päivitet-
tävää liiketoiminnan vaikutusanalyysia, jossa 
tunnistetaan toiminnan kannalta kriittisimmät 
tehtävät, tietojärjestelmät, kumppanit sekä 
avainhenkilöt. 
Ilmarisen hallituksen vahvistamien riskienhal-
lintajärjestelmän toimintaperiaatteiden mukai-
sesti kaikki Ilmarisen liiketoimintalinjat ja tukitoi-
minnot raportoivat toimintaansa liittyvistä riskita-
pahtumista eli toteutuneista operatiivisista ris-
keistä ja läheltä piti -tilanteista. Riskitapahtumat 
kirjataan Ilmarisessa yhdenmukaisella mallilla 
operatiivisten riskien seuranta- 
ja raportointijär-
jestelmään, joka mahdollistaa muun muassa 
ajantasaisen operatiivisia riskejä koskevan tie-
don ja toimenpiteiden seurannan sekä hyödyntä-
misen toiminnan suunnittelussa ja päätöksente-
ossa. 
Ilmarisella on lakisääteinen varautumisvel-
voite, mikä edellyttää yhtiöltä varautumista toi-
minnan vakaviin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloi-
hin. Varautumisen tarkoituksena on varmistaa 
yhtiön liiketoiminnan jatkuminen erityyppisissä 
häiriötilanteissa ja -olosuhteissa ja rajoittaa näi-
den aiheuttamia haittavaikutuksia. Ilmarisessa 
on laadittu toiminnan jatkuvuutta varmistavat ja 
häiriötilanteiden toimintaa ohjaavat suunnitel-
mat, joiden ajantasaisuutta seurataan ja ylläpi-
detään vuosittain. Merkittävä osa jatkuvuuden-
hallintaa ovat säännöllisesti järjestettävät jatku-
vuusharjoitukset, joilla pyritään varmistamaan 
kriittisimpien prosessien toimivuus häiriötilan-
teissa. Harjoituksissa tehtyjen havaintojen avulla 
kehitetään samalla jatkuvuussuunnitelmien si-
sältöä sekä häiriöhallinnan toimenpiteitä. 
 

 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
 
 
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
161 
Hallituksen ehdotus voiton käytöstä 
Emoyhtiön jakokelpoinen vapaa oma pääoma tilinpäätöksessä 
31.12.2024 on 206 251 766,99 eu-
roa, josta tilikauden voitto on 10 628 758,26 euroa. 
Hallitus ehdottaa, että yhtiökokous päättäisi varata hallituksen 
käyttöön tilikauden voitosta enin-
tään 50 000,00 euroa jaettavaksi yleishyödyllisinä tai vastaavina 
lahjoituksina, sekä valtuuttaisi halli-
tuksen päättämään lahjoitusten saajista, käyttötarkoituksista sekä 
muista lahjoitusten ehdoista. Val-
tuutus on voimassa vuoden 2026 varsinaiseen yhtiökokoukseen 
saakka, ja valtuutuksen päättyessä 
mahdollisesti käyttämättä olevat lahjoitusvarat siirrettäisiin varmuusrahastoon. 
Lisäksi hallitus ehdottaa, että muu osuus tilikauden voitosta eli 10 
578 758,26 euroa siirrettäisiin 
varmuusrahastoon. 
Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset
Helsingissä 13. päivänä helmikuuta 2025 
Pasi Laine, puheenjohtaja 
Minna Ahtiainen 
Jarkko Eloranta 
Tomi 
Hyryläinen 
Jyri Häkämies 
Pia Kalsta 
Tero 
Kiviniemi 
Leena Laitinen 
Hannakaisa Länsisalmi 
Jyrki Ojanen 
Seppo Parvi 
Samu Salo 
Jouko Pölönen, toimitusjohtaja 
 
Tilinpäätösmerkintä 
 
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. 
Helsingissä 24. päivänä helmikuuta 2025 
KPMG Oy Ab 
tilintarkastusyhteisö 
Juha-Pekka Mylén 
KHT

 
Toimintakertomus
 
ml.
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin
varmennuskertomus
 
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
162 
Tilintarkastuskertomus 
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen yhtiö-
kokoukselle
Tilinpäätöksen tilintarkastus 
Lausunto 
Olemme tilintarkastaneet Keskinäinen Eläkeva-
kuutusyhtiö Ilmarisen (y-tunnus 0107638-1) tilin-
päätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Tilinpää-
tös sisältää sekä konsernin että emoyhtiön ta-
seen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liite-
tiedot. 
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös 
antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin sekä 
emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudelli-
sesta asemasta Suomessa voimassa olevien ti-
linpäätöksen laatimista koskevien säännösten 
mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. 
Lausuntomme on ristiriidaton tarkastus- ja ris-
kienhallintavaliokunnalle annetun lisäraportin 
kanssa. 
Lausunnon perustelut 
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suo-
messa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan 
mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia 
velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin 
kohdassa 
Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpää-
töksen tilintarkastuksessa
. 
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja kon-
serniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien 
eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat 
suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyt-
täneet muut näiden vaatimusten mukaiset eetti-
set velvollisuutemme. 
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suoritta-
mamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat 
parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan ol-
leet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja 
koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole 
suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5 artiklan 1 
kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suo-
rittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on 
esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 5. 
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet 
lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän 
tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidens-
siä. 
Olennaisuus 
Tarkastuksemme laajuuteen on vaikuttanut so-
veltamamme olennaisuus. Olennaisuus on mää-
ritetty perustuen ammatilliseen harkintaamme ja 
se ohjaa tarkastustoimenpiteiden luonteen, 
ajoituksen ja laajuuden määrittämisessä, sekä 
todettujen virheellisyyksien vaikutusten arvioimi-
sessa suhteessa tilinpäätökseen kokonaisuu-
tena. Olennaisuuden taso perustuu arvioomme 
sellaisten virheellisyyksien suuruudesta, joilla 
yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa ole-
van vaikutusta tilinpäätöksen käyttäjien tekemiin 
taloudellisiin päätöksiin. Olemme ottaneet huo-
mioon myös sellaiset virheellisyydet, jotka laa-
dullisten seikkojen vuoksi ovat mielestämme 
olennaisia tilinpäätöksen käyttäjille. 
Merkittävimmät arvioidut olennaisen 
virheellisyyden riskit 
Olemme alla kuvanneet arviomme merkittävim-
mistä olennaisen virheellisyyden riskeistä, mu-
kaan lukien väärinkäytöksestä johtuvan olennai-
sen virheellisyyden riskeistä, sekä esittäneet yh-
teenvedon siitä, miten olemme toimineet näiden 
riskien johdosta. 
Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme 
huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kont-
rolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko 
viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta 
suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytök-
sestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski. 

 
 
 
 
 
Toimintakertomus
 
ml.
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin
varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
163 
Merkittävimmät arvioidut olennaisen vir-
heellisyyden riskit
Kuinka olemme toimineet näiden riskien 
johdosta
Sijoitusten arvostus (tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, emoyhtiön 
liitetiedot 6–12, 20, 
27–28 ja 32)
•
.
•
•
.
•
.
•
Sijoitukset Ilmarisen taseessa ovat 50,3 
mrd. €, muodostaen taseen varoista mer-
kittävimmän erän. 
Tunnuslukujen laskennassa käytettävät si-
joitukset käyvin arvoin olivat 63,3 mrd. €.
Johdannaisia käytetään sekä suojaamis-
tarkoitukseen että sijoitustoiminnan riskita-
son muuttamiseen. Johdannaisten käypä 
arvo 31.12.2024 oli 63,4 milj. € (alla olevat 
kohde-etuudet yhteensä nettomääräisesti 
35,5 mrd. €).
Sijoitukset arvostetaan tilinpäätöksessä 
pääsääntöisesti hankintamenoon tai, kuten 
kiinteistöt, suunnitelman mukaisin poistoin 
vähennettyyn arvoon tai edellä mainittuja 
alempaan käypään arvoon.
Omaisuuserien käyvät arvot perustuvat joko 
markkinanoteerauksiin tai käypien arvojen 
yleisten periaatteiden mukaisesti määritet-
tyihin arvioihin. Sijoitusten käyvän arvon 
määrittämiseen liittyy harkinnanvaraisuutta 
erityisesti niiden omaisuuserien ja instru-
menttien osalta, joiden markkina-arvoa ei 
saada julkisista markkinanoteerauksista. 
Pääomarahastojen ja kiinteistösijoitusten ar-
vostukseen voi lisäksi liittyä aikaviivettä.
•
.
•
.
•
.
•
.
•
Olemme arvioineet Ilmarisen soveltamien 
tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden ja ar-
vostusmenetelmien asianmukaisuutta.
Olemme testanneet arvopapereiden, johdan-
naisten ja kiinteistöomaisuuden kirjaamiseen 
ja arvostusprosessiin liittyviä sisäisiä 
kontrolleja.
Tarkastuksen yhteydessä olemme myös ver-
ranneet sijoitusten arvostuksessa käytettyjä 
käypiä arvoja ulkopuolisiin hintanoteerauksiin 
ja muiden sovellettujen arvostusmenetelmien 
antamiin tuloksiin sekä arvioineet yhtiön 
omien arvostusmenettelyjen 
asianmukaisuutta. 
Olemme arvioineet kiinteistösijoitusten ja 
muiden noteeraamattomien sijoitusten ar-
vostusprosessia sekä ulkopuolisten arvioiden 
hankkimista ja soveltamista. Tarkastuksessa 
on käytetty apuna KPMG:n kiinteistöjen ar-
vonmäärityksen asiantuntijoita. 
Johdannaisia tarkastettiin vertaamalla posi-
tiota ulkopuolisten säilyttäjien vahvistuksiin 
sekä markkinoiden hintanoteerauksiin. 
Lisäksi olemme verranneet pistokokein 
johdannaisten käypiä arvoja verrokkidatalla 
laskettuihin arvoihin.
Merkittävimmät arvioidut olennaisen vir-
heellisyyden riskit
Kuinka olemme toimineet näiden riskien 
johdosta
Sijoitusten arvostus (tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, emoyhtiön 
liitetiedot 6–12, 20, 
27–28 ja 32)
•
Sijoitusten arvostus on määritelty tilintar-
kastuksen kannalta keskeiseksi seikaksi, 
koska sijoitukset ovat huomattava erä Il-
marisen taseessa ja niiden käyvillä arvoilla 
on merkittävä vaikutus yhtiön 
vakavaraisuusasemaan.
•
Lisäksi olemme arvioineet sijoituksia 
koskevien liitetietojen oikeellisuutta.

 
Toimintakertomus
 
ml.
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin
varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
164 
Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toi-
mitusjohtajan velvollisuudet 
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätök-
sen laatimisesta siten, että se antaa oikean ja 
riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilin-
päätöksen laatimista koskevien säännösten mu-
kaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hal-
litus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellai-
sesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat 
tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, 
jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä joh-
tuvaa olennaista virheellisyyttä. 
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä 
laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja 
konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltu-
vissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liitty-
vät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilin-
päätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perus-
tuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuu-
teen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni 
aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole 
muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin. 
Tilintarkastajan velvollisuudet 
tilinpäätöksen tilintarkastuksessa 
Tavoitteenamme 
on hankkia kohtuullinen var-
muus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuu-
tena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa 
olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkas-
tuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Koh-
tuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta 
se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys 
aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukai-
sesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheel-
lisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai vir-
heestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, 
jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella 
odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita 
käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella. 
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintar-
kastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista 
harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyy-
den koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi: 
●
Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytök-
sestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen 
olennaisen virheellisyyden riskit, suunnitte-
lemme ja suoritamme näihin riskeihin vas-
taavia tilintarkastustoimenpiteitä ja han-
kimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen 
määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkas-
tusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytök-
sestä johtuva olennainen virheellisyys jää 
havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, 
että virheestä johtuva olennainen virheelli-
syys jää havaitsematta, sillä väärinkäytök-
seen voi liittyä yhteistoimintaa, 
väärentämistä, t
ietojen tahallista esittämättä 
jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä 
taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista. 
●
Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen 
kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta 
pystyäksemme suunnittelemaan olosuhtei-
siin nähden asianmukaiset tilintarkastustoi-
menpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, 
että pystyisimme antamaan lausunnon emo-
yhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan te-
hokkuudesta. 
●
Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laati-
misperiaatteiden asianmukaisuutta sekä joh-
don tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja 
niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta. 
●
Teemme 
johtopäätöksen siitä, onko hallituk-
sen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista 
laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toi-
minnan jatkuvuudesta, ja teemme hankki-
mamme tilintarkastusevidenssin perusteella 
johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista ta-
pahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista 
epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää ai-
hetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä 
jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme 
on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, 
meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskerto-
muksessamme lukijan huomiota 
epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esi-
tettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koske-
vat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lau-
suntomme. Johtopäätöksemme perustuvat 
tilintarkastuskertomuksen antamispäivään 
mennessä hankittuun tilintarkastusevidens-
siin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voi-
vat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai 
konserni pysty jatkamaan toimintaansa. 
●
Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätök-
sessä esitettävät tiedot mukaan lukien, 
yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä 
ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana 
olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se 
antaa oikean ja riittävän kuvan. 
●
Suunnittelemme ja suoritamme konsernin ti-
lintarkastuksen hankkiaksemme konserniti-
linpäätöstä koskevan tilintarkastuslausunnon 
laatimisen perustaksi tarpeellisen määrän 
tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevi-
denssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai lii-
ketoimintayksikköjä koskevasta taloudelli-
sesta informaatiosta. Vastaamme konsernin 
tilintarkastusta varten suoritettavan tilintar-
kastustyön ohjauksesta, valvonnasta ja läpi-
käynnistä. Vastaamme tilintarkastuslausun-
nosta yksin. 

 
Toimintakertomus
 
ml.
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin
varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
165 
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun 
muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuu-
desta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintar-
kastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset 
sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, 
jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana. 
Muut raportointivelvoitteet 
Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat 
tiedot 
Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana 
tilintarkastajana 27.3.2018 alkaen yhtäjaksoi-
sesti 7 vuotta. 
Muu informaatio 
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta in-
formaatiosta. Muu informaatio käsittää toiminta-
kertomuksen. 
Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata 
muuta informaatiota. 
Velvollisuutenamme on lukea muu informaatio 
tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja 
tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaa-
tio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai ti-
lintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tie-
tämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin ole-
van olennaisesti virheellistä. 
Velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toi-
mintakertomus laadittu noudattaen siihen sovel-
lettavia säännöksiä lukuun ottamatta niitä kestä-
vyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään 
kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointis-
tandardeissa. 
Lausuntonamme esitämme, että toimintaker-
tomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmu-
kaisia ja että toimintakertomus on laadittu nou-
dattaen siihen sovellettavia säännöksiä. Lausun-
tomme eivät kata niitä kestävyysraporttia koske-
via tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 lu-
vussa ja kestävyysraportointistandardeissa. 
Jos teemme suorittamamme työn perusteella 
johtopäätöksen, että toimintakertomuksessa on 
olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava 
tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen 
raportoitavaa. 
Helsingissä 24. helmikuuta 2025
KPMG OY AB 
Juha-Pekka Mylén 
KHT 

 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin
varmennuskertomus
 
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
166 
Kestävyysraportin varmennuskertomus 
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen yhtiö-
kokoukselle 
Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden anta-
van toimeksiannon, jonka kohteena on Keskinäi-
nen Eläkevakuutusyhtiö 
Ilmarisen (y-tunnus 
0107638-1) toimintakertomukseen sisältyvä kir-
janpitolain 7 luvun mukainen konsernin kestä-
vyysraportti tilikaudelta 1.1.
–
31.12.2024. 
Lausunto 
Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankki-
mamme evidenssin perusteella tietoomme ei ole 
tullut seikkaa, joka antaisi meille syyn uskoa, 
että konsernin kestävyysraportissa ei ole kaikilta 
olennaisilta osiltaan noudatettu 
1)
 
kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuk-
sia ja kestävyysraportointistandardeja 
(ESRS); 
2)
 
kestävää sijoittamista helpottavasta kehyk-
sestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muutta-
misesta annetun Euroopan parlamentin ja 
neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artik-
lassa 8 säädettyjä vaatimuksia (EU-taksono-
mia). 
Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla 
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen on 
yksilöinyt tiedot kestävyysraportointistandardien 
mukaista raportoimista varten (kaksinkertainen 
olennaisuusanalyysi), sekä tietojen merkitsemi-
sen kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä tarkoitetulla 
tavalla. 
Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 
§
 
1 mom. 2 kohdan mukaista konsernin kestä-
vyysraportin merkitsemistä 
digitaalisilla XBRL-
kestävyystunnisteilla, koska kestävyysraportoin-
tiyritysten ei ole ollut mahdollista noudattaa ky-
seistä säännöstä 
ESEF-asetuksen tai muun Eu-
roopan unionin lainsäädännön puuttumisen 
vuoksi. 
Lausunnon perustelut 
Olemme suorittaneet konsernin kestävyysrapor-
tin varmentamisen rajoitetun varmuuden anta-
vana toimeksiantona noudattaen Suomessa 
noudatettavaa hyvää varmennustapaa ja kan-
sainvälistä 
varmennustoimeksiantostandardia 
ISAE 3000 (uudistettu) 
”Muut varmennustoimek-
siannot kuin mennyttä aikaa koskevaan taloudel-
liseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai 
yleisluontoinen tarkastus”
. 
Tämän standardin mukaisia velvollisuuksi-
amme kuvataan tarkemmin kohdassa 
Konserni-
kestävyystarkastajan velvollisuudet
. 
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet 
lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän 
tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. 
Muu seikka 
Haluamme kiinnittää huomiota siihen, että Kes-
kinäinen Eläkevakuutusyhtiö 
Ilmarisen kirjanpito-
lain 7 luvun mukainen konsernin kestävyysra-
portti on laadittu ja varmennettu ensimmäistä 
kertaa tilikaudelta 1.1.
–
31.12.2024. Lausun-
tomme ei kata konsernin kestävyysraportissa 
esitettyjä vertailutietoja. Lausuntoamme ei ole 
mukautettu tämän seikan osalta.
Konsernikestävyystarkastajan 
riippumattomuus ja laadunhallinta
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konser-
niyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien 
eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat 
suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyt-
täneet muut näiden vaatimusten mukaiset eetti-
set velvollisuutemme. 
Konsernikestävyystarkastaja
soveltaa kan-
sainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, 
jonka mukaan kestävyystarkastusyhteisön on 
suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toi-
minnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan 
lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten stan-
dardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määrä-
yksiin perustuvien vaatimusten noudattamista 
koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat. 
Hallituksen ja toimitusjohtajan 
velvollisuudet 
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen halli-
tus ja toimitusjohtaja vastaavat: 
●
 
konsernin kestävyysraportista sekä sen laati-
misesta ja esittämisestä 
kirjanpitolain 7 lu-
vussa säädetyn mukaisesti, mukaan lukien 
kestävyysraportointistandardeissa määritelty 
prosessi, jolla on yksilöity tiedot kestävyysra-
portointistandardien mukaista raportointia 
varten ja tietojen merkitseminen kirjanpitolain 
7 luvun 22 
§
:ssä tarkoitetulla tavalla, sekä 
●
 
siitä, että konsernin kestävyysraportissa on 
noudatettu kestävää sijoittamista helpotta-
vasta kehyksestä 
ja asetuksen (EU) 
2019/2088 muuttamisesta annetun Euroo-
pan parlamentin ja neuvoston asetuksen 
(EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä 
vaati-
muksia; 
●
 
sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne 
katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia 
konsernin kestävyysraportin, jossa ei ole 

 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin
varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
167 
v
äärinkäytöksestä 
tai virheestä 
johtuvaa 
olennaista virheellisyyttä. 
Luontaiset rajoitukset kestävyysraportin 
laatimisessa 
Kestävyysraportin laatiminen edellyttää yhtiöltä 
olennaisuusarviointia relevanttien raportoitavien 
seikkojen tunnistamiseksi. Tähän sisältyy merkit-
tävästi johdon harkintaa ja valintoja. Kestävyys-
raportoinnille on myös luonteenomaista, että tä-
mäntyyppisten tietojen raportointiin liittyy esti-
maatteja ja olettamuksia sekä mittaus- ja arvi-
ointiepävarmuutta. Lisäksi raportoidessaan tule-
vaisuuteen suuntautuvia tietoja yhtiön on esitet-
tävä mahdollisia tulevaisuuden tapahtumia kos-
kevat oletukset ja kerrottava yhtiön mahdollisista 
tulevista toimista näihin tapahtumiin liittyen. To-
dellinen lopputulos saattaa olla erilainen, koska 
ennustetut tapahtumat eivät aina toteudu odote-
tulla tavalla. 
Konsernikestävyystarkastajan 
velvollisuudet 
Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoi-
meksianto saadaksemme rajoitetun varmuuden 
siitä, onko konsernin kestävyysraportissa väärin-
käytöksestä 
tai virheestä 
johtuvaa olennaista vir-
heellisyyttä, sekä antaa rajoitetun varmuuden 
antava varmennuskertomus, joka sisältää lau-
suntomme. Virheellisyyksiä 
voi aiheutua väärin-
käytöksestä 
tai virheestä, ja niiden katsotaan 
olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä 
voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan päätöksiin, 
joita käyttäjät tekevät konsernin kestävyysrapor-
tin perusteella. 
Kansainvälisen varmennustoimeksiantostan-
dardin ISAE 3000 (uudistettu) noudattamiseen 
kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja 
säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko toi-
meksiannon ajan. Lisäksi: 
●
 
Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytök-
sestä tai virheestä 
johtuvat konsernin kestä-
vyysraportin olennaisen virheellisyyden riskit, 
ja muodostamme käsityksen toimeksiannon 
kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta 
pystyäksemme suunnittelemaan olosuhtei-
siin nähden asianmukaiset varmennustoi-
menpiteet, mutta emme siinä 
tarkoituksessa, 
että pystyisimme antamaan lausunnon emo-
yhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan te-
hokkuudesta. 
●
 
Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskei-
hin vastaavia varmennustoimenpiteitä hank-
kiaksemme lausuntomme perustaksi tarpeel-
lisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evi-
denssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä 
johtuva olennainen virheellisyys jää havait-
sematta, on suurempi kuin riski siitä, että vir-
heestä johtuva olennainen virheellisyys jää 
havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liit-
tyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen 
tahallista esittämättä jättämistä tai virheellis-
ten tietojen esittämistä taikka sisäisen val-
vonnan sivuuttamista. 
Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä 
Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksian-
nossa suoritettavat toimenpiteet poikkeavat 
luonteeltaan ja ajoitukseltaan kohtuullisen var-
muuden antavan toimeksiannon toimenpiteistä, 
ja ovat niitä suppeampia. Valittavien varmennus-
toimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus perus-
tuvat ammatilliseen harkintaan sisältäen arvioin-
nin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta 
olennaisen virheellisyyden riskistä. Tämän 
vuoksi rajoitetun varmuuden antavassa toimek-
siannossa saatava varmuuden taso on huomat-
tavasti alempi kuin varmuus, joka saataisiin suo-
rittamalla kohtuullisen varmuuden antava toi-
meksianto. 
 

 
Toimintakertomus
 
ml. 
kestävyysraportti
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen 
liitetiedot
Tunnusluvut ja 
analyysit
Riskienhallinta
Voitonjakoesitys
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin
varmennuskertomus
Toimintakertomus ja tilinpäätös 2024
168 
Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa: 
●
 
Haastattelimme yhtiön johtoa sekä kestä-
vyystietojen laatimisesta ja kokoamisesta 
vastaavia henkilöitä. 
●
 
Perehdyimme kestävyystietojen keräämi-
seen ja yhdistelemiseen liittyviin keskeisiin 
prosesseihin haastatteluin. 
●
 
Tutustuimme kestävyysraportilla esitettyjen 
tietojen kannalta olennaisiin sisäisiin ohjeis-
tuksiin ja toimintaperiaatteisiin. 
●
 
Perehdyimme yhtiön laatimaan taustadoku-
mentaatioon ja asiakirjoihin soveltuvin osin ja 
arvioimme tukevatko ne kestävyysraporttiin 
sisältyvää informaatiota. 
●
 
Kaksinkertaisen olennaisuuden määrittä-
mistä koskevan prosessin osalta haastatte-
limme prosessista vastaavia henkilöitä ja pe-
rehdyimme kaksinkertaisesta olennaisuusar-
vioinnista laadittuun prosessikuvaukseen ja 
muuhun dokumentaatioon ja tausta-aineis-
toon. 
●
 
EU-taksonomiatietojen osalta haastatte-
limme yhtiön johtoa ja taksonomiatietojen ra-
portoinnin kannalta avainasemassa olevia 
henkilöitä selvittääksemme miten takso-
nomiakelpoiset toiminnot on tunnistettu, han-
kimme haastatteluja tukevaa evidenssiä ja 
täsmäytimme raportoidut EU-
taksonomiatiedot taustalaskemiin ja soveltu-
vin osin kirjanpitoon. 
●
 
Arvioimme ESRS-kestävyysraportointistan-
dardien raportointia koskevien periaatteiden 
soveltamista kestävyystietojen esittämi-
sessä. 
Helsingissä 24. helmikuuta 2025 
KPMG OY AB 
Kestävyystarkastusyhteisö 
 
Juha-Pekka Mylén 
KRT